Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • Planter

    ”Riistaneuvoston päätös ei sido rhy:tä eikä metsästäjiä. Lupia voi vapaasti hakea maksimitiheysarvion mukaisesti ja pyrkien jopa 2,5:n/1000ha kantatiheyteen. Tuskin tulee perusteltu lupahakemus bumerangina takaisin.”

    Kuten jo aiemmin tuli todettua, niin lupia tietysti saa hakea ihan miten paljon tahansa, mutta niitä ei saa.

    Olisiko hyvä perustelu edellä ollut kuvakaappaus alueellisen riistaneuvoston kokouksesta, jossa sidosryhmät mukaanlukien rhy:n maanomistajat vaativat 2,5 / 1000 ha tiheyttä? Minusta olisi.

    Luvat anotaan riistakeskukselta. Alueellinen riistaneuvosto kuuluu riistakeskukseen, on osa sitä. Alueellinen riistaneuvosto torppasi sidosryhmävaatimuksen 2,5 /1000 ha ja päätti jopa 5,5 /1000 ha tavoitteen. Kun lupahakemus lähetetään samaan riistakeskukseen, joka torppasi hirvitiheyden pienentämisen, niin nytkö ne hakemusmenettelyn kautta puoltaisivat hakemusmäärää, joka tähtäisi 2,5 / 1000 ha tiheyteen.

     

    Planter

    Tässä keskusteluketjussa oli tarkoitus keskittyä siihen, miten hirvikannan säätely, ohjaus ja valvonta toimii, tai miten pitäisi toimia. Työnnän yhteen pötköön pitemmän tarinan, ettei joku taas lähde väliin selittämään seuratason toimintaa ja ampumaan ja raahaamaan yksittäisiä hirviä ja sotkemaan tarinaa.

    Muutamia kommentteja edeltävästä keskustelusta:

    ”Ei mitenkään ole huomioitu eri sidosryhmien tarpeita. Hirvikanta ja mikään muukaan asia ei ole yksipuolisesti pelkän metsänomistajan asia.”

    ”Nykyinen hirvikannan hoito on usean interssiryhmän aikaansaannos ja neuvottelutulos.”

    ”Yhteisen sävelen hakeminen kaikkien osapuolien kesken johtaa puolestaan kestävämpiin ratkaisuihin.”

    Nykyisen hirvikannan säätelyjärjestelmän periaatteet pohjautuvat vuonna 2014 valmistuneeseen hirvikannan hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelman valmisteluun osallistui laaja kirjo eri alan ihmisiä riistahallinnon lisäksi mm metsäntutkimuksen, liikenteen, metsätalouden asiantuntijoita ja monen muun alan asiantuntijoita. Siinä nimenomaan haettiin edellisten kommentaattoreiden peräänkuuluttamaa kompromissia ja yhteistä säveltä. Kun kukaan ei ole tyytyväinen, ovat kaikki tahot joutuneet antamaan periksi ja lopputulos kelvollinen.

    Itsekin luin aikanaan luonnoksen ja ajattelin, että on se parempi kuin ei mitään suunnitelmaa, vaikka esim. MTK:n mielestäni asiallisista korjausehdotuksista ei tainnut mennä mikään läpi ja kompromissi asettui riistahallinnon mieliksi haarukan ylärajaan.

    Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa tarkasteltuna hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000 – 85 000 hirven välillä ja keskikohta on 76 000.

    https://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014.pdf

    Planter

    jatkuu…..

    Tavoiteltu kanta voisi perustellusti olla jokin muukin. Valtiontalouden tarkastusvirasto teki aikanaan tarkastuskertomuksen hirvikannan säätelyjärjestelmästä. Säätelyjärjestelmä on sen jälkeen muuttunnut, mutta eri tahojen näkemykset sopivasta hirvikannasta pitänevät likimain paikkansa.

    Tarkastuskertomuksesta:
    ”Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Myös yhteiskuntatalouden kannalta hirven arvo on nykyisellä hirvikannalla negatiivinen. Tarkastuksen perusteella hirvikannan vähentäminen kestävään taloudelliseen ja ekologiseen minimikantatasoon, 60 000 eläimen talvikantaan, olisi valtiontaloudelliselta kannalta edullista.

    Tiehallinnon mukaan hirvikannan tulisi olla enintään 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla.Tämä tarkoittaisi noin 75 000 hirven talvikantaa.

