Merkki valmistaja on aina ollut jonsered mutta ainakin suomessa ja ruotsissa ne myytiin nimellä raket. Nykyisin myyntinimi jonsered. Omistaneko elfin nimioikeudet(raket) koska ensimmäiset sen myymät sthilit oli sthil-raketteja Ensimmäinen jonsered valmistetiin pienessä pienessä metsäkylässä nimeltä jonsered 1954 oli muuten ensimmäinen 1 miehen saha
arto. olet osittain oikeassa, mutta jo muutamaa vuotta aikaisemmin oli Amerikan mantereella tehty yhdenmiehen sahoja. Jonssi taisi jatkaa Comet-sahan kanssa sahantekoa, olihan sillä muutamia Comet- merkkisiä Jonseredeja (kokopunaisia) ja sitten semmoinen yläkahvasaha myös.
Jonsered valmisti osia Cometille ja oli siinä vaiheessa Dieselmoottorien valmistuksessa mukana. Ensimmäiset Raketit olivat myös Diesel-käyttöisiä. Ns ”Kuumapäitä”.
Jonseredissa en ole käynyt, mutta Huksvarnassa muutaman kerran.
Jätkä puhuu asiaa. Kun itse aikoinaan aloittelin metsätöihin, oli ensimmäinen saha Stihl. Sen jälkeen oli muutamia Raketteja, Jonseredeista en ollut kuullutkaan. Kun Jonseredeja alettiin myydä omalla nimellään, myytiin sen jälkeen Stihlejä muutama vuosi nimellä Stihl-Raket. Jotkut jopa luulivat, että kysymyksessä oli tuon Raketin(jonseredin) ja Stihlin yhteensulautuminen….. Turhaahan tosiaan on myydä samaa sahaa kahden nimen alla . Jonsered joutaa poistumaan.
M-sahojen, kuin myös R-sahojen varsinainen valtakausi alkoi 50 – 70 luvuilla. Ruotsalaiset nousivat nopeasti huipulle johtuen pitkälti siellä hallitusta koneenrakennuskulttuurista.
Amerikkalaiset tietenkin tekivät ensimmäiset sahat oikein sarjatuotannossa, mutta Hurrit matkivat heitä ja tekivät todellisuudessa paremmat sahat melko pian. sahantekijöitä oli monta, jopa Suomessakin yritettiin, mutta eipä siitä mitään tullut. Norjassakin tehtiin Jobua, joka sitten imaistiin Elektroluxin omistukseen.
Ruotsissa oli muutamia sahantekijöitä, Oli Companion, joka oli aika vekkuli saha, koska siinä ei ollut mitään muuta kuin se tekniikka, mikä oli