› Keskustelut › Metsänhoito › Douglaskuusen kasvatus Suomessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Douglaskuusen kasvatus Suomessa

    Lähetetty: 30.12.2012, 17:29

    Risto Isomäki kirjoittaa Aarre-lehdessä 10/2012 Heinolan Sepänniemessä mittaamastaan douglaskuusikosta. Iäksi oli arvioitu 60 vuotta ja tilavuudeksi 1000-1500 mottia mittauskohdasta riippuen. Tuosta puolivälistä saa päässälaskulla 1200/60 eli 20 mottia vuodessa.

    Olisi mielenkiintoista kuulla onko muilla vastaavia rohkaisevia kokemuksia tai havaintoja. Ilmeisesti douglaskuusi sopii Suomeen ilmastollisesti hyvin. Onko kuitenkin muita riskejä kuten tauteja tai puutavaran menekkiiin liittyviä? Ei varmaankaan suurempia kuin lehtikuusella eli puusepänteollisuuteen erikoispuuksi se menisi. Sertifiointisäännöissä kyllä kielletään ulkomaisten puulajien käyttö mutta mahtunee markkinoille sertfioimatontakin. Mahtaako taimia vielä saada taimitarhoilta?

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Anton Chigurh 31.12.2012, 13:17

    Kivalossa kannattaa käydä katsomassa mikä vaikutus hirvillä ja poroilla on rauduskoivun kasvuun niinsanotulla poronhoitoalueella.
    Siellähän on panssariaidan sisälle päässyt vahingossa syntymään järeä siemensyntyinen koivikko, kun taas vastaavasti heti aidasta alkaen koivut ovat jääneet metrisiksi pensaiksi.

    HIRVI EI KUULU SUOMEN METSIIN, VAAN SOILLE.

    A.Jalkanen 31.12.2012, 14:49

    http://www.metla.fi/Metinfo/puulajit/lajikuvaukset

    Sivusto kuvaa parhaiden douglasviljelmien tuotoksia Suomesta 70 vuoden iässä. Tuotos vaihtelee vajaasta 400 motista yli 700 mottiin. Ei siis ihan samoja lukemia kuin Heinolassa (jossa päästiin yli 20 motin vuosituotokseen) mutta kohtuullisen hyviä kuitenkin. Kasvupaikka sama kuin kuusella.

    Jos douglas on kestävämpi tyvilahoa vastaan, voi se muodostaa todellisen vaihtoehdon kuuselle. Google-haun perusteella se ei ole resistentti tyvilaholle, mutta jos Pohjois-Amerikan sieni on eri tyyppiä kuin meikäläinen, voi se kuitenkin olla kestävämpi kuin oma kotoperäinen kuusemme. Ja onhan se sympaattisen näköinen puu, vähän saman oloinen kuin lehtikuusi.

    Kivalon tuotoksia ei mainita. Ehkä ne eivät ole onnistuneet niin hyvin. Koealueen yleiskuvaus löytyy hakemalla metla kivalo.

    Tare 9.2.2014, 09:46

    Minulla on neljä miehen mittaista taimea mailla, ja kyllä ne nyt kasvaa 30-40 senttistä kasvua, mutta ihan pienenä kitkutteli hitaasti. Samalla alueella Tammi vetää jopa metrin vuodessa. Siemenet oli Mustilasta K09-98-420 erää, jota siemenrekisteri ei näy tuntevan. Niitä oli 10 gramman pussi, ja neljä taimea kertoo enemmän taidoistani idättäjänä, kuin siementen itävyydestä. Ehkä jonkunlaisen alan voisi uudistaa Douglaskuuselle, mutta taimilla tulee ihan liian kalliiksi, siemenillä voisi kannattaa, jos on ajoissa liikkeellä

    Tare 9.2.2014, 09:48

    Eli noi mun on jo toistakymmentä vuotta vanhoja!!

    Tare 9.2.2014, 09:54

    Löysin vielä tarkennuksen siemenistä, ne oli kevään 2002 siemeniä minulle, mutta kuitti oli syksyltä ja markoissa vielä 70 mk/10 g. eli Juuri kymmenen vuotiaita taimia nyt

    Timppa 9.2.2014, 09:56

    Joskus parikymmentä vuotta sitten istutin kolme douglas-kuusta pieneen aukkoon, joka oli ollut lehmien lypsypaikkaa. Ravinteista ei ainakaan puutetta. Ei pahemmin heinästäkään. Liekö sitten ympäristön varjostus tai yleinen jurominen vaikuttanut, että ne ovat nyt vain n. nelimetrisiä. Nyt kaadetaan ympäröivä metsä. Saa nähdä mitä tapahtuu.

    Pete 9.2.2014, 16:06

    Muutama sata douglaskuusta on tullut istutettua. Viimeisin oli metsämaalle noin 30 aaria. Istutus 2012 keväällä rehevälle metsämaalle, moreenia. Tuntuu olevan istutuksen jälkeen tosi herkkä ahavalle. Peloonreunametsien reunoihin ja muualle suojaavat puuston kupeeseen istutetut säilyvät hyvin, mutta kasvu on heikkoa.

    Hieno puu kuitenkin ja vaikuttaisi aika kestävästä kunhan kasvu pääsee vauhtiin.

    pvma 11.2.2014, 12:12

    Hirvet ovat tuhonneet. Kuorivat ja kaatoivat jopa 3-4 metrisiä.

    Aika kova kasvu muttei mielestäni
    pärjää siperianlehtikuuselle

    Istutan silti keväällä lisää

    Suden jälki 11.2.2014, 12:49

    Itse Heinolassa asuvana tiedän Sepänniemen kärjestä aika paljon.
    Sepänniemen historian suuri vaihe alkoi, kun päijänteen ja muun valuma-alueen vedet puhkaisivat Jyrängön soraharjun ja kymijoki syntyi n.6 000 vuotta sitten ja alkoi laskea Kotkan suuntaan.
    Silloin voidaan puhua erittäin suuresta tapahtumassa paikallisen ihmisen suhteen. Sepänniemi on siis niemi keskellä Heinolaa, jossa vesi ei ole jäätynyt kuin 1860- luvulla. Minkään puulajin selviytymisen kannalta ei siis normaali tilanne.
    Matkaa kyseiseen douglasmetsään on torilta n.1.5 km. Reitti on helppo ja soveltuu myös lapsille. Casinolta vaan kokoajan menee oikealle. Siis sillan jälkeen oikealle ja jatkaa eteenpäin hopeakujaa myöten, niin löytää kärjen. Lähden mielelläni myös oppaaksi, jos jotain kiinnostaa. 040-52 79 620.

    e.uro 11.2.2014, 13:11

    Hirvelle tuntuu maistuvan hyvin. Itsellä on muutama sata douglaskuusta kasvamassa. Pieniä latvatuhoja on suhteellisen yleisesti, mutta pari runkovahvuudelta viisisenttistä tainta on syöty niin, että ei ole jäänyt kuin puolisen metriä korkea kanto, aivan kuten vesakkomurskaimen jäljiltä. Mielenkiintoinen tuttavuus, mutta hirvituhoalttius ja taimien kova hinta rajoittaa kasvatuskokeilujani jatkossakin. Ensi kesälle olen tosin suunnitellut noin sadan taimen istutusta Koillismaalle, mikäli vain sopivaa alkuperää olevia taimia löytyy.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3