Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • A.Jalkanen

    harrastukseen alkaa kohdistua kohtuuttomia kuluja tai pakotteita

    Voi rähmä. Koettakaa nyt päättää, halutaanko lisää hirvieläimiä vai vähemmän! Aikaa ja rahaa kuluu vähemmän, kun hirvieläinkanta on alempi. Tähän saakka ei ole vaikuttanut siltä, että kaikilla alueilla kannanhoidon urakka koettaisiin vielä liian suureksi. Päin vastoin, on kehitteillä suuria suunnitelmia (=hanke) siitä, miten eräelämys ja riistaliha saadaan tuotteistettua ja arvonlisää jaettua kaikille osallisille.

    Keneen kohdistuu kohtuuttomia kuluja ja pakotteita tällä hetkellä? Maanomistajiin, jotka eivät voi tehdä mitään muuta kuin sopeutua tilanteeseen.

    suorittava porras

    Tässäkin ketjussa on tarjottu ratkaisuksi maanvuokrien nostamista. Ei tule ainakaan alentamaan riistakantoja.

    Pakotteita suuremman saalismäärän toivossa on myös esitetty. Jokainen vähänkin elämää nähnyt tietää , että pakko ei välttämättä ole paras konsultti.

    Epäluulojen nostattaminen riistahallinnon tomenpiteitä kohtaan johtaa ainoastaan sekasortoon . Yhteisen sävelen hakeminen kaikkien osapuolien kesken johtaa puolestaan kestävämpiin ratkaisuihin.

    Jossakin suunnalla petoasiat ovat saaneet metsästäjät menettämään luottonsa viranomaisiin. Tämä voi  heijastua myös haluihin toteuttaa riistahallinnon suosituksia. Arvatkaapa mihin tilanteesen päädytään ,jos metsästäjät tulkitsevatkin luken antavan hirvien kohdalla liian alhaisia kanta-arvioita? Metsästäjät voivat tehdä omat päätelmänsä yhtä löyhin perustein , kun ystävämme Planter toisella puolella. Toisaalta metsästäjien etiikkaan se sovi ylenmäärinen tappaminen. Otetaan saalis vain tarpeeseen.

    A.Jalkanen

    No mihin päädytään jos kanta-arviot ovat järkiään liian alhaiset? Eikö pitäisi päätyä kaatomäärien nostoon? Eikö pitäisi miettiä yhdessä tavoitteita niin että löytyisi kaikille epämieluisa kompromissi?

    Puuki

    Vhp:en osalta ainakin on selvä pyrkimys ollut kasvattaa kantoja eikä pitää tasaisina koska lisäruokintaan rohkaistaan tukia jakamalla.    Päätös siitä lienee syntynyt Suomessa yhteisymmärryksessä EU-päätösten kanssa .     Susikannan pitäminen maltillisena auttaa metsästyksen onnistumista .  Muutenhan se vaikuttaa toiseen suuntaan ja lisäksi lisää taimikoiden hirvivahinkoja paikallisesti varsinkin , kun sudet saa hirvieläimet liikkeelle kuluttamaan energiaa.

    Planter

    ”Epäluulojen nostattaminen riistahallinnon tomenpiteitä kohtaan johtaa ainoastaan sekasortoon . Yhteisen sävelen hakeminen kaikkien osapuolien kesken johtaa puolestaan kestävämpiin ratkaisuihin.”

    Kannattaisi ihan ensiksi ostaa se lehti tai lukuoikeus Metsälehden nettisivun alareunasta ja katsoa mitä siellä kysymyksessä  lukee, eikä roiskia syytöksiä ja vastauksia summanmutikassa. Siellä lukee näin:

    ”…Kun lainlaatija on kirjoittanut, että sidosryhmien on kuultava vahinkojen huomioon ottamiseksi, niin tarkoitus on varmaan ollut, että sidosryhmien kanta otetaan huomioon ja tavoite asetetaan yhteisellä päätöksellä..”

    Tässä nimenomaan peräänkuulutetaan yhteistä sopimista, johon riistahallinto ei esimerkin tapauksessa ole suostunut. Tämäkö johtaa sekasortoon.

    suorittava porras

    Kukin seura hakee lupansa oman harkintansa mukaan. Edes rhy ei voi määrätä miten toimitaan. Suositukset annetaan kyseisen hetken tietojen perusteella. Niitäkään ei ole pakko noudattaa ,jos perustelut löytyy.

    Tuli mieleen ,että onko montakaan harrastajaryhmää ,joden tekemisiä näinkin moni eri taho on säätämässä. Jalkapalloseurakin päättää aika itsenäisesti toimintastrategiansa. Ei siellä koko katsomo ole höpöttässa toimintatavoista ja kiskomassa naruista eri suuntiin.

    mehtäukko

    Tuo suorittavan esittämä seikka suivauttaa monessa toiminnan portaassa, jos meinaat harrastaa metsästystä. 45 vuotta on harrastusta takana. Ainoastaan koiravero on hävinnyt, kaikkea muuta on luvitettu,säädöstetty ja kriminalisoitu.

    On todellakin alkanut kyllästyttää hirvi,hanhi… yms-politiikka, ja sääntelyjen suo harrastuksen takia.

    r.ritva

    Riistakameraan oli viimeviikolta paikallisella metsästys seuralla osunut 11 villisikaa.Kivikkoisella alueella.Kertoivat seuran kolme jäsentä.En huomannut kysyä oliko porsaita mukana.Joku jäi vielä nyt kytikseen nähdäkseen liikkuisivatko alueella vielä.Reitti oli arvoitus.Yksittäisiä havaintoja on jonkun km pohjoisen suuntaan.

    Eli miten noiden metsästys on mahdollista.

    A.Jalkanen

    Varmaan talvella ruokintapaikoille kerääntyvät villisiatkin joten sieltä voi metsästää. Vaarallinen otus ihmisille ja viljelyksille, ja kannattaa poistaa sikaruton riskin vuoksikin.

    Planter

    ”Eli miten noiden metsästys on mahdollista?”

    Jos niitä on tarkoitus metsästää, niin mitään pyyntilupia ei tarvita, mutta metsästys on hankalaa. Varmaan vaikein metsästettävä riistaeläimistä ja vaarallinen, kaiketi vaarallisempi kuin karhu.

    Suurella porukalla tehdyllä yhteisjahdilla, koirat apuna, saattaa saada jotain aikaiseksi. Lisäksi täytyy tietää mitä yritetään ampua. Hirvikannan pienennysohje, että kaadetaan aikuisia naaraita johtaa päinvastaiseen tulokseen. Ruotsissa tehtiin niin ja kanta räjähti hetkessä satoihin tuhansiin.

    Sittemmin Ruotsalainen, oliko joku Pers Vensson, villisikojen laumakäyttäytymiseen ja sukupuolielämään perehtynyt tutkija havaitsi, jos villisikalauman johtava naaras ammutaan, lauman lähes kaikki muut naaraat tulevat samaan aikaan kiimaan. Laumassa emakko normaalisti suojelee porsaita ja säätelee sitä, ketkä laumasta tekevät porsaat. Jos johtava emakko ammutaan porsaita tekevät kaikki sukukypsät naaraat ja se lisää villisikakannan rähjähdysmäiseen kasvuun.

    Jos taas kaadetaan vain vanhoja karjuja, villisian laumakäyttäytyminen häiriintyy, koska sukupuolijakauma vinoutuu. Seurauksena taaskin kannan suureneminen.

    Verotus pitäisi aloittaa lauman pienimmistä, mikä saattaa tuntua tehottomalta, jos saaliiksi saadaan yksi pikkuporsas ja muu lauma ottaa sorkat alleen.

    Siksi tästä ei taida tulla mitään ja onko tarkoituskaan?

    Ministerin ohjeen ”ammuttava tavattaessa” sijaan tapaamisia pitäisi järjestää systemaattisesti. Kaikkien pitäisi tuntea laumadynamiikka ja tietää mitä yritetään saaliiksi.

    Metsälehden kysymyksiin vastausten perusteella maa-ja metsätalousminiteriötä ohjaa ja valvoo kuitenkin erätalousosasto, jolla saattaa olla tavoitteena saada tämä mielenkiintoinen ja haastava saaliseläin vakiinnuttamaan paikkansa meille. Sikatilallisille ruttoineen, monen taudin reservuaari, perunanviljelijöille ja OMT-taimikonhoitajille saattaa jäädä se kuuluisa mopen osa ja lapsipuolen asema.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 217)