Kiitos WM linkistä. Pääosin puuta heinää vaikuttaisi olevan tämä Granlundin kirja. Tapiola-blogiakin pitää lukea kriittisesti, vaikka kirjoittajat näyttävät susien kohdalla kyllä osaavan asiansa. Sen sijaan esimerkiksi Heikki Simolan tutkimuksista kertova blogikirjoitus ei osu kovin hyvin maaliin. Metsistäkin on oma manifestinsä, ei kovin paljon omaperäistä asiaa siinäkään.

Väitteeseen ”susi on supikoiran pääasiallinen saalistaja” arvelisin, että meillä numeroiden valossa pääasiallinen saalistaja lienee ilves, koska niitä on luonnossa kertaluokkaa enemmän kuin susia: susia on korkeintaan satoja, ilveksiä sentään muutamia tuhansia.

Kirjoituksessa puhutaan Erkki ”Susi” Pulliaisen vanhoista synneistä. Mitähän ne ovat, siis Granlundin mielestä? Ehkä tässä viitataan Pulliaisen susiaiheiseen väitöskirjaan ja susia puolustaviin kannanottoihin.

Niinkuin kaikki nämä sudenhalaajat tuntevat hyvin Punahilkka sadun, niin hehän voivat mennä julistamaan ilosanomaa kansan pariin. Eihän susi tapa ja raatele isoäitiä, se vain hotkaisee hänet kokonaisena. Kiltti Tapiola blogisti voi tulla ja leikata suden vatsan siististi auki ja pelastaa isoäidin. Ja ommella vatsan umpeen, ei sentään toivottavasti täytä kivillä, sehän olisi eläinsuojelurikos. Ja susi voi jatkaa taasen hyviä tekojaan vaikka Lumikin ja seitsemän kääpiön parissa. Siinäkin sadussa taisi olla metsästäjä?

Samoinhan voi toimia kun susi riehuu lammaskatraassa tai mullikarjan parissa, tai sorkkaeläin kannanhoitoa harjoittava menettää metsästyskoiransa.

Sudenhalaajat voisivat julistaa enemmänkin tuota ilosanomaa.  Yhteistä näille susi ja sorkkaeläin jankutuksille on se että tuhlataan ruutia harakoille, präiskitään pitkin mettiä. Keskustelupalstoilla somessa. Ja yhteinen nimittäjä näissä jankutuksissa on ”iso paha metsästäjä”.