Keskustelut Harrastukset Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 78)
  • Digitaalinen hirvieläinkannan hallinta

    Vuonna 2014 maa-ja metsätalousministeriön laatiman ja hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman yksi tavoite oli hirvieläintietojen keruun sähköistäminen. Tavoite on toteutunut. Oma riista-palvelun hirvitietojen keruu yhdistää vanhan hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen sekä yhtenäistää näin riistahallinnon ja riistantutkimuksen tiedonkeruuprosesseja. Hirvenmetsästäjät voivat tallentaa hirvisaaliita ja-havaintoja suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista-sovelluksella. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista-palvelussa ja hyväksyy merkinnät.

    Hirvikannanhoitosuunnitelma painottaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä ja hirvitiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön:

    ”Säännöllisen sidosryhmäyhteistyön avulla sovitetaan yhteen eri tahojen näkemyksiä ja erilaisia intressejä hirvikannan hoidossa. Alueellisella hirvikannan hoitotavoitteiden asettamisella parannetaan eri tahojen vaikuttamismahdollisuuksia ja otetaan huomioon alueellisia erityispiirteitä hirvikannan hoidossa.”

    ”Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän sekä metsävarojen inventoinnin tuottama paikkatieto hirvien aiheuttamista maa-,metsä-ja porotalousvahingoista tulee koostaa yhteen sähköiseen riistavahinkorekisteriin, jonka avulla tiedot ovat hyödynnettävissä.Tietojen yhdistäminen edelleen hirvikannan tilaa kuvaaviin havainto- ja saalistietoihin lisää mahdollisuuksia arvioida hirvikannan kokoa, sijoittumista ja vaikutuksia. Hirvivahinkoja koskevan paikkatiedon laajaa saatavuutta eri toimijoiden käyttöön on tarpeen edistää ottaen huomioon henkilötietosuojan asettamat reunaehdot.”

    Yhteistyö seuran kanssa, jolle maat on vuokrattu, sujuu helposti. On luontevaa ja hyödyllistä olla säännöllisesti yhteydessä ja keskustella lupa-ja hirvitilanteesta sekä pyynnin sujumisesta. Seurojen alueet ovat ainakin eteläisessä Suomessa tyypillisesti vain muutamia tuhansia hehtaareja, eli muutama kilometri ”kanttiinsa”. Hirviä menee ja tulee kuitenkin laajemmalla alueella, joten vähän isompi alue kuten riistahoitoyhdistyksen alue antaa paremman kuvan tilanteesta.

    Ennen nykyistä hirvitietokantaa käytössä olleesta riistatiedoista koostuvasta valtakunnallisesta tietokannasta sai maanomistaja rhy-tasolla paljon hyödyllistä tietoa: lupamäärät, lupien käyttöasteet, saalitiedot uros/naaras/vasa, arviot jäävästä kannasta ym.

    2016 käyttöön otettua uutta tietokantaa yhdistyttynä Luken järjestelmään ja hirvikannan säätelyjärjestelmään, jotkut pitävät maailman edistyksellisimpänä. Uudistuksen piti kuitenkin tuoda lisää avoimmuuttakin. Uudesta tietokannasta ei maanomistaja tunnu saavan ulos yhtään mitään. Pitää pyytää joku, jolla oikeuksia katsoa tietoja, kopioimaan ne ja lähettämään ne kysyjälle, kivikautinen käyttöliittymä. Lieneekö kohtuuton vaatimus, että metsänomistaja saisi tiedot omasta metsästään vuokraajan keräämät tiedot, kun muutkin jopa jokamiehen oikeudella kerätyt tiedot ovat julkisia, liito-oravat, viitasammakot, lahopuut jne?

    Tässä on vähän sama tilanne kuin Nokialla kymmenisen vuotta sitten. Kuoren sisällä hyrrää maailman edistyksellisin tekniikka, mutta käyttäjillä on tuskaa osata käyttää insinöörien itselleen suunnitelemaa laitetta. Sitten tuli Apple Iphone, ei niin ihmeellinen, mutta käyttäjien näkökulmasta suunniteltu, loppu on historiaa.

    Olisiko Metsälehdellä intoa tehdä juttu tästä hienosta digitaalisesta hirvikannan hallinnasta ja samalla testata käyttöliittymä, miten metsästyskortiton sidosryhmäläinen saa hirvikannan hoitosuunnitelmassa luvattua tietoa järjestelmästä.

