Keskustelut Harrastukset Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 78)
  • Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

    Vuonna 2014 maa-ja metsätalousministeriön laatiman ja hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli hirvieläintietojen keruun sähköistäminen. Tavoite on toteutunut. Oma riista-palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Hirvenmetsästäjät voivat tallentaa hirvisaaliita ja-havaintoja suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista-palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Hirvikannanhoitosuunnitelma painottaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä ja hirvitiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön:

    ”Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä hirvikannan hoidossa. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioon alueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.”

    ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-,metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä.Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto- ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”

    Yhteistyö seuran kanssa, jolle maat on vuokrattu, sujuu helposti. On luontevaa ja hyödyllistä olla säännöllisesti yhteydessä ja keskustella lupa-ja hirvitilanteesta sekä pyynnin sujumisesta. Seurojen alueet ovat ainakin eteläisessä Suomessa tyypillisesti vain muutamia tuhansia hehtaareja, eli muutama kilometri ”kanttiinsa”. Hirviä menee ja tulee kuitenkin laajemmalla alueella, joten vähän isompi alue kuten riistahoitoyhdistyksen alue antaa paremman kuvan tilanteesta.

    Ennen nykyistä hirvitietokantaa käytössä olleesta riistatiedoista koostuvasta valtakunnallisesta tietokannasta sai maanomistaja rhy-tasolla paljon hyödyllistä tietoa: lupamäärät, lupien käyttöasteet, saalitiedot uros/naaras/vasa, arviot jäävästä kannasta ym.

    2016 käyttöön otettua uutta tietokantaa yhdistyttynä Luken järjestelmään ja hirvikannan säätelyjärjestelmään, jotkut pitävät maailman edistyksellisimpänä. Uudistuksen piti kuitenkin tuoda lisää avoimmuuttakin. Uudesta tietokannasta ei maanomistaja tunnu saavan ulos yhtään mitään. Pitää pyytää joku, jolla oikeuksia katsoa tietoja, kopioimaan ne ja lähettämään ne kysyjälle, kivikautinen käyttöliittymä. Lieneekö kohtuuton vaatimus, että metsänomistaja saisi tiedot omasta metsästään vuokraajan keräämät tiedot, kun muutkin jopa jokamiehen oikeudella kerätyt tiedot ovat julkisia, liito-oravat, viitasammakot, lahopuut jne?

    Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokialla kymmenisen vuotta sitten. Kuoren sisällä hyrrää maailman edistyksellisin tekniikka, mutta käyttäjillä on tuskaa osata käyttää insinöörien itselleen suunnitelemaa laitetta. Sitten tuli Apple Iphone, ei niin ihmeellinen, mutta käyttäjien näkökulmasta suunniteltu, loppu on historiaa.

    Olisiko Metsälehdellä intoa tehdä juttu tästä hienosta digitaalisesta hirvikannan hallinnasta ja samalla testata käyttöliittymä, miten metsästyskortiton sidosryhmäläinen saa hirvikannan hoitosuunnitelmassa luvattua tietoa järjestelmästä.

    Tuolla toisessa keskusteluketjussa ”Hirvielänkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” nimerkki ”Suorittava porras” sivulla 39-40 antaa ystävällisesti vinkkejä miten voisi päästä alkuun.

    Luonnonvarakeskuksen koostamaa tietoa hirvitalousaluetasolla ja siitä ylöspäin on kiitettävästi ja helposti saatavissa Riistahavainnot.fi sivustolta, mutta esimerkiksi juuri metsänomistajaa eniten kiinnostavaa rhy-tason tilannetta vahinkotietoineen ei sieltä saa.

  • Timppa

    Katselin noita hirvitilastoja.  Näyttäisi meillä päin olevan havaintoja vähemmän, mutta kaatoja suunnilleen edellisvuosien tahtiin.

    Vastaa kyllä sitä, mitä meidän metsissä on nähty.  siis vähemmän hirviä.  Toisaalta hyvät koitat hakevat sen ainoankin hirven jostain passiketjun keskeltä.  Tyhjiäkin ajoja on ollut.  Kyllä kanta näyttää vähentyneen.

    jees h-valta

    Kannan vähentymisestä hirvien osalta suurkiitos susille! Ne vain ovat tehokkaampia kuin nämä metsästysorganisaation hemmot osaavat edes kuvitellakkaan. Syystä että susi tapettiin maastamme isoilta aloilta sukupuuttoon jo aikavuosikymmeniä sitten. Toivottavasti saadaan metsästäjät pidettyä susilaumojen tappamisesta irti, siitä sentään pisteet viheriäillekkin.

