Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • nuori isäntä

    Suorittava: ”Kukin seura hakee lupansa oman harkintansa mukaan. Edes rhy ei voi määrätä miten toimitaan”. Tässä kiteytyy ajatusmaailma. Kuinkahan yleinen tämä ajatusmalli metsästäjäpiireissä on?

    suorittava porras

    Tarkoitin kommentillani sitä , että rhy ainoastaan laatii paikkakuntakohtaisen hirvieläimiä koskevan verotussuunnitelman ARN:n ja luken  laskelmien ja suositusten pohjalta , jonka se esittelee metsästysseuroille. Jokainen seura tekee kukin tahollaan esityksen perusteella omat ratakaisunsa . Yleensä toimitaan suunntelman pohjalta , mutta kukin porukka(tai yhteislupa) hakee pyyntiluvat itsenäisesti. Rhy ei enää suunnitelman teon jälkeen anna lausuntoa lupahakemuksiin.

    Viesti hakijoille on ollut viime vuosina selkeä. ”Hakekaa niin paljon lupia , että varmasti piisaa!”Näin on tehtykin ja sen vuoksi ei kannata huolestua , jos pyyntilupien käyttöaste laskee. Pyyntilupien määräkin luonnollisesti alenee , kun tavoite saavutetaan tai on jo suurelta osin saavutettu.(…ellei tavoitetta jälleen kerran lähdetä nykyisestään kiristämään)

    Planter

    ”Hakekaa niin paljon lupia , että varmasti piisaa!”Näin on tehtykin ja sen vuoksi ei kannata huolestua , jos pyyntilupien käyttöaste laskee.”

    Lupia voi tietysti hakea miten paljon tahansa, mutta niitä ei hirvitalousalueelle myönnetä niin paljoa. Seurat hakevat luvat Riistakeskukselta, joka myöntää ne lähinnä Luken tekemän verostussuosituksen pohjalta. Jos tavoite on 4 / 1000 ha, niin Riistakeskus myöntää lupia vain sen määrän, että tiheys ei laske alle tavoitteen. Kaikkia lupia seurojen ei ole pakko käyttää jos siltä tuntuu, laitetaan pankkiin, jolloin lupien käyttöaste laskee ja hirvimäärä nousee.

    Metsälehti 6/2018

    säätely

    Planter

    Röyhkeimmät toimivat alla oleva jutun mukaisesti, vähemmän röyhkeät asettavat tavoitteen sovitusti, mutta eivät pyri siihen. Fiksut asettavat tavoitteen oikein pyrkivät siihen ja pääsevätkin. Maa-ja metsätalousministeriöön meni Metsälehden lähettämä kysymys, pitäisikö Riistakeskusta valvovan ja ohjaavan ministeriön puuttua tällaiseen menettelyyn. Ei vastattu, on ilmeisesti ihan ok!

    vsr

    Planter

    leik

    Planter

    Riistahallintolaki

    1 luku
    Suomen riistakeskus
    Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö

    Metsästyslaki

    ”26 § (18.2.2011/159)
    Hirvieläimen pyyntilupa

    Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä. ”

    Ministeri tai ministeriö ei kuitenkaan vastannut tähän Metsälehden lähettämään kysymykseen:

    kys

    Tuliko asia selväksi, mistä kiikastaa, muille paitsi suorittavalle portaalle?

    A.Jalkanen

    Niin noilla edellä mainituilla tihentymäalueilla on myös maan runsain kauriskanta. Tämäkin pitäisi huomioida tavoitteiden asettelussa: mikä on luonnon ja ihmisen kantokyky kaikki sorkalliset eläimet huomioiden?

    jees h-valta

    Tänä illalla sentään tuli hyvä mieli Harjavallan Koirakorvessa kun hirven raatoa vedettiin sivutien varteen. Äijät heilui siellä täystouhussa vielä pimmeen hämyssä ja alkavassa tihkusateessa. Tuli hiukan uskoa että vielä jotain sentään maastossa tapahtuu. Oli aika lähellä vielä omaakin metsäpalstaa että varmasti vähentää männyntaimien kuormitusta juuri nyt.

    suorittava porras

    Riistaneuvoston päätös ei sido rhy:tä eikä metsästäjiä. Lupia voi vapaasti hakea maksimitiheysarvion mukaisesti ja pyrkien jopa 2,5:n/1000ha kantatiheyteen. Tuskin tulee perusteltu lupahakemus bumerangina takaisin . Enempää lupia ei toki voida myöntää , mitä haetaan . Vastuuta on tarjolla paikalliselle tasolle , jos vain sitä mahdollisuutta halutaan käyttää.

    Olen seurannut lupahakemusten tekoa sekä seuran että rhy:n mittakavassa vuosikymmeniä. 70-luvun jälkeeen on pyyntilupia ollut tarjolla kysyntää enemmän. Olen joutunut välillä  lisäämään omavaltaisesti muutaman pään seuran enemmistön mielipiteestä syntyneeseen hakemukseen. Sama tilanne on ollut rhy:n palavereissa. Onneksi yhteisluvan vastuuhenkilö on voinut varata seurojen tekemien hakemusten ja luken/riistaneuvoston suositusten erotuksen verrtan pyyntilupia pankkiin. Muuten hirvikannan vaihteluihin olisi hankala vastata. Vuosi sitten anottiin vielä muutama lupa yli suositusten ja hakemus meni ihan sukkana läpi. Osa luvista jäi kuitenkin käyttämättä alueen alhaisen vasamäärän takia. Vasat/niiden puute ovatkin käytännössä se indikaattori ,joka laittaa itse kunkin seuran alentamaan metsästyspainetta ja säästelemään naarashirviä.Tilastoista päätellen ollaan edetty jo siihen pisteesen. Naaraskaadot ovat ajankohtaan nähden kaukana tavoitteesta.

    A.Jalkanen

    Fiksulta toiminnalta vaikuttaa, suorittava porras. Jos vasojen vähyys johtuu ravinnon puutteesta, auttaa vain kaikkien sorkallisten vähentäminen. Jos se puolestaan johtuu naaraiden ylimäärästä uroksiin nähden, naaraiden säästely ei korjaa ongelmaa, päin vastoin, koska tasainen sukupuolijakauma tuottaa enemmän kaksosvasoja (kts. hirven biologia -esitys).

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 217)