Keskustelut Harrastukset Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 78)
  • Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

    Vuonna 2014 maa-ja metsätalousministeriön laatiman ja hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli hirvieläintietojen keruun sähköistäminen. Tavoite on toteutunut. Oma riista-palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Hirvenmetsästäjät voivat tallentaa hirvisaaliita ja-havaintoja suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista-palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Hirvikannanhoitosuunnitelma painottaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä ja hirvitiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön:

    ”Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä hirvikannan hoidossa. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioon alueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.”

    ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-,metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä.Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto- ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”

    Yhteistyö seuran kanssa, jolle maat on vuokrattu, sujuu helposti. On luontevaa ja hyödyllistä olla säännöllisesti yhteydessä ja keskustella lupa-ja hirvitilanteesta sekä pyynnin sujumisesta. Seurojen alueet ovat ainakin eteläisessä Suomessa tyypillisesti vain muutamia tuhansia hehtaareja, eli muutama kilometri ”kanttiinsa”. Hirviä menee ja tulee kuitenkin laajemmalla alueella, joten vähän isompi alue kuten riistahoitoyhdistyksen alue antaa paremman kuvan tilanteesta.

    Ennen nykyistä hirvitietokantaa käytössä olleesta riistatiedoista koostuvasta valtakunnallisesta tietokannasta sai maanomistaja rhy-tasolla paljon hyödyllistä tietoa: lupamäärät, lupien käyttöasteet, saalitiedot uros/naaras/vasa, arviot jäävästä kannasta ym.

    2016 käyttöön otettua uutta tietokantaa yhdistyttynä Luken järjestelmään ja hirvikannan säätelyjärjestelmään, jotkut pitävät maailman edistyksellisimpänä. Uudistuksen piti kuitenkin tuoda lisää avoimmuuttakin. Uudesta tietokannasta ei maanomistaja tunnu saavan ulos yhtään mitään. Pitää pyytää joku, jolla oikeuksia katsoa tietoja, kopioimaan ne ja lähettämään ne kysyjälle, kivikautinen käyttöliittymä. Lieneekö kohtuuton vaatimus, että metsänomistaja saisi tiedot omasta metsästään vuokraajan keräämät tiedot, kun muutkin jopa jokamiehen oikeudella kerätyt tiedot ovat julkisia, liito-oravat, viitasammakot, lahopuut jne?

    Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokialla kymmenisen vuotta sitten. Kuoren sisällä hyrrää maailman edistyksellisin tekniikka, mutta käyttäjillä on tuskaa osata käyttää insinöörien itselleen suunnitelemaa laitetta. Sitten tuli Apple Iphone, ei niin ihmeellinen, mutta käyttäjien näkökulmasta suunniteltu, loppu on historiaa.

    Olisiko Metsälehdellä intoa tehdä juttu tästä hienosta digitaalisesta hirvikannan hallinnasta ja samalla testata käyttöliittymä, miten metsästyskortiton sidosryhmäläinen saa hirvikannan hoitosuunnitelmassa luvattua tietoa järjestelmästä.

    Tuolla toisessa keskusteluketjussa ”Hirvielänkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” nimerkki ”Suorittava porras” sivulla 39-40 antaa ystävällisesti vinkkejä miten voisi päästä alkuun.

    Luonnonvarakeskuksen koostamaa tietoa hirvitalousaluetasolla ja siitä ylöspäin on kiitettävästi ja helposti saatavissa Riistahavainnot.fi sivustolta, mutta esimerkiksi juuri metsänomistajaa eniten kiinnostavaa rhy-tason tilannetta vahinkotietoineen ei sieltä saa.

  • A.Jalkanen

    Hirvivahinkojen hakemukset ja korvaukset näkyvät kartoilla kuten pitääkin. Kolarit auttavat myös jahdin kohdentamisessa ja nekin ovat tietoa tarvitsevilla käytössä. Muutakin joillekin herkkää tietoa mm. luontokohteista taitaa olla nykyisin helposti saatavissa jos osaa etsiä mm. Paikkatietoikkunasta.

    Veikkaisin että aika harva tarvitsee yksityiskohtaista tietoa hirvistä, mutta jos tarvitsee niin voinee saada. Sen voisin kuvitella, että myös pienten hirvieläinten määrät ja villisikojen määrät alkavat kiinnostaa  laajempaa yleisöä niiden levitessä.

    suorittava porras

    Pienten hirvieläinten määristä on mahdotonta saada kovin tarkkoja tietoja. Kauriita ei edes lasketa ja valkohäntien kohdalla vasta yritetään löytää sopivia menetelmiä kannan arvioimiseksi .

    A.Jalkanen

    Totta, mutta havaintojen kirjaaminen jonnekin tietokantaan olisi hyvä alku!

    Puuki

    Enimmillään on näkynyt kauriita 18 kpl/ha ”laskennassa”.  Montako se tekisi 1000 ha:lla ?

    Ei niitä ole enää täällä kyllä kovin paljon, kunhan valkohännät ja saksanhirvet ym. ei lisääntyisi reviirejään laajentamalla.

    Planter

    Painottaisin vielä sitä puolta, että julkihallinnon toiminnan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Se estää ennakolta epärehellisiä, valitettavasti niitäkin on, käyttämästä järjestelmää hyväkseen.

    Väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi kansalaisten ”ihollekin” tullaan hyvin lähelle, esimerkiksi julkistamalla vero- ja omaisuutietoja. Sillä torjutaan kaikenlaisia väärinkäytöksiä.

    Jos vaikka naapurin keskituloinen kunnanvaltuutettu alkaakin ökyillä ja kiiloottaa mersua pihalla, niin voi tarkistaa, onko tehnyt osakekauppoja, saanut perinnön tai muuta extraa. Joskus on löytynyt, ettei ole mitään, mutta on ajanut rakennusyhtiön uuttaa kaavaa sinnikkäästi läpi ja jostain on tupsahtanut ylimääräistä valuuttaa tilille.

    Joku, oliko se Kärkkäinen, on lanseerannut sellaisen hauskan termin kuin ”hirvimafia”. Sellaisesta ei meillä ole vielä mitään havaintoja, mutta ei ole poissuljettu, että se rantautuisi joskus Suomeenkin.

    Mihin se alkaisi levittää lonkeroitaan? Veikkaisin, että riistahallinnon yläpäähän asemaan, jossa pääsisi pieneen piiriin, joka hallinnoi suljettua tietokantaa ja jolla on editointioikeudet. Mustaan aukkoon, johon muilla ei ole mitään asiaa kurkkimaan. Siellä olisi helppo vetää kotiinpäin ja säädellä lukemia, joista Luke laskee hirvikanta-arviot, kuten hirvihavaintomäärät, mikä taas vaikuttaa hirvenpyyntilupien määrään.

    Meillä on onneksi nuhteettomat, rehelliset ja yhteistyökykyiset hirviherrat, mutta koskaan ei tiedä millaiseksi tämä maailma muuttuu, puhutaan jo varautumisesta rakentamalla aitaa rajalle.

    Planter

    Suorittanut porras edellä pyysi kurkkaamaan hirvitalousalueen Varsinais-Suomi 2 tilanneta. Hirviä on tosiaan oikein hyvin, tässä kertauksena katsaus.

    Hirvikannan hoitosuunnitelma:

    Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin. Toisaalta hirvikannan tiheyden laskeminen tavoitehaarukan alarajoille on aiheuttanut hirvikannan ja sen hoidon kannalta haitallisia piirteitä, kuten paikallisia hirvityhjiöitä.

    Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Erityisesti tulee varmistaa maa-ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien osallistuminen.
    Vuosittain alueellinen riistaneuvosto kutsuu samat tahot koolle.

    MT 04.04.2016: ”Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta.”

     ”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”

    Sidosryhmien yhteinen näkemys olisi kohtuuton, joten tuli VS-2 tavoite 5,75 ja VS-3 tavoite 4,75.

    Tästä on reklamoitu ministeriöön ja ministerille, joka on sanonut, että missään ei saa olla yli 3,5 / 1000 ha tiheyksiä, pyydetty josko ohjeistaisi riistakeskusta. Ministeriö, joka nimittää riistaneuvostot on kuitenkin nimittänyt sen jälkeen uudelleen saman johdon ja tavoitteet ovat edelleen näillä alueilla viiden vuoden jälkeen yli 4/1000 ha. Näin meillä!

    Onko ihmisellä useita selkärankoja? Meillä on menossa Suomen metsätalouden kannalta supertärkeät neuvottelut EU:ssa.

    Visakallo

    Tänä aamuna löysin taas raivaustyömaalle mennessä uudet, aivan tuoreet hirviemän ja vasan makuupaikat ja jätökset. Olivat yöpyneet nuoressa kuusikossa ja käyneet ruokailemassa vieteisessä männytaimikossa. Olen laittanut tietoa näistä havainnoista hirviseurueellemme, mutta olisi hyvä, jos olisi palvelu, johon voisi kätevästi lisätä kartalle tällaiset uudet havainnot. Metsissä liikkujia on nykyisin niin vähän, että jokainen tällainen havainto olisi hyvä tallentua.

    Planter

    Tässä Visan pyytämä palvelu, jos ovat tehneet tuhoja, sitä en tiedä käytetäänkö tuloksia mihinkään.

    https://survey123.arcgis.com/share/79e990328ac2400986df26e7c7af5653

    Visakallo

    Kiitos Planter! En muistanutkaan, että tämmöinenkin on olemassa. Tietääkö tosiaan kukaan, käytetäänkö näitä tietoja ja ketkä niitä pystyy katsomaan?

    suorittava porras

    Lieneekö miten hankalaa luoda tunnuksia omariistaan niille , jotka eivät metsästä? Siitähän se lähtisi liikkeelle. Kuva ja koordinaatit vain kohteesta ja syöttämään materiaali järjestelmään  sarakkeeseen hirvituhot. Ei tietenkään olisi pahitteeksi , jos kirjaus lisäksi vahvistettaisiin yhdessä metsästysoikeuden omaavan seuran  yhteyshenkilön kanssa samalla tavoin , kun hirvenkaadon jälkeen menetellään. Kyseisellä tunnuksella mo voisi myös tutustua paikkakuntansa hirvenmetsästystä koskeviin lukuihin. Tavoitteet , pyyntilupaehdot kunkin seurueen kohdalla ja tavoitteiden toteuma reaaliaikaisena  voisivat tyydyttää uteliaimmankin mo:n tiedonjanon.Tietysti voi olla mahdoton ajatus , jos yksityisen luvansaajan tietosuoja lainsäädännössä tämän estää.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 78)