Keskustelut Harrastukset Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 78)
  • Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

    Vuonna 2014 maa-ja metsätalousministeriön laatiman ja hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli hirvieläintietojen keruun sähköistäminen. Tavoite on toteutunut. Oma riista-palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Hirvenmetsästäjät voivat tallentaa hirvisaaliita ja-havaintoja suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista-palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Hirvikannanhoitosuunnitelma painottaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä ja hirvitiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön:

    ”Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä hirvikannan hoidossa. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioon alueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.”

    ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-,metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä.Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto- ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”

    Yhteistyö seuran kanssa, jolle maat on vuokrattu, sujuu helposti. On luontevaa ja hyödyllistä olla säännöllisesti yhteydessä ja keskustella lupa-ja hirvitilanteesta sekä pyynnin sujumisesta. Seurojen alueet ovat ainakin eteläisessä Suomessa tyypillisesti vain muutamia tuhansia hehtaareja, eli muutama kilometri ”kanttiinsa”. Hirviä menee ja tulee kuitenkin laajemmalla alueella, joten vähän isompi alue kuten riistahoitoyhdistyksen alue antaa paremman kuvan tilanteesta.

    Ennen nykyistä hirvitietokantaa käytössä olleesta riistatiedoista koostuvasta valtakunnallisesta tietokannasta sai maanomistaja rhy-tasolla paljon hyödyllistä tietoa: lupamäärät, lupien käyttöasteet, saalitiedot uros/naaras/vasa, arviot jäävästä kannasta ym.

    2016 käyttöön otettua uutta tietokantaa yhdistyttynä Luken järjestelmään ja hirvikannan säätelyjärjestelmään, jotkut pitävät maailman edistyksellisimpänä. Uudistuksen piti kuitenkin tuoda lisää avoimmuuttakin. Uudesta tietokannasta ei maanomistaja tunnu saavan ulos yhtään mitään. Pitää pyytää joku, jolla oikeuksia katsoa tietoja, kopioimaan ne ja lähettämään ne kysyjälle, kivikautinen käyttöliittymä. Lieneekö kohtuuton vaatimus, että metsänomistaja saisi tiedot omasta metsästään vuokraajan keräämät tiedot, kun muutkin jopa jokamiehen oikeudella kerätyt tiedot ovat julkisia, liito-oravat, viitasammakot, lahopuut jne?

    Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokialla kymmenisen vuotta sitten. Kuoren sisällä hyrrää maailman edistyksellisin tekniikka, mutta käyttäjillä on tuskaa osata käyttää insinöörien itselleen suunnitelemaa laitetta. Sitten tuli Apple Iphone, ei niin ihmeellinen, mutta käyttäjien näkökulmasta suunniteltu, loppu on historiaa.

    Olisiko Metsälehdellä intoa tehdä juttu tästä hienosta digitaalisesta hirvikannan hallinnasta ja samalla testata käyttöliittymä, miten metsästyskortiton sidosryhmäläinen saa hirvikannan hoitosuunnitelmassa luvattua tietoa järjestelmästä.

    Tuolla toisessa keskusteluketjussa ”Hirvielänkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” nimerkki ”Suorittava porras” sivulla 39-40 antaa ystävällisesti vinkkejä miten voisi päästä alkuun.

    Luonnonvarakeskuksen koostamaa tietoa hirvitalousaluetasolla ja siitä ylöspäin on kiitettävästi ja helposti saatavissa Riistahavainnot.fi sivustolta, mutta esimerkiksi juuri metsänomistajaa eniten kiinnostavaa rhy-tason tilannetta vahinkotietoineen ei sieltä saa.

  • Timppa

    Kyllä karhut tosiaan tappavat hirvenvasoja.  Tämä on tositarina takavuosilta meiltä päin.

    Kaveri oli ulkoiluttamassa toukokuussa koiraansa erään matsälammen lähellä.  Näki, kun hirvilehmä tuli kahden vasan kanssa ja kauempana oli karhu.  Kun hirviemä  huomasi karhun, niin määkäsi jotain ja vasat heittäytyivät maahan.  Emä jatkoi matkaansa ja karhu seurasi vähän matkaa, mutta palasi takaisin.  Nuuski ilmaa ja löysi vasan makaamasta.  Koppasi kerran tassullaan ja tappoi vasan.  Jatkoi nuuskimistaan ja löysi toisen vasan, jonka myös tappoi.  Huomasi koiran, jota alkoi ajaa takaa.  Koira pakeni autolle ja siinä vaiheessa karhu häipyi.

    suorittava porras

    Plataanpa asiaan , ja digitaalisen tiedon mahdollisuuksiin.

