› Keskustelut › Puukauppa › Edunvalvontaa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 8 9 10 … 16 17 18

  • Edunvalvontaa

    Lähetetty: 10.7.2019, 21:17

    Merkitty: 

    Itse metsänhoitoyhdistyksestä eronneena kysyn teiltä muilta, oletteko miettineet kuinka puolueeton toimija MHY todella tänäpäivänä on?

    Monessa maantieteessä metsänhoitoyhditstyksellä on oma korjuupalvelu, joka on täysipäinen kilpailja ns. perinteisten ostajien kanssa harvennushakkuilla, monessa maantieteessä jopa aukkohakkuullakin.

    Kilpailua on myös metsänhoitopuolella. Isot yhtiöt ovat tarjonneet minulle täysin samoja palveluja esim. taimikonraivausta ja istutusta kuin MHY. En malta olla ajattelematta, että, että tämä korpeaa ”yhdistyksen väkeä” kun kaikkea ei tarjotakaan enstiseen malliin kultalautasella.

    Aiheuttaako edellä mainitut syyt tiettyjen toimijoiden suosimista kilpailutuksessa? Eli niiden ostajien jotka eivät astu MHYn ”varpaille”. Väitän,että katkontataulukoita voidaan manipuloida kilpailutustilanteessa muuttamalla esim keskijäreyksiä.

    Loppujen lopuksi, kuka valvoo läpinäkyvästi ja uskottavasti MHYn toimintaa kilpailutustilanteessa? Ajaako kaikki toiminta lopulta metsänomistajan etua?

    Onko entisestä rengistä tullut isäntä

    Tekijä
    Edunvalvoja1
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • mehtäukko 18.7.2019, 09:10

    Hyvin tuttuja latuja suorittavallakin. Toisaalta kaiholla muistelee niitä aikoja kun ei kolottanut mihinkään ja oli voiman paskaa nostaa vaikka koko kylä ilmaan!! 🙂

    Edunvalvonta oli ehkä eri kantimissa kaikkine vivahteineen niin mo:lla kuin metsureilla. Niihin ei tullut enempää sotkeennuttua.

    Puuki 18.7.2019, 09:22

    70-luvulla oli hankintapuullakin vielä todella hyvä hinta verrattuna nykyaikaan.  Silloin se oli suht. kannattavaa hommaa.  Pieni eläkekertymä voi johtua osin siitäkin, että eläkemaksu% oli niihin aikoihin melko pieni.   80-luvulla se oli n. 12-16 % . 70-luvulla keskimäärin ehkä n.puolet siitä .

    Rahan arvon muutoksetkin vaikuttaa siihen mikä oli silloinen palkan ostovoima .  Keskipalkat oli reaaliarvoltaan matalampia kuin nykyään . Vuoden -74 markka vastaa suunnilleen nykyeuroa.  Eipä tainnut keskipalkka olla silloin yli 3000 mk. Se saattoi olla tonnin kieppeillä tai alle sen (en tiedä tarkemmin, muistaako joku ?). 80-luvulla keskipalkat oli n. puolet nykyisestä.    EDIT :  Kun elinkustannusindeksi otetaan myös huomioon ostovoiman arvioinnissa, sekä 70-luvun että 80-luvun keskipalkat oli jonkin verran alle nykyisiä.

    Onhan niitä nykyään maatalousyrittäjiäkin , jotka sivutyönään tai ex-maanviljelijöitä jotka päätyönään tekee hakkuita motolla tai ajaa puuta .  Harvempi enää maataloustraktorilla ; mutta on heitäkin joku.

    Jovain 18.7.2019, 20:25

    Puolet ja puolet korjuun markkinaosuudesta olisi hyvä lähtökohta ja sekin samalle sopimukselle. Vähissä taitaa olla vaatimukset hankinnalle omansa ja pystykaupalle omansa.

    Puukauppa ja korjuu ovat ostajan ja myyjän välisiä sopimuksia, jossa toiminnan tasapaino ja vastakkainasettelu pitäisi toteutua ja metsänomistajat tunnustaa toiseksi sopimusosapuoleksi.

    Metsänomistajat ja Metsänhoitoyhdistys ovat välittömästi tulossa korjuun toimijoiksi, sääntelyn purkauduttua.