    Metsäorganisaatioissa katsotaan sopivan kannan määrän olevan jopa tätä alhaisempi eli 45 000 – 60 000 hirven talvikanta.
    RKTL:ssä (nykyinen Luke) esitettiin, että pienin ekologisesti kestävä ja koko maassa metsästettävä hirvikanta olisi noin 60 000 hirven talvikanta.”

    ekologinen hirvikanta

    Keskustelupalstan haarukka on vielä laveampi, alapää O hirveä puuntuotantoalueella ja 10 000 puuntuotantoalueen ulkopuolella. Palstalle linkitetty metsästäjäblogi, jonka kirjoittajalla 10 000 seuraajaa arveli, että ekologisesti kestävä hirvieläinkanta voisi olla jopa kymmenkertainen nykyiseen nähden, sitä ei tosin oltu perusteltu mitenkään.

    Planter

    jatkuu……..

    Hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut voimassa vuodesta 2014. Kertaakaan sinä aikana ei hirvikanta ole pudonnut Luken tekemän takaisinlaskennan mukaan 68 000 – 85 000 tavoitehaarukkaan. Se on heilunut 100 000 tietämillä, jopa noin 50% yli 76 000:n tavoitteen.

    Kritiikki kohdistuu siihen. Maa-ja metsätalousministeriö on laatinut hirvikannan hoitosuunnitelman. Se on lain mukaan valvova taho, jonka pitäisi ohjata ja valvoa, riistakeskusta, niin että pysytään sovitussa tavoitteessa, eikä kohtuuttomia vahinkoja synny. Ei toimi.

    Lisäksi meillä täällä lounaassa suuri valkohäntäpeuraongelma. Ne syövät likimain samaa einestä kuin hirvet, eli kilpailevat samasta ravintoresurssista. Jos ajattelee, että hirvi painaa noin neljä kertaa enemmän kuin valkohäntä, niin karkeasti voisi arvoida, että neljä valkohäntäpeuraa aiheuttaa samat tuhot kuin yksi hirvi.

    Viime vuonna pyyntiluvansaajien tasolla tarkasteltuna saalistiheys nousi Varsinais-Suomessa korkeimmillaan yli sataan peuraan tuhannella hehtaarilla, seuratasolla varmasti korkeammallekin. Kukaan ei tiedä miten paljon niitä on. Vaikka niitä ei olisi keskimäärin kuin 20 tuhannella hehtarilla, niin edellisen arvion mukaan se vastaisi samaa kuin viisi hirveä tuhannella hehtaarilla.

    Viimeisimpien kolaritilastojen mukaan kannan kasvu ei ole pysähtynyt.

    Täällä hirvet +valkohäntäpeurat hirvieläinvaikutus olisi sama kuin kymmenellä hirvellä tuhannella hehtaarilla. Siis keskimäärin koko maakunnassa, ei missään tihentymässä. Jos skaalataan se koko maan hirvitiheyteen, niin sama vaikutus kuin 300 000 hirven talvikannalla.

    Huhujen mukaan parin vuoden kuluttua saattaisi valmistua valkohäntäpeurakannan hoitosuunnitelma. Ei oikein osaa luottaa, että sitä noudatettaisiin yhtään paremmin kuin hirvikannan hoitosuunnitelmaa.

    Tilanne on jo karannut käsistä ja kaikki maa-ja metsätalousministeriön ulkopuolelta esitetyt toimet pyynnin tehostamiseksi on torpattu, jopa ministerin itsensä allekirjoittama aloite pinta-ala vaatimuksen poistamiseksi makasi jossain kolme vuotta ja raukesi vaalikauden päätyttyä.

    A.Jalkanen

    Edellinen esitys auttaa hyvin hahmottamaan maamme lounaisosan ja länsirannikon kärjistyneen ongelman, kun kolme ”sorkallista” esiintyy runsaina samalla alueella. Monilajinen kannanhoito tarkoittaa ilmeisesti susien huomioimista hirvikannan tavoitteissa, mutta se pitäisi laajentaa tarkoittamaan kaikkia hirvieläimiä. Niiden yhteenlasketun kannan pitäisi pysyä ravintoresurssin ja alueen asukkaiden sietokyvyn rajoissa.

    suorittava porras

    Täällä yksi ressukka ei ymmärrä , että pinta-alarajoitusten poistaminen johtaa nykyistä pahempaan tilanteeseen. Ojasta allikkoon. Metsästys ei liene tulossa jokamiehenoikeudeksi . Kun se ei ole jokamiehenoikeus ,kaikki rajat hankaloittavat toimintaa.