    Tietojen pohjalta laaditut lämpökartat antavat kuvan isommista kokonaisuuksista. Nämä lämpökartat ovat jokaisen ulottuvilla hirvitalousaluetasolta alkaen. Lupien määriä eikä käyttöasteita näy ,mutta kartan väri paljastaa lopputuloksen. Vertaamalla kartan tietoja vastaaviin eri vuosilta laadittuihin käyriin voidaan saada riittävän kokonaiskäsitys siitä ,missä mennään.

    Oman metsästysseurani alue on monen muun ohella havaintojen suhteen ”keltaisella” . Keltaista syventää vielä kaatojen määrä ,joka luonnolisesti on pois havaintoja tuottavasta hirvikannasta jatkossa.

    Keltainen väri(havaintoja 0-2/ metsästyspäivä) kertoo jo ihan kohtuullisesta hirvikannasta ,joka on onnistuttu pienentämään hyvin kohdistetulla metsästyksellä. Lisäksi vasatuotosta oman osansa on nipistänyt vahvistunut karhukanta. Karhuista on kertynyt runsaimmin havaintoja alueilla ,joilla vasoja ei ole tavattu metsästyksen yhteydessä odotettua määrää. Tämä koskee useita paikkakuntia karhujen reviireillä  50-60 kilometrin matkalla. Keltainen vyöhyke hirvihavainnoissa on lähes 1/1 tehtyjen karhuhavaintojen kanssa. Tosin karhuhavaintoja on viime vuotta vähemmän,mutta se saattaa johtua siitä ,että marjasato oli runsas eikä karhujen tarvinnut tunkeutua ihmisten ilmoille ravintoa etsimään. Keväisiä vasoja ne ovat kuitenkin verottaneet entiseen tapaan. Vasattomien naaraiden osuuden kasvu antaa tästä viitteitä.

    Onko edellä mainittu sitten hyvä vai huono asia? Luonnollisen poistuman vaikutus otetaan huomioon määriteltäessä kestävän hirvikannan määrää. Tuhatta hehtaaria kohti on jätettävä elukka tai pari enemmän petojen ravinnoksi riippuen petojen määrästä.

    A.Jalkanen

    Kun tuolla toisaalla puhuttiin puunkorjuuta avustavista drooneista, niin tuli mieleen voisiko lämpökameraa kantava drooni tehdä hirvikanta-arvion aika näppärästi? Tosin pitäisi saada lupa sen lennättämiseen asutuksen yläpuolella.

    Planter

    ”Tuhatta hehtaaria kohti on jätettävä elukka tai pari enemmän petojen ravinnoksi riippuen petojen määrästä.”

    Aika paljon. Suomen maapinta-ala on noin 30 milj. hehtaaria, joka on jaettu 59 hirvitalousalueeseen. Siinä on tuhansia hehtaareja 30 000. Jos jätetään pedoille vuodessa 1-2, eli 1,5, niin pedoille jätetään vuosittain 45 000 hirveä. Se selittää osaltaan, että hirvimäärät karkaavat tavoitteista. Susi syö miltei pelkästään hirvieläimiä, mutta karhu ja ahma paljon muutakin.

    Takaisin kohti otsikkoa. Luken lämpökartat ovat ihan havainnollisia, mutta edelleen ihmetten, että suorittanut (koska eläkkeellä) porras ja Anneli ovat sitä mieltä, etteivät metsänomistajat ja sidosryhmät tarvitse yksityiskohtaista tietoa hirvistä.