    suorittava porras

    Kerrohan Jees ,montako sorkkaeläintä sudet tappavat vuodessa . Metsästäjät päättivät viime kaudella n. 70 000:n valkohännän maallisen taivalluksen ja vuosina 2016-2020 keskimäärin yli 50 000 hirveä törmäsi kohtalokkain surauksin metsästäjien luoteihin. Lisäksi kauriit ,joita kaadettiin viime kaudella n 30 000. Petojen kohdalla puhutaan korkeintaan parin -kolmen prosentin osuudesta sorkkaeläinten kuolemiin. Liikennekin on tehokkaampi tappaja. Tietysti susi voi välillisesti olla osallisena hirvieläinonnettomuuksiin hätistelemällä eläimiä autojen alle pitämällä niitä jatkuvassa liikkeessä.

    mettämiäs

    Jeesin kommenttien asiantuntemus on kyllä ollut aiheesta riipumatta aina ihan häikäisevällä tasolla…

    jees h-valta

    Kerrohan sinä suorittava kuinka monta hirven vasaa ne sudet ovat tappaneet? No, arvaan ettet tiedä. Eipä tarviikkaan koska selkeästi tilastoissa jo näkyy pienen prosentin aherrus. Siitä on hyvä ponnistaa eli kääntää susimäärä selvästi suuren prosentin spesiaalilajiksi ja silloinhan hirvimiehet saa uinua siellä mamman vieressä suorittavankin ihannetilassa metsästyskaudellakin.

    Timppa

    Meidän mailta löytyi kuollut hirvilehmä.  Oli kaiketi saanut osumaa autolta.  Oli lapa muusina.  Ei ainakaan karhuja tai susia maisemissa, kosdka tuoksuva haaska ei ollut petoja houkutellut.

    Gla

    Ei susilla juurikaan ole merkitystä, koska kaatolupien määrässä huomioidaan susien saalistus. Ja kun hirvikanta lasketaan alakanttiin, mutta susikannan osalta intressit kannustaa arvioimaan kannan yläkanttiin, se maksimoi hirven kaatolupien määrän leikkauksen.

    Visakallo

    Minkä verran karhut tappavat hirvenvasoja? Hirvet näkyvät karhuja pelkäävän, kun eivät oikein viihdy samoilla paikoilla. Karhuja tuntuu olevan ainakin täällä eteläisessä Suomessa jo sen verran runsaasti, että niitä jopa näkeekin.

    A.Jalkanen

    Olettaisin että tiheillä karhualueilla tappavat paljonkin hirvieläinten vasoja; Yellowstonesta kertovassa dokumenttiohjelmassa väitettiin että karhut vainuavat ne helposti. Lisäksi pedoilla on aina pelotevaikutus joka stressaa saaliseläimiä, minkä vuoksi ne vähenevät enemmän kuin suora saalistus antaisi olettaa. Saaliseläin tulee häirityksi ja ei pysty hyödyntämään parhaita ravintolähteitä joutuessaan etsimään suojaa.

    Planter

    No nii, taas on keskusteluketju käännetty otsikon aiheesta susiin.

    Jesse! Sormesi kulkevat nopeampaan kuin ajatus, mieti 8 sekuntia, ennen kuin kirjoitat ja avaa jokin ketju ”keskustelemme susista”. Laskeakin osaat jos olet kauppias…..jos maltat.

    En ole periaatteesta aina eri mieltä suorittaneen portaan kanssa, tässä hän on oikeassa. Vuodessa kaadetaan 150 000 hirvieläintä, koska kanta edelleen kasvaa se tarkoittaa, että keväisin syntyy vasoja enemmän kuin vuodessa eläimiä kaadetaan. Vaikka 300 sutta söisi vuodessa 150 000 pelkkiä vasoja, että saisivat yksin pidettyä kannan kurissa,  niin on siinä urakkaa. Tarkemmin voit laskea eläinten painojen ja vaikka arvion mukaan, että susi syö 3kg lihaa ja vähän luitakin päivässä.

    Heitetään nyt tarkemmin laskematta vaikka arvio, että sudet syövät vuodessa 1000 hirveä ja 2000 valkohäntää, niin ollaan oikeilla hehtaareilla ainakin desimaalipilkku on kohdallaan.

    Jos koko maa muutettaisiin Suomistone kansallispuistoksi (nyt vasta 30% ollaan muutamassa), niin pitkällä aikavälillä tietysti suurpetokanta kasvaisi niin suureksi, että hirvieläinkanta ja suurpetokanta löytäisi tasapainon Yellowstonen tapaan, ei kuitenkaan liene realistinen lähestymistapa….muiden kuin vihreiden mielestä.

    Seuraavassa viestissä takaisin aiheeseen digitaalisen hirvieläintiedon käyttöön kannan säätelyssä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 78)