Keskustelut Puukauppa Edunvalvontaa

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 174)
  • Edunvalvontaa

    Merkitty: 

    Itse metsänhoitoyhdistyksestä eronneena kysyn teiltä muilta, oletteko miettineet kuinka puolueeton toimija MHY todella tänäpäivänä on?

    Monessa maantieteessä metsänhoitoyhditstyksellä on oma korjuupalvelu, joka on täysipäinen kilpailja ns. perinteisten ostajien kanssa harvennushakkuilla, monessa maantieteessä jopa aukkohakkuullakin.

    Kilpailua on myös metsänhoitopuolella. Isot yhtiöt ovat tarjonneet minulle täysin samoja palveluja esim. taimikonraivausta ja istutusta kuin MHY. En malta olla ajattelematta, että, että tämä korpeaa ”yhdistyksen väkeä” kun kaikkea ei tarjotakaan enstiseen malliin kultalautasella.

    Aiheuttaako edellä mainitut syyt tiettyjen toimijoiden suosimista kilpailutuksessa? Eli niiden ostajien jotka eivät astu MHYn ”varpaille”. Väitän,että katkontataulukoita voidaan manipuloida kilpailutustilanteessa muuttamalla esim keskijäreyksiä.

    Loppujen lopuksi, kuka valvoo läpinäkyvästi ja uskottavasti MHYn toimintaa kilpailutustilanteessa? Ajaako kaikki toiminta lopulta metsänomistajan etua?

    Onko entisestä rengistä tullut isäntä

  • suorittava porras

    Vielä tuohon katkontaongelmaan palatakseni olisi parasta päästä suoraan puulajikohtaiseen kuutiohinnoitteluun . Jotenkin tuntuu typerältä valmistaa kysyntää vastaamatonta tavaraa pelkästään kauppateknisistä syistä .  Sillä kasvatetaan vain kustannuksia ja pidemmällä aikavälillä kyseiset toimet alentavat puusta maksettavaa hintaa. Puu pitäisi voida katkoa vapaasti parhaan tuoton aikaansaamiseksi. Katkontamatriisit olisivat vain puuta jalostavien kumppanusten käytössä ,ei tilannetta tuntemattomien metsänomistajien .

    Puun  puulajikohtainen kuutiohinta voitaisiin määritellä etukäteen nykyisten hintojen pohjalta laatu-ja korjuutekniset asiat huomioivilla kertoimilla perushintaan. Lähtötaso olisi ensiharvenmuspuu tietyin ehdoin ja kerroin kasvaisi puuston järeyden ja teknisen laadun perusteella. Korjuukelpoisuus ja leimikon koko vaikuttaisivat myös kertoimiin.

    Näistä lähtökohdista voisi lähteä värkkäilemään parannuksia kauppatapoihin. Metsänomistajan  tarvitsee tämän jälkeen jännittää ainoastaan arvioidun kuutiomäärän täyttymistä hakkuun tuloksena. Puut puolestaan on mahdollista katkoa aina tilanteeseen parhaiten sopivalla ja korkeimman tuoton antavalla tavalla. Kauppoihin päästäisi luonnollisesti sen tuotantolaitoksen kanssa ,joka tarjoaa korkeimman kuutiohinnan leimikosta.

    Tätä kauppatapa-asiaa on vatuloitu jo aivan riittävästi. Nyt olisi tekojen aika. Mhy voisi lisätä aktiivisuutta asian kehittämiseksi ,vai onko tatkoitus pitää nykyinen systeemi voimassa työllisyyssyistä ,että olisi jotain valvottavaa?

    Puuki

    Lopputuotearvon vaikutus myös mukaan siihen kertoimeen.  Esim. A1.luokan mäntytukilla se on n. 4 x perustukin hinta, joka sekin on ihan eri kuin eh-kuitupuun perushinta.

    Ei kai se hinnan määrityksen muuttaminen ole kiinni vain Myhistyksistä ? Jos ostajilla olisi vain halua , niin se tapahtuisi.

