Jostain syystä massiivihirsiseinäkin, vaikka on uunissa kuivatusta puusta tehty, pakkaa homehtumaan ulkopinnaltaan, mutta sisäpinnassa ei sellaisia merkkejä näy. Tämä siis silloin, kun pintaa ei ole käsitelty homehtumisen estoaineella.

Ainakaan kaikissa tapauksissa ei ole kyseessä ohut hirsi, vaan esim yli 300 millinen pyöröhirsi taikka 280 millinen pelkkahirsi.

Normaali hirsiseinä falskaa saumoistaan, joten kosteus liikkuu myös saumojen kautta. Lämmityskaudella sisäpuolen ilma on huomattavan kuivaa, jolloin tasapainotus tuo pikkuhiljaa vettä puun solukkoa pitkin, ellei solukkoa ole tukittu kyllästämisen tapaisella menetelmällä.

Esim pystylamelloitu hirsi on liimattu verkon muotoisilla liimaharsoilla, jolloin se päästää veden läpi kuin kalaverkko.

Menee taas ilmastointi ja ilmanvaihto sekaisin. Kumma juttu sinällään, että vaihtoautoa etsiskellessä kaikki kyllä ymmärtää, mitä ilmastointi tarkoittaa (jäähdytysominaisuus mukana), mutta rakennusten ilmanvaihdosta puhuttaessa käsitteiden tarkkuus unohtuu.

Jätkä kirjoitti ”Esim pystylamelloitu hirsi on liimattu verkon muotoisilla liimaharsoilla, jolloin se päästää veden läpi kuin kalaverkko.” Tuo lienee ihan markkinamiesten juttuja. Liimanlevityskone saattaa ruiskuttaa liiman verkon muotoon, mitä voidaan kuvissa esitellä, mutta kun liimasauma puristetaan kiinni, leviää liima tasaisesti. Asialla nyt ei käytännön kannalta liene mitään merkitystä, kun liimasauma on höyryn liikkeiden kannalta merkityksettömän ohut.

CLT (cross laminated timber) on kosteuden hallinnan kannalta siinä mielessä sangen haastava materiaali, että siinä lamellit on liimattu syysuunnaltaan ristiin. Jo pienet kosteusmuutokset aiheuttaa ankaria jännitystiloja kappaleeseen, kun puun pituus-, säteen- ja tangentin suuntainen käyttäytyminen kosteustilan funktiona poikkeaa rajusti toisistaan (lauta ei juuri pituussuunnassa kutistu kuivuessaan, mutta lappeen suunnassa lähemmäs 10 %, kuten kaikki sahatavaran kuivumista tarkkailleet tietää).

Näin ollen CLT-elementin kappaleiden on oltava jo liimausvaiheessa hyvin tarkalleen loppukäyttöososuhteita vastaavassa kosteudessa, eikä se saa kastua rakennusvaiheessa tai myöhemmin valmiissa talossa, tai liimasaumoilla on vaarana alkaa ratkeilla. Tällaisen rakenteen rakennusfysikaaliset vaatimukset ovat jo lähtökohtaisesti niin kovat, että perinteisiin puurakenteisiin liitetyt vaatimukset ”hengittävyydestä” ym. (hallitsemattomista vesihöyryn liikkeistä) ovat kokoluokkaa isompia ja näin ollen merkityksettömiä. Seinärakenteen on pysyttävä kuivana tilanteessa kuin tilanteessa.

Edit: kirjoitusvirheitä pois

Kauhajokelaisten hommat taitavat jäädä tuumailuksi, Alajärveltä alkaa kohta tulla CLT: tä oikein rekkakuormittain. Ei ole jääty kehuskelemaan, vaan koneistot ovat valmiina iskuun???

Levytehdas sopii hyvinkin Alajärvelle, jossa on kohtalaisen vahva hirsirakennusteollisuus ja näin ollen syntyy huonolaatuista sahatavaraa pelkkahirsien sivutuotteena. Samoin kyllä syntyy myös huippulaatuista tavaraa tyvitukkien ”poskista”.

Kauhajoen talotehtaallekin voi olla todellinen potku eteenpäin, jos ymmärtävät käyttää kunnon materiaalejakin pahvin sijaan ja vielä pistää seiniin oikeat lämpöeristeet.

Lähinaapuri osti Kauhajoelta ihan nätin talon, mutta nyt jo on aloittanut ulkoseinien korjaamisen. Manailee kehnoa laatua.

Käskin kyllä tekemään oikein virallisen reklamaation, mutta ei ole saanut äntiin edes lämpökamerakuvausta.

Finlamellilla näyttäisi menevän ainakin ihan kohtuudella!