Ei ole pelkoa että eduskunnassa koskaan saataisiin säädettyä metsän käsittelyyn rajoituksia, perustuslaki estää sellaisen. Eduskunnassa ei saatu aikaan edes sote uudistusta, joka ei olisi puuttunut mitenkään yksityisen omaisuuden käyttöön. Sekään ei mennyt läpi eduskunnassa, kun terveydenhoitoa olisi pitänyt siirtää yksityislle yrityksille. Onneksi yksityiset yritykset kuitenkin hyväksytään yleiseti esim. tekemään metsien hakkuita, hyvä että ei vaadita valtionyhtiöitä niitä tekemään.

Toisaalta olisiko kuitenkin hiilensidonnan ja metsänomistajan edun kannalta parempi vähän pitkittää päätehakkuun ajankohtaa esim 50 vuodesta 60 vuoteen. Metsälehden maaliskuun 28.3.2019 numerossa esitellään metsien koelannoittaja ja metsänomistaja Reino Peurula Keuruulta, jonka 50 vuotias kuusikko aukkohakattiin viime syksynä ja puuta oli n. 500m3/ha. Kasvu on ollut viime vuosina hurjaa 22 m3 luokka vuodessa, joten hiiilensidonta ja tuotto ovat ollet huipussaan ja varmasti voinee sanoa, että olisihan tuo vielä jatkunut samalaisena ainakin nyt yhden vuosikymmenen lisää eli kymmenen vuoden kuluttua olisi kuusikko lihonut järkyttävään 720 mottiin hehtaarilta. Olisiko 10 seuraava vuotta yhteensä 70 kasvuvuotta nostanut puumäärän hetaarilta jo raamatulliseen 1000 kiintoon hehtaarilta.

Huomion arvoista tuossa artikkelissa on Peuralan havainto, että lannoitus ei tuonut lisäkasvua tuohon lehtomaisen kankaan kuusikkoon tehtyjen koelannoitusten mukaan.

Lehtoja ja l-maisia kuusikoita ei kannata typellä lannoittaa, koska lisäkasvua ei enää juuri tule niin hyväkasvuisilla mailla. Entäs kun puut lihoo ja saadaan 1000 mottia /ha päätehakkuussa , niin voi käydä niin että ylisuuret parhaat tukit menee kuitupuukasaan kuidun hinnalla.

Jätkälle> :  Kun kaikkialla ei osteta sorvikuusta ollenkaan.  Ja mm. myhistyksen ostaessa ei kelpaa yli 54 cm (tjsnp) lpm kuusi enää sahalle. Kuitupuukasaan menee, jos ei myyjä ehdi väliin.

Eikös Matti K edusta sosialisteja, jotka haluavat kiinteistöverolla pelotella metsänomistajia pois metsistä. Perintöveromuutoksistakin oli hirveä poru, vaikka muutoksella ei ollut minkäänlaista todellista merkitystä. Muutoksen voisi heti poistaa. Olisi poistettu lähisukulaisten kaupoista varainsiirtovero, niin olisi saatu metsät siirtymään nuoremmille.

Puusta kuulemma tehdään biotuotetehtaissa mitä ihmeellisimpiä tuotteita tulevaisuudessa ja hyvä niin. Mutta, jos ja kun se tarkoitta, että  monopolit maksavat puuraaka-aineesta 15 e/m3 tähän tarkoitukseen, niin se ei paljon metsänomistajan mieltä lämmitä. Kustannukset nousevat puunhinnan kanssa aivan eri käyrällä, eikä noilla hinnoilla metsänhoitoon kannata panostaa eikä puita istutella.

Metsänhoitoon ja puuntuotantoon panostetaan nyt poliitikkojen puheiden mukaan enne kuulumattomasti ja puun kasvu kuulemma lisääntyy räjähdysmäisesti. Puuntuotantoon metsänomistajat panostavat, JOS se on taloudellisesti kannattavaa, eikä sellunkeittäjien monopolien tai mitä biojalostajia ne nyt sitten onkaan, puusta maksama hinta millään tavalla viittaa siihen.

Kuuntelin Tiedeykkösestä aiheesta, peliteoria on päätöksenteon tiedettä. Puukauppaa käydään meillä nollasummapelinä (toisen tappio on toisen voitto), joka välttämättä ei ole lopuksi kenenkään etu.

Jos ja kun metsien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle oli perusteltua pyrkiä aikaistamaan, ettei omistajat olisi seitsemänkymppisiä ja kun vaihtoehto on, että ne siirtyvät vasta perintönä kahdeksankymppisinä. Joka tapauksessa metsät ovat siirtyneet pääosin seuraavalle sukupolvelle (lapsille jne.), tai ainakin näin on ollut. Tehdyllä muutoksella ei ollut mitään merkitystä.

Varainsiirtoveron olisi hyvä poistaa kokonaan metsätilakaupoista ja periä vastaava määrä puun myyntitulosta. Sillä olisi paljon positiivisia vaikutuksia metsänomistuksen järkeistämiseksi.