Keskustelut Puukauppa CLT tehdas Kauhajoelle??

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 93)
  • CLT tehdas Kauhajoelle??

    Merkitty: 

    Pohjalaisen uutissivuilla on tänään tälläinen juttu:

    ”Puurakentamiseen tarkoitettuja CLT-levyjä valmistava tehdas nousee Kauhajoelle tulevan vuoden aikana.

    Luvassa on Pohjoismaiden suurin CLT-levyjen tuottaja.

    Jos kaikki menee suunnitellusti, ristiinliimattuja massiivipuisia rakennuslevyjä valmistava tehdas aloittaa toimintansa vuoden kuluttua syksyllä ja keväällä 2018 markkinoilla on Kauhajoella valmistettuja CLT-levyjä.

    Toiminta tuo seudulle työpaikkoja jopa 150. Näistä tehtaalla olisi 30-40. Loput syntyvät alihankinnasta sekä erilaisiin tukitoimintoihin.

    ”Kauhajoella tartutaan puurakentamisen uuteen aaltoon oikeaan aikaan. Puurakentaminen on nousussa yhtenä hallituksen kärkihankkeista. Ekologinen rakentaminen kiinnostaa kotimaassa ja maailmalla.

    – Tulevaisuuden rakentamisessa aletaan vaatia yhä enemmän hiilijalanjäljen huomioimista. Puu sitoo valtavan hiilivarannon ja sen hiilijalanjälki on negatiivinen, tehtaan taustalla olevan CLT Plant Oy:n hallituksen puheenjohtaja Keijo Ullakko sanoo.

    Erityisen hyvin CLT-levyt sopivat suurten puukerrostalojen rakentamiseen.

    AUNE WARONEN”

    Uutinen sisältää hyvin vähän tietoa? Itse asiassa se avaa vain isoin joukon vastausta odottavia kysymyksiä?

    Jos olis huhtikuun eka päivä niin tämä sopis siihen kuin nenä päähän.
    Kauhajoella ei ole minkäänlaista toimivaa sahaakaan jonka yhteyteen tuo tulisi?
    Toivotaan että on tottakin vielä!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • pitkät neulaset

    Laudoitin yhteen messutaloon taannoin sokkelin. Ei saanut sahata tai tehdä lastuja sokkelin sisäpuolella. Ei mitään hajoavaa josta itiöitä pääsisi muodostumaan. Hitaampihan se on tehdä näin.

    Täytöt ja tiivistys kerroksittain,salaojat ja viemärit oikeisiin kallistuksiin.

    Nolla-aines pois,eristeet liimitetään ja nurkissa ulotetaan kauemmaksi.

    Terästen jatkospituudet huomioiden – ei niin että kaikki samasta kohti poikki.  Hjemmetin paljon asioita mitkä pitää tehdä huolellisesti – piiloon jäävää työtä paljon , jota ei jälkikäteen voi korjata.

    Alipaine päälle ja tiiviyden tarkistus.

    Suunnitteluvaiheessa pilataan jo paljon.

    Käyttöikä – ….60 vuotta?

     

    6 m3

    Tuo edellä olevahan on aivan järkeen käyvää.

    Pari vuotta sitten tuli seurattua julkista rakentamista.

    Valmistuneet tilat oli luokiteltu P1  (pölytön tila) jossa ei enää saanut proppauksia porata eikä tehdä pölyävää työtä. Tilat oli jo siivottu.Lattiat suojattu kovalevyillä ja voimapaperilla. Noitten suojauksien alle oli lakaistu proppauspölyt, kaapelin pätkät yms.

    P2 tila oli taas sellainen ettei proppauksia saanut tehdä ilman omalla imurilla varustettua iskuporakonetta. Irrallinen imuri ei käynyt, vaikka oli varustettu porauksiin varustellulla suuttimella. Sähkäri poraili Hiltillä jossa oma imuri proppauksiaan, pölysäiliön täytyttyä marssi nurkassa olevalle roskikselle joka oli avoin saavi ja ravisteli tyynesti säiliön tyhjäksi. Pöly levisi tietenkin huonetilaan.

    Järkeä vai ei?

    Ja kyseessä oli sangen suuri työmaa. Vastaavan mestarin apulaisten tärkein tehtävä näytti olevan roskien kuvaaminen työmaan käytävillä joissa hiottiin betonia, laatoitettiin seiniä ja rakennettiin ilmastointikanavia jne.

    Korpituvan Taneli

    Vuoden viimeisessä paikallislehdessä oli taas uutisia Kauhajoen CLT tehtaasta.

    Hallinto on pystyssä helmikuulla, silloin myös kootaan työvoiman koulutukseen tarvittava ryhmä. Tehtaan paikkaa ei ole vielä olemassa, mutta se ei ole ongelma, kaupungilla on runsaasti teollisuus rakentamiseen kaavoitettua aluetta.