    Ajatellaan vaikka sidosryhmäkokousta, jossa riistaneuvoston on ihan laissa määritellysti päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Eikö se lähde siitä, että kaikilla on sama taustamateriaali käytössä, jotta päästään yhteisymmärrykseen tavoitteista. Materiaali, johon voi ennakolta tutustua.
    Riistakonsernin julkaisussa kuvattiin riistaneuvoston keskustelukulttuuria puheenjohtajan suulla näin:

    ”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia”

    Minusta on lain hengen vastaista ja väärin, ettei sidosryhmille jaeta mitään tietoa päätöksen taustoista, nuijitaan vaan pöytään niitä yli 4/1000ha tavoitteita. Jos kokoukseen osallistujista tehtäisiin lämpökartta, niin päät punottaisivat.

    Mitä jos hallitusneuvotteluissa se valtiovarainmisteriön korkea paperipino, selvitys talouden tilasta, jaettaisiin vai osalle puolueita, osa saisi pureskella kynsiään, pidettäisiin tärkeänä etteivät kaikki pääse samaan pöytään neuvottelemaan. Sitten ilmoitettaisiin päätös hallitusohjelmasta, johon ovat sitoutuneet nekin puolueet, joille ei ole jaettu tietoa eivätkä ole pääseet vaikuttamaan.

    Riistakeskuksen hirvitietokantaan on kerätty keskitetysti kaikki oleellinen tieto. Riistaorganisaation itse tuottama, mutta myös muiden tuottamaa. Luken tuottamaa tietoa ja Metsäkeskuksen tuottamaa metsävahinkotietoa. Eräänlainen tiedon solmukohta.

    Tuon sivun 3 linkin tuottama tieto pitäisi tietysti ohjautua riistakeskuksen hirvivahinkorekisteriin. Kun tietokantaan kerätään metsästäjien hirvihavainnot, niin miksi ei kerättäisi metsänomistajien hirvivahinkohavaintoja. Niiden pitäisi sitten sattua samoille kylille.

    Tuohan on äärimmäisen helppokäyttöinen työkalu. Metsäkeskukselta menee sinne tietoa hirvivahinkoilmoituksista, joilla on haettu korvausta. VMI:n tuottaman hirvivahinkotieto piti myös liittää hirvivahinkorekisteriin, sitä en tiedä, onko näin tehty, kun ei pääse katsomaan.

    Tiedonmurusia hirvivahingoista löytyy sieltä täältä Luken ja Metsäkeskuksen julkaisemista tiedoista. Kolarikarttoja löytyy esim Rambollin. Mitkään näistä eivät kuitenkaan ole suoraan riistakeskuksen hirvitietokannasta, hirvivahinkorekisteristä, mistä löytyisi, tai pitäisi löytyä kaikki koottu tieto ”yhdeltä luukulta”. SRVA kerää kolaritietoa ja riistakeskus jakaa sitä rajoitetusti ulos, näiden toimijoiden kautta tietoon pääsee käsiksi, mutta ei suoraan riistavahinkorekisteristä.

    On tämä ainutlaatuinen julkishallinnon toimija, kun mikään ei ole julkista. EU:n saavutettavuusdirektiivikin taitaa vaatia, että tällainen julkinen palvelu on kaikkien saavutettavissa. Ehkä se ei koske metsänomistajia?

    A.Jalkanen

    Planterilla jälleen hyvää pohdiskelua. Voisit tehdä tuosta tiivistelmän ja lähettää Suomen Riistakeskukseen. Itselläni menee hämmennyksen sormi suuhun, kun en koskaan muista mistä eri riistatietoja pitäisi etsiä. Olisiko mahdollista luoda portaali, josta nuo Planterin luettelemat julkiset tiedot löytyisi? Kaikkien palveluiden selitykset ja linkit yhteen paikkaan koottuina. Nimeksi vaikka riistatieto tai riistaportaali.

    Olen samaa mieltä siitä, että alueellisten riistaneuvostojen sidosryhmiin kuuluvilla edustajilla tulee olla pääsy kaikkeen tarvitsemaansa tietoon. Heille pitäisi myös tehdä aina keväällä tapahtuvaa kokoustamista ennen tietopaketti missä alueella mennään. Näin olettaisin tapahtuvankin.

    Sen sijaan epäilen tarvitseeko monikaan metsästyskauden aikana mahdollisuutta seurata jahdin etenemistä. Eihän siihen oikeastaan enää siinä vaiheessa pysty ulkopuolinen vaikuttamaan.

    suorittava porras

    Kaiken oleellisen tiedon pitäisi päättyä ”omariistaan”. Sieltä se on saatavissa jokaiselle samasta osoitteesta niin pitkälle ,kun käyttöoikeuksia löytyy.