    Kysymys ei ole hintojen polkemisesta tai taloudellisen hyödyn puutteesta. Metsäkoneurakoitsijoista suurin osa on metsänomistajia jo tällä hetkellä. Tuskin kannattaa käydä tätä keskustelua menneessä ajassa tai kalustolla.

    jees h-valta 18.7.2019, 21:20

    Mikähän ihmeen sääntely nyt pitäisi purkaa? Tuo Jovainin sepustus taas aivan sekoa eli ei ota selvää mikä taas pitää purkaa tahi puolittaa. Metsäkoneurakoitsijoistakin on näköjään sitten tutkimus tehty että niistä suurin osa on metsänomistajia. Ne koneurakoijat joita minä tiedän ei ainakaan ole yksikään omaa metsää omaavia. Tuskin ne kovasti enää vapaa-ajalla viitsii metsässä rymytä. Mutta jos tuo on todellista voi Jovain tietysti kertoa senkin tietolähteensä. Vai onko sekin näiden kahden ”huippistutkailijan” päätelmää.

    kim1 18.7.2019, 23:42

    Tuskin on sellaista ammattiryhmää joka ei omistaisi metsää…,varmasti niitä löytyy koneurakoitsijoistakin…,mutta löytyykö heistä montakaan jotka omistavat merkittävän määrän metsää …,vaikkapa 300ha ,jolla voisi jo luoda jonkinlaista katu uskottovuutta metsänomistaja piireissä ainakin etelä-Suomessa ..,en usko..,

    mehtäukko 19.7.2019, 06:15

    Ei tajua Jovain tätä systeemiä.Itsehän aloitti kaukaa tämän vatuloinnin jossa LV tutkimukset muka mullisti jotain. Kun ei saanut ”pään silitystä” keneltäkään, syyttää sitten siitä kaikkine harhaluuloineen…!

    Menetelmät ovat pitkään olleet olemassa. Kun klusteri luonnollisesti haluaa varmistaa puun saannin omin systeemein kokonaisuudessaan ainoalla varmalla, tämän ei pitäisi olla muiden ongelma.

    Jovain 19.7.2019, 07:17

    Mehtäukko: Ei tule onnistumaan, että ”klusteri luonnollisesti haluaa varmistaa puun saannin omin systeemein kokonaisuudessaan ainoalla varmalla, tämän ei pitäisi olla muiden ongelma”.  Tottahan se on metsänomistajien ongelma. Olet itse puutavarayhtiön sopimusurakoitsija ja renki siinä ominaisuudessa, et edes sopimusosapuoli. Toki metsänomistajana kyllä.

    Puunkorjuu on palveluelinkeino urakoitsijoille, siinä kuin metsänomistajallekin, toimittaa puuta teollisuudelle. Metsänomistajalle kysymys on tulevaisuudesta, sen verran heikoilla ovat tällä hetkellä.

    Paljon haukkumasi emeritukset eivät suinkaan edusta menneisyyttä, vaan ovat tulevaisuutta ja ovat siinä mielessä olleet aikaansa edellä.

    Ilmaisua on korjattu, tiedä kelpaako Jeessille. Taisi olla enemmänkin asiat?

    jees h-valta 19.7.2019, 08:28

    Onpas päätelmä: Tottahan se on metsänomistajien ongelma, metsänomistajat ovat myös olemassa.

    Alan olla varma että tässä kirjoittaa Jovain vain rakastuneena omaan ilmaisuunsa. Mitään tolkkua noissa sepitelmissä ei ole. Sanahelinää joka ei edes tarkoita mitään.

    suorittava porras 19.7.2019, 09:49

    Avaukseen liittyen on tullut joskus mieleen sekin ,onko kemera tärkeämpi ,kuin asiakkaan etu? Reikäperkausten ja taimikonhoitojen viivästyttämisen suositteluista voi päätellä ,että mäin menetellen maksimoidaan tukien saaminen .Metsän kasvussa kemerahyöty kuitenkin menetetään usein moninkertaisena . Parasta edunalvontaa olisi huolehtia siitä ,että hommat metsässä tehdään oikein ja ajallaan. Myös asiakkaiden suhteen olisi järkevää kehittää ja tiivistää yhteistyötä erimielisyyksien lietsomisen sijaan . Tässä mhy:llä on itsetutkiskelun paikka.

    A.Jalkanen 19.7.2019, 10:33

    Kemerat pitää kohdistaa metsikön alkuun laittoon: se on juuri näin!

    Mitä erimielisyyksien lietsomista suorittava mahtaa tarkoittaa? Kai epäkohdista täytyy voida keskustella jotta toiminta kehittyy.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 8 9 10 … 16 17 18