    Planter ei ole tullut varmaan ajatelleeeksi , että riistan ruokintaa harrastavat eniten suurtilalliset. He voivat jatkaa , toimintaansa entiseen malliin  ja sulkea muut pois  mailtaan pinta-alarajoitusten poistuttua ja metsästävät vain sen,minkä viitsivät. Edes jonkinlaisiin tuloksiin yltävä seuratoiminta hajoaa erimielisyyksiin ja tavoitteeet jäävät entistä kauemmas . Mitenkäs suu sitten pannaan?

    Helpoin konsti saada asiat kerralla kuntoon on , että jokainen seura kertoo  hirvijahdin päätyttyä metsästysalueensa tuhannet hehtaarit 2.5:llä ja merkkaa tuloksen hirvien jääväksi kannaksi. Näyttö siitä , että tulos olisi jonkun seuran kohdalla virheellinen on erittäin hankala näyttää toteen.

    A.Jalkanen

    Sitä näyttöähän tuli: oli esillä aiemmin sellaiset käppyrät, joiden perusteella saatu hirvisaalis ei ollut mahdollinen (vasatuotos ei riittäisi), vaan jäävän kannan oli pakko olla isompi kuin oli arvioitu.

    Anton Chigurh

    ”…Puhdasoppisimmat metsätaloudenharjoittajat taas vaativat, että tuhoeläimet pitää hävittää, ainakin omilta mailta. Perusteluna sanotaan, että toisen harrastusta ei pidä harjoittaa toisen elinkeinon kustannuksella…”

    Mitä tähän sanoo maa- ja metsästystalousministeriön osastopäällikkö (ugh) pentti lähteenoja: ”…moni metsänomistaja on myös metsästäjä…”

    Metsänomistajia on luokkaa 700000 (seitsemänsataatuhatta), sorkkaeläintenmetsästäjiä luokkaa 100000 (satatuhatta). Vaikka nuo kaikki (siis 100000) olisivat metsäomistajia, niin siitä huolimatta moni metsänomistaja ei olisi metsästäjä. Metsänomistajista luokkaa 5 % harrastaa sorkkaeläinmetsästystä.

    Jokaisella metsänomistajalla tulee olla oikeus hävittää tuhoeläimet (sorkkaeläimet) omilta mailtaan.

    suorittava porras

    Entäpä , jos hirviä ei laskettaisi , eikä olisi laskentamenetelmiä , joilla virheet korjataan? Tätä valitettavasti ei oteta huomioon järjestelmää arvioitaessa. Tämä Suomen systeemi on kuitenkin pienine puutteineen maailman paras . Kannattaa verrata tilannettamme esimerkiksi muihin pohjoismaihin.

    Valkohäntä on ongelma , mutta sitä on saanut metsästää suht vapaasti. Ei ole montaa vuotta siitä , kun nykyisillä ongelma-alueilla käytettiin  vain puolet pyyntiluvista ja pohjoisemmassa suhteessa vieläkin vähemmän. Ei siis ole ollut luvista eikä riistahallinnosta kiinni  , mitä tehdään ,vaan paikallisten halusta. Hoitosuunnitelmaan päädyttiin vihdoin katastrofin seurauksena samalla tavoin ,kun hirvienkin kohdalla.  Kannan vaihteluista ei tulla koskaan pääsemään täysin eroon , mutta nykyjärjestelmä pitää liikkeet loivempina ja helpommin ennakoitavina.

    Mitä sitten tulee tuon politiikan sotkemiseen metsästysharrastustoimintaan , ei kannata odotella liikoja. Asioiden käsittely ja päätökseen saattaminen voi kestää helposti kymmenenkin vuotta . Sinä aikana hirvieläinkannat  voivat heilahtaa huonompaaan suuntaa monta kertaa , jos paikallisesti ei tehdä mitään ongelmien välttämiseksi.Tämän takia olen kannustanut maanomistajia aitoon yhteistyöhön metsästäjien kanssa. Viranomaisten välittämänä terveisiä ei välttämättä kuunnella.

    Gla

    ”Panter ei ole tullut varmaan ajatelleeeksi , että riistan ruokintaa harrastavat eniten suurtilalliset.”

    Mihin tietoon tuo perustuu? Täällä on suurtilallisia vainmuutama,mutta ruokintapaikkoja muutaman kilometrin välein. Kyllä siis ruokintaa harrastetaan tilakoosta riippumatta ahkerasti metsästäjien parissa.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 217)