    Paikallisissa metsästystä koskevissa suunnittelupalavereissa on tuotu osanottajille kaikki ratkaisuihin vaikuttavat elementit essille ja näin uskon myös riistaneuvostojen jäsenten kohdalla olevan. Jos joku kohta askarruttaa , on mahdollista kysyä ja keskustella asioista. Eri juttu on ,ovatko kaikki riistaneuvoston jäsenet  kiinnostuneita aiheesta. Kaikki eivät ole tulleet edes kokouksiin.

    Ensin kannattaa kuitenkin tutkia lainsäädäntö siltä osin ,mikä on julkista tietoa ja mikä ei . Tuohon kohtaan tuli merkittäviä kiristyksiä pari vuotta sitten. Vihjailut siitä ,että riistahallinto jotenkin manipuloisi tai salaisi tarpeettomasti saamiaan tietoja , voi tässä vaiheessa reilusti unohtaa. Mitään todellisuuspohjaa moiselle väitteelle ei  ole. Vilkas mielikuvitus kannattaa tällä kohtaa laittaa aisoihin.

    Planter

    ”Vihjailut siitä ,että riistahallinto jotenkin manipuloisi tai salaisi tarpeettomasti saamiaan tietoja , voi tässä vaiheessa reilusti unohtaa. Mitään todellisuuspohjaa moiselle väitteelle ei ole. Vilkas mielikuvitus kannattaa tällä kohtaa laittaa aisoihin.”

    Kyllä eläkeiässä lähimuisti tyypillisesti lyhenee, mutta vauhti on nyt liian kova. Edellisessä viestissä referoin riistaneuvoston keskustelukulttuuria puheenjohtajan sanoin. Hirviherrakulttuuriin kuuluu salailu ja se näkyy myös hirvitietokannan arkkitehtuurissa. Maanomistajille ei hirvitieto kuulu, sidosryhmille ei päätöksiä perustella. (piste)

    Riistakonsernin ”Riistan vuoksi” verkkojulkaisu 15.05.2018.

    ”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia, Antell kuvaa riistaneuvoston keskustelukulttuuria.”

    Gla

    Kuinka syvällä riistahallinnon ytimessä Suorittava olet, kun voit vahvistaa, ettei siellä salata tai manipuloida tietoja?

    Visakallo

    Suorittava joutuu nyt muotoilemaan vastauksensa Gla:n erittäin hyvään kysymykseen tavallistakin tarkemmin.

    suorittava porras

    Gla:n kommenttiin

    En ole tavallista rivimetsästäjää kummempi. Mitään eivät ole lisänneet tai ottaneet pois metsästäjien antamista tiedoista. Järjestelmään viedyt tiedot ovat pysyneet  alkuperäisessä muodossa . Sen olen vuosien mittaan ainakin oman seurani kohdalla voinut todeta.Ainoa ,mikä elää ,on hirvien kokonaismäärä/jäävä kanta. Tämäkin siitä syystä ,että on tehty se monen manaama takaisinlaskenta ja korjattu metsästäjien ilmoittamaa hirvien määrää lähemmäs oikeaa ,kun on satu tarkempaa tietoa kaadetun saalissuman rakenteesta. Virheiden korjaaminen ei liene kiellettyä.

    Tunnen muutamia riistahallinnon virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Viestit heidän suunnastaan suoraan ovat kyllä aikalailla poikkeavia siihen nähden ,mitä jotkut palstan epäilevät tuomakset väittävät heidän sanoneen ja tehneen. Tässtä on se syy ,miksi tartun muutamien esittämiin mielipiteisiin. Joillakin tuntuu olevan halu hämmentää selviäkin asioita pistämällä omia kuvitelmiaan jonkun sanomaksi tai tekemäksi. Parilla asiayhteydestä sopivasti irroitetulla lauseella voidaan saada hyvinkin vastuullisesti toimiva ihminen näyttämään konnalta. Tietojen manipuloiminen ja väitetty salailu ei ole edes huono vitsi. Tietoa saavat varmasti riittävästi ainakin ne tahot ,jotka laativat suunnitelmat ja myös ne jotka suunnitelmia toteuttavat.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 78)