    Tuolla toisessa keskusteluketjussa ”Hirvielänkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen” nimerkki ”Suorittava porras” sivulla 39-40 antaa ystävällisesti vinkkejä miten voisi päästä alkuun.

    Luonnonvarakeskuksen koostamaa tietoa hirvitalousaluetasolla ja siitä ylöspäin on kiitettävästi ja helposti saatavissa Riistahavainnot.fi sivustolta, mutta esimerkiksi juuri metsänomistajaa eniten kiinnostavaa rhy-tason tilannetta vahinkotietoineen ei sieltä saa.

  • Visakallo

    Yksi järkevä ja tarpeellinen olisi jokamiehen sorkkaeläinvahinkojen ilmoituspalvelu. Siitä näkisi reaaliaikaisesti, missä sorkkaeläimiä on niin paljon, että vahinkoja syntyy. Nythän vahingot näkyvät vain niiltä osin, joille on haettu ja maksettu korvaus. Nehän edustavat vain jäävuoren huippua ja sitäkin vain satunnaisesti. Nykyinen korvausjärjestelmä on suoraan sanottuna pirullinen niitä metsänomistajia kohtaan, jotka vahingoista kärsivät.

    suorittava porras

    Ne tiedot saa kätevästi perusteluineen seurasi yhteyshenkilöltä. Onko niin vaikeaa ottaa yhteyttä tuttuun ihmiseen? Samalla voi esitellä alueet ,joissa mahdollisesti hirvi on aiheuttanut harmeja.

    Tuolla aiemmin jo totesin ,että yksityisen henkilön kuten hirvenmetsästyksessä pyyntiluvan saajan ja toisaalla metsävahinkoja kärsineen tietoja ei voi jakakaa ilman heidän suostumustaan nykyisen tietosuojakäytännön mukaan julkisuuteen. Sen estää laki. Pyydettäessä he voivat antaa tietoja ,jos katsovat tarpeelliseksi.

    Gla

    Ne tiedot saa kätevästi perusteluineen seurasi yhteyshenkilöltä.

    ….

    Pyydettäessä he voivat antaa tietoja ,jos katsovat tarpeelliseksi.

    Onko tässä jotain ristiriitaa?

    Visakallo

    Älähän nyt suorittava turhaan selitä. Eihän kaikki metsissä liikkuvat tiedä, minkä seuran alueita ne metsät ovat, ja kuka on niiden yhdyshenkilö. Eihän siinä esittämässäni palvelussa kenenkään nimiä tarvita, vaan laitetaan erivärisiä pisteitä kartalle.

    suorittava porras

    Ketkä tahaansa metsässä liikkuvat eivät välttämättä tietoja tarvitse ,mutta maanomistaja saa ne tiedot , kun ottaa yhteyttä seuraan. Metsästäjillä on myös yleisesti tapana ilmoittaa vahingoista isännälle ,mutta ei naapurille.

    Mitä käyttöä yksittäiselle metsänomistajalle on esim. kolarikartoista tai naapurin kärsimistä hirvivahingoista. Kyseessä olevat tiedot päätyvät riistaneuvoston ja riistahallinnon käyttöön. Nämä tahot suuntaavat pyyntiohjeita ja tehostamiskehotuksia sinne ,missä ongelmia on eniten. Metsästäjille jaetaan jopa aiheesta kartat ,jotta toimenpiteet osuvat oikeisiin paikkoihin.

    Kysymyksiä herättäviin asioihin saa myös riittävän tarkat tiedot hirvihavaintoaineiston lämpökartoilta. Niistä on helppoa muodostaa kokonaiskäsitys tilanteesta. Hirvitalousalueen kokoinen värikartta riittää normaalille lukutaitoiselle ihmiselle. Kokeeksi voitte käydä selaamassa esimerkiksi hirvitalousaluekohtaiset hirvihavainnot metsästyspäivää kohti. VS kahden tilanne on jokseenkin eri verrattuna keskisen Suomen hirvitalousalueiden vastaaviin arvoihin. Kannattaa kurkistaa.

    Ihmettelen kovasi sitä osaamattomuutta ,jos kehotan kääntymään metsästyseuran puoleen ,kun on metsästykseen liittyvää kysyttävää. Kireät kommentit ja puheenaiheen kääntäminen muualle juoruavat monessa tapauksessa pelkistä ihmissuhdeongelmista ,joita pidetään yllä käyttämällä muun muassa metsästystä keppihevosena. Kysyminen on luonnollisesti hankalaa ,jos sillat on poltettu joka suuntaan.Keljuttaahan sekin ,jos ei saa kutsua leijoniin eikä hirviporukkaan. Näistä kommenteista vuosien varrelta käy selvästi ilmi miksi ei.