    Timppa

    Lähtötaso olisi ensiharvenmuspuu tietyin ehdoin ja kerroin kasvaisi puuston järeyden ja teknisen laadun perusteella. Korjuukelpoisuus ja leimikon koko vaikuttaisivat myös kertoimiin.

    Viime vuonna möimme ensiharvennuspuuta hintaan 15-18 euroa/m3 vaikka tilastot näyttivät aivan muuta.

    Kuka määrittelee teknisen laadun, siis oksaisuuden ja lenkouden.  Ei siitä päästä koskaan selkeään yksimielisyyteen.

    Nuo kaavamaiset systeemit saattaisivat sopia johonkin suunnitelmatalouteen.  Ei Suomeen.

    suorittava porras

    Mitenkäs maito ja liha?Lihakin väärin leikattuna johtaa helposti arvokkaan fileen joutumisen jauhelihaksi . Täälläkn moni puuta myyvä on antamassa motokuskille vastaavaan tulokseen johtavia ohjeita. Tämän hän tosin tekee ilman mitään työnjohdollisia valtuuksia. Koneenkuljettaja noudattaa näissä asioissa vain maksavan asiakkaan ja oman työnantajansa ohjeita.   Kaikkien kannalta olisi parasta päästä sellaisiin kauppasopimuksiin ,että asiat on päätetty ennakkoon ilman jälkipelin mahdollisuutta . Ei nimittäin ,lihan ,maidon  eikä viljan kyseessä ollessa paljoa jälkipeliä pelata.

    kim1

    Kävisikö matriisihinnoittelussa näin… järeähköistä 49dm ja sitä pitemmistä  tukeista maksettaisiin korkeintaan 2-5% enemmin  kuin nykyjään ja muista mitoista vaikkapa 10-20% vähemmin…

    Jätkä

    suorittava:”-Kauppoihin päästäisi luonnollisesti sen tuotantolaitoksen kanssa ,joka tarjoaa korkeimman kuutiohinnan leimikosta.”

    Periaatteessa noin.

    ”-Puut puolestaan on mahdollista katkoa aina tilanteeseen parhaiten sopivalla ja korkeimman tuoton antavalla tavalla.”

    -Mutta noin tehtynä se vastaisi maidon tuottajan tankilla tilannetta, jossa kuoraistaan vain kerma tuhannen litran päältä.

    Jos maidontuottaja on tuottanut tuhat litraa sopimuksen mukaista maitoa, hän haluaa, että säiliöautoon imaistaan tuhat litraa, eikä  100 litraa kermaa, ”Kun siitä saa voina ja juustona parhaan katteen.”

    Jos tehdään tuhannen kuution tukkikauppa, mutta siitä tukkipuusta puolet menee kuituun, niin pitääkö puunmyyjän olla tyytyväinen?

    A.Jalkanen

    Suorittava ehdottaa tuossa edellä runkohinnoittelua, jossa

    ”-Puut puolestaan on mahdollista katkoa aina tilanteeseen parhaiten sopivalla ja korkeimman tuoton antavalla tavalla.”

    toteutuu.

    Jätkä

    No joo. Myönnetään, että voi sen noinkin ilmaista.  Luin liian hätäisesti, mutta MINULLA on varaa myöntää tuo. Tollo ei ikipäivänä myönnä, vaikka on aina väärässä. Jeessi myöntää vasta vähintään kolmenkuukauden vääntämisen jälkeen – saattaa mennä kolme vuottakin.

    mehtäukko

    Jovain ei myönnä sittenkään. Kiistää ja väittää kunnes häipyy sinne vatukkoonsa.

    Tolopainen

    Mitä se Jätkä pöpisee, vain sellaiset myöntää olevansa väärässä, jotka ovat väärässä, en ole koskaan ollut ja siksi ei ole mitään tarvettakaan myöntää. Eipä ole nuo Timpan enskan hinnat kovin kaksisia, ei ole ollut tarvetta myydä  viimeaikoina noin halvalla.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 174)