    Osakepääomaa on koossa runsas 3 miljoonaa, 4 olisi kuitenkin tavoitteena. Nyt ollaan hakemassa elykeskukselta 1.5 mijoonan avustusta.

    Sattaa poikien aikataulut hiukan paukkua, mutta pääasia on että tulisi valmista jossain vaiheessa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    harrastelija

    Miltä näyttää markkinatilanne? Kovin hiljaista on mediassa clt tehtaan uutiset? Onko kysyntää kotimaassa, minkälaista näyttää vientimarkkinoilla?

    Puuki

    Puukerrostalojakin tehdään jo Suomessakin ymmärtääkseni enenevissä määrin. Esim. Kuhmossa tehdyistä levyistä rakennetaan (jos eivät ole jo valmiita) ainakinTampereelle kerrostaloja.

    Rakennusmääräykset on muuttuneet puun käytön osalta ja mahdollistavat entistä korkeampien rakennusten rakentamisen. Neliöhinta tulee jonkin verran betonielementtirakentamista korkeammaksi puusta rakentamalla, mutta on niissä puutaloissa etujakin betonisiin verrattuna, ja varmaan hintakin laskee ajan mittaan,kunhan ko. rakentamista tehdään täälläkin pidemmän aikaa.

     

    Visakallo

    Yksittäisiä puukerrostaloja on tehty Suomessa jo kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta viime vuosina tahti on lisääntynyt. Korkeimmat ovat tällä hetkellä 8-kerroksisia . Vuoden vaihteessa oli valmiina 52 taloa. Aikaisemmin CLT-levyt jouduttiin tuomaan Itävallasta, joten on todella hyvä, että tuotantoa saatiin, ja saadaan lisää myös tänne kotimaahan.

    kuusessa ollaan

    Noilla CLT levyillä on yksi mielenkiintonen etu pu0lellaan, jostain luin että 18 senttisestä levystä tehty seinä täyttää rakennusmääräykset ilman lisäeristeitä, koska luetaan hirsiseinää vastaavaksi. Eli ei tarvita muovia, kivivillaa tai muuta vastaavaa.

    Jätkä

    CLT – levyistä tehty seinä tuskin vastaa hirsiseinää siinä mielessä, että nykyinen lamellihirsikin päästää läpi esim kosteutta. Jotkut sanovat rakennetta hengittäväksi. CLT – levy on tiettävästi tehty ristiinliimaamalla – menetelmää on sanottu isojen puuveneiden rakentamisessa ”laminoinniksi”, jossa puuviiluja liimaillaan ristikkäin useamman kerroksen verran.

    Kuitenkin minua arveluttaa nuo reippaat liimakerrokset, joita lautojen väliin levitellään. Mahtaako niistä tulla hyvinkin muovikalvoja vastaavia kerroksia, jotka estävät tuon ”hengityksen”? Silloinhan rakenteesta tulee ”pullo”, joka ei päästä edes seinän sisälle mahdollisesti jäänyttä kosteutta pois!.

    Olen tässä asiassa mielelläni väärässä, mutta mielestäni olisi hyvä, jos tuokin asia selvitettäisiin tavallisille kuluttajille.

     

     

    Puuki

    Hirsiseinäkään ei päästä koko rakenteen läpi kosteutta ellei ole oikein ohut. Hengittävyys tarkoittaa että kosteus siirtyy puun pintaosissa muutamia cm:ä.

     

    Korpituvan Taneli

    Jätkä oikeassa pohdinnoissaan, tälläinen ongelma voi tulla eteen. Toinen liiman riski on sitten pitoisuudet huoneilmassa.

    Nämä kosteuden liikkumisasiat tulevat täällä pohjolassa tiukempaan syyniin. Lämpötilojen vaihtelut aiheuttavat kosteuden kulun suunnan muutoksia ja jäätyminen tekee ainakin talvella kosteasta rakenteesta pullon.

    CLT on uusi hieno asia, mutta kaikessa uudessa on myös tuntemattomat puolensa. Lisäksi se että Suomalainen rakennuskulttuuri on viime aikoina osoittanut että se saa vaikka peruskallionkin homehtumaan.

    Pitää myös muistaa että kun nyt markkinat kasvavat kovasti, niin jossain vaiheessa kasvu laantuu, vaikka mitään ertyisiä ongelmia ei esiintyisikkään. Se merkitsee ylituotantoa ja hintojen romahdusta. Samalla saattaa tulla markkinoille alaarvoista tavaraa, joka pilaa hommaa sekin.

    Toivotaan että homma menee sutkakkaasti ja Suomi saa tästä uuden vientiartikkelin.

    Terveisin: KorpituvanTaneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 93)