     

    Visakallo

    Suorittava on näköjään liittynyt tahallaan väärinymmärtäjien joukkoon. Ehdottamani palvelu oli tarkoitettu helpottamaan metsästäjien työtä, eli laajentamaan ja helpottamaan  sitä, mitä minä ja monet muut metsänomistajat ja muut metsissä liikkuvat tekevät vuosittain. Tänä vuonnakin olen löytänyt ja ilmoittanut seurueellemme useita hirvien ruokailu- ja oleskelupaikkoja, ja sitä kautta on myös kaatoja tullut. Suorittavan ei kannattaisi harrastaa tuota metsänomistajien halventamista, sillä se kertoo enemmän kirjoittajasta kuin kirjoitettavista.

    jees h-valta

    Joku siinä omametsänomistusaikana on mennyt suorittavalta pahasti reisille. Katkeruus ja kauna kun on itse joutunut luopumaan on selkeästi havaittava piirre.

    suorittava porras

    En kohdistanut kommenttiani visakallon kannanottoon. Olen samaa mieltä ,että isäntien ilmoittamien ja vahvistettujen tuhojen tulisi päätyä kattavasti viranomaisten tietokantaan. Nythän sinne päätyvät vain ne ,joihin haetaan korvausta. Se ,että korvauskäytännöt eivät vastaa kaikkien odotuksia, ei mielestäni ole metsästäjien vika. Ei myöskään se ,että vahingot jätetään ilmoittamatta. Pelkkien huhupuheiden perusteella on oikeiden päätösten aikaansaaminen hankalaa. Tässä asiassa ollaan metsänomistajien aktiivisuuden varassa

    Planter

    VS2:ssa ”on hirviä hyvin”, vieläkö pitää kerrata miksi?

    *****************************************************

    Valtiovarainministeriö / avoin data

    ”Julkishallinnolla on hallussaan huomattavat tietovarannot. Helpottamalla niiden käyttöä voidaan lisätä tämän tietopääoman arvoa, luoda mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, tutkimukselle ja koulutukselle, kehittää parempia palveluja kansalaisille ja parantaa päätöksentekoa, tehostaa hallinnon toimintaa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä.

    Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esimerkiksi verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta. Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa.

    Kenenkään yksityisyydensuoja tai yleinen turvallisuus ei saa vaarantua dataa avattaessa. Datassa ei saa olla esimerkiksi henkilötietoja tai liikesalaisuuksia.”

    Metsänomistajaa lähinnä olevista julkishallinnon toimijoista avointa dataa jakaa esimerkiksi metsäkeskus ja maanmittauslaitos.

    Riistakeskus on julkisoikeudellinen laitos, joka voisi ja jonka pitäisi jakaa avointa dataa, koska hirvien määrä ja liikkeet eivät sisällä henkilötietoja ja liikesalaisuuksia, kuten joku edellä yritti esittää.

    Planter

    ”Mitä käyttöä yksittäiselle metsänomistajalle on esim. kolarikartoista tai naapurin kärsimistä hirvivahingoista.”

    Mitä haittaa on, jos ne laitetaan halukkaiden saataville?

    Palautetaanpa mieliin tapahtuma muutaman vuoden takaa. Joku oli lähdesuojan piirissä syöttänyt Metsälehdelle uutisen, että ”Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla” Kyse oli vuoden 2016 metsästyskauden jälkeisestä kannasta. Kun katsomme takaisinlaskentojen ja muiden korjausten jälkeen tilannetta. Käyrä joka hipoi alhaisinta tasoaan 80 000 hirven rajaa kävikin vuosikymmenen huipussa ainakin 105 000:ssa.
    Sen verran pahoitin silloin mieleni, että ”haukuin” Metsälehdenkin, koska olin täysin varma, että uutinen oli ankka.

    Pyysin silloin erätalousyksiköstä Varsinais-Suomea koskevat tilastot, joilla arvioon oli päädytty. Esimerkiksi kolarikartta ei pitänyt yhtä muiden toimijoiden tiedon kanssa. Oli virheitä. Riistakeskuksella ei liene intressiä etsiä ja korjatá virheitä, jotka saavat hirvikannan näyttämään pienemmältä kuin se todellisuudessa on, siksi tietojen pitää olla läpinäkyviä.

    saalis kasvoi kanta kutistui

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 78)