Samaa mieltä ja asiaa kommentoinkin jo viikko sitten. Vaikuttaa siltä, että metsässä on pari kliseetä, joiden kohdalla mennään kuin possut jonossa näköalojen ollessa… kovin suppeita. Perintöasian lisäksi toinen on puun tarjonnan parantaminen puukaupan lisääntymisen edellytyksenä. Edelleen siitä puhutaan, vaikka meillä on näyttöä siitä, että kun nyt on ollut jo muutaman vuoden mittainen jakso ilman isompia markkinoita sotkevia huojennuksia, kauppaa on tehty hyvin ja hintataso on pysynyt vakaana. Kauppaa rajoittaa kysynnän puute ja ehkä säätila eli korjuun edellytykset. Lisäksi lämpimillä talvilla on osuutensa energiapuun kysyntään, mutta energian tarpeen väheneminen ei ole yhteiskunnallinen ongelma.

Teknologiateollisuuden madonlukujen pitäisi kyllä herättää kaikki ja johtaa myös toimenpiteisiin. Ko. luvut perustuvat aiemmin olleeseen tilanteeseen, jolloin vientiin sisältyi huomattavasti myös tuontitavaroiden osuutta.

Biotalouden etuna on se, että siihen sisältyy tuontipanoksia melko vähän. Sen osuutta kasvattamalla saataneen 1 miljardin viennillä sama vaikutus kuin aiemmin 2 miljardin viennillä. Biotaloustutteiden vientiä voitaneen kasvattaa noin 2 miljardia, mikä peittäisi Teknologiateollisuuden laskemasta vajeesta tuontipanosten vähäisyydestä johtuen n. 4 miljardia.

Energiapuolella omaa tuotantoa tulisi lisätä tuonnin vähentämiseksi. Nykyinen energialaskumme maksaminen edellyttää melkoista vientiosuutta. Arvioisin, että, jos ydin- ja bioenergian määrää lisätään 1 miljardilla, niin vientitarvetta tämä vähentäisi 3 miljardia. 2 miljardin tuontipanosten alentaminen lienee helppo nakki, jolloin vientitarve vähenisi 6 miljardia. Em. toiminnoilla jo vientitarve vähenisi 10 miljardia.

Fortumille pitäisi kiireesti myöntää uusi ydinvoimalupa Loviisaan. Ehtona olisi, että sen hukkalämmöllä lämmitetään pääkaupunkiseutua. Tämä vähentäisi merkittävästi kivihiilen tuontia ja myös Suomen energiankulutusta.

Cleantec-puolella Suomi on hölmöillyt tuulivoimahössötyksessä ja toiminta sillä puolella perustuu laitteiden osalta lähes 100 % tuontiin. Lisäksi voitot valuvat ulkomaille. Tämä suunta pitää kiireesti kääntää ja suunnata toiminta sille alueelle, jossa Suomi on vahvoilla eli bioenergiakattiloiden väsäämiseen. Sillä puolella on Suomessa runsaasti isompia ja pienempiä kattilafirmoja. Näihin panostamalla voitaiiin lisätä metalliteollisuuden vientiä, vaikka ko. tuotteet eivätkään ole yhtä seksikkäitä kuin tuulimyllyt (vrt. fallossymboli).

Mitä järkeä olisi ostaa metsää tässä tilanteessa missä puunhinnalla tulee olemaan enemmän laskupaineita kuin nousupaineita? Ollaan menossa tilannetta, jossa kaikelle puulle on kysyntää, eikä riitäkkään ja puuta vaikka pakotetaan markkinoille. Meillä on 1,6miljoonan hehtaarin hoitamattomuus ongelma ja niistä metsistä on pakko tulevaisuudessa kerätä puut talteet. Korjuukustannukset ja pienemmät hehtaarisadot teettävät enemmän töitä ja kaikkien metsänomistajien leipä kapenee. Hoitamattoman metsän omistaminen on nykytilanteessa liian halpaa. Aktiivisten puuntuottajien etu olisi, että passiivisille kehitettäisiin maksuja, jotka pakottaisivat myymään tai kunnostamaan tilat. Pelkkä metsänomistaminen on aivan liian halpaa.
Minusta etujärjestöt eivät ole pitäneet tarpeeksi aktiiviomistajien puolia kun ovat keskittyneet enemmän suojelemaan hoitamattomia. Mitä tekee energiapuutuella kun talousmetsästä ei sellaista lähde?

Eero Lehdestä sanoisin, että hän osaa ainakin bisneksen teon (varallisuutta on kertynyt), säästämisen (tästä oli artikkeli hesarissa) ja puheiden pitämisen (olen kerran ollut kuuntelemassa).

Mielelläni näkisin mahdollisimman paljon yrittäjinä menestyneitä ehdokkaita. He tuovat sitä tarvittavaa näkökulmaa eduskuntaan. Onneksi myös Harkimo on ehdolla.

On mielenkiintoista, miten ne, joilla on näistä 50 000:sta äänioikeus, äänestävät näissä vaaleissa?

Venäjällä vallitseva epävarma poliittinen tilanne ja ruplan kurssin syksyinen syöksy ovat saaneet monet ulkomaalaiset yritykset työntekijöineen pois Venäjältä. Suhteellisesti eniten maasta ovat muuttaneet pois suomalaiset ja espanjalaiset.
MTV:n mukaan Suomalaisia asui vielä vuoden 2014 tammikuussa Venäjällä lähes 120 000. Nyt heitä asuu Venäjällä noin 70 000.
HS