Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • Planter

    Metsälehdelle täytyy todella antaa kiitos siitä, ettei se antanut porttikieltoa  tällaiselle, joka ”vaahtosi” ja räyhäsi samasta asiasta, vaan alkoi tutkia mistä on kysymys. Tällaisen uutisen ainekset oli lehdelle syötetty 2.2.2017, kun oli tulossa aika päättää seuraavan syksyn pyyntiluvista.

    ML

     

    Planter

    Jatkossa Metsälehti alkoi tutkia minkälainen kanta on todellisuudessa ollut. Eli 2017 se oli arvellun 80 000 sijasta 105 000. Silloin 2017 oli kylvetty katastrofin ainekset, jos pyyntilupia olisi anottu kuvitellen, että hirviä on 80 000.

    kanta1

    A.Jalkanen

    Minäkin antaisin tunnustusta Metsälehdelle vastuullisesta journalismista, erityisesti hirvituhojen ja metsänkasvatusmallien käsittelyn osalta.

    Reima Ranta

    Puuntuottajan ja metsästäjän keskustelut eivät voi kohdata, keskustellaan toistensa ohi, kun toinen on rationaalinen ja toinen irrationaalinen. Viina on juopolle irrationaalinen ongelma, jota on hankala käsitellä rationaalisesti.

    Metsäkeskustelua vaivaa usein myös toistensa ohi puhumisen ongelma. Kun katsoo esim. Tapion noin parikymmentä vuotta vanhaa lehtikirjoittelua (esim. Ruotsalainen ja Hartikainen) niin hyvin ymmärtää, kuinka kiusallisen ongelman kanssa Metsälehtikin Tapion äänenkannattajana on joutunut 2000-luvulla painimaan. Rationaalinen asian käsittelyongelma vaivaa lähes jokaista yli kaksikymmentä vuotta sitten metsäopetusta saanutta. Pois oppiminen harhakäsityksistä on paljon hankalampaa kuin uuden oppiminen. Eikä tämä ole kannanotto minkään metsänhoitotavan puolesta tai vastaan, vaan asian rationaalisen käsittelyn puolesta.

     

     

    Rane

    Tuollapa Erkki Lähde kertoo minkälainen rationaalinen(?) prosessi johti ”jatkuvan kasvatuksen” keksimiseen.

    oksapuu

    Niipä niin, joka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään. Vai miten se meni…

    Olihan se tietysti kovaa kun vanhan metsälain aikaan hakkuulupaa ei saanut vaikka suhdanne oli hyvä. Metsälakiakin sitten muutettiin kun metsähallitukselta loppui hakattava…

    Nythän sitten peli on vapaa…

    Planter

    ”sen lauluja laulat, jonka leipää syöt”

    Kun Tapio joitain vuosia sitten yhtiöitettiin, niin Metsälehden napanuora maa-ja metsätalousministeriöön ainakin teoriassa katkesi….tai ainakin oheni? Ehkä se on antanut joiltain osin lisää vapauksia ottaa kantaa mm. hirviasioihin. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus on osa Tapio Oy:tä. Tapion  omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

    Planter

    Äkkiä takaisin oikeaan aiheeseen.

    Olen odotellut, että joku olisi kommentoinut kaikkein tärkeintä asiaa, joka tuli esille vastauksissa kysymyksiin, jotka Metsälehti lähetti maa-ja metsätalousministeriölle. Ei ole aiheuttanut hämmästelyä, joten kommentoin itse.

    Kysymykset lähetettiin maa-ja metsätalousministeriölle, olettaen, että vastaus tulee organisaation huipulta, joko ministeriltä, kansliapäälliköltä tai luonnovaraosaston (johon kuuluvat erä- ja metsätalous) johtajalta.

    Kuvakaappauksessa Metsälehden kysymyksestä, nähdään selvästi, että se koskee Riistakeskuksen valvontaa, ei pitäisi olla epäselvää mitä kysytään.

    kysymys

    ”Riistahallintolaki

    1 §
    Suomen riistakeskus
    Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.”

    Kuka vastasi? Erätalousyksikön virkamiehet!
    Eli erätalousyksikkö valvoo luonnonvaraosastoa, johon kuluu metsätalous? Siltä se onkin tuntunut, että erätalous on hivuttanut itsensä organisaatiossa metsätalouden yläpuolelle, vaikka ne ovat rinnakkaisia. Toisinaan käytämämme nimitystä maa-ja metsästystalousministeriö, onkin varsin osuva tämän valossa.

    Oletin, että valvova ja vastauksen antava yksikkö olisi vähintään luonnonvaraosasto, jossa on myös oikeudellinen yksikkö, jossa työskentelee laskujeni mukaan 12 henkilöä tittelillä lainsäädäntöneuvos. Kompetenssia vastata suhteellisen yksinkertaiseen kysymykseen pitäisi löytyä. Vastausta ei kuitenkaan saatu.

    Planter

    org

    suorittava porras

    Kun haukutaan väärää puuta ei synny tulosta. Avaimet ratkaista ongelmat löytyvät ihan omalta paikkakunnalta. Virkamiehiä saa syyttää vaikka maailman tappiin siitä ,että liipasinta ei paineta oikeassa paikassa ja riittävän monta kertaa. VS kakkosen ongelmat vain pahenevat.  Jos harrastukseen alkaa kohdistua kohtuuttomia kuluja tai pakotteita ,harrastajat harvenevat myös  nuoremmasta päästä .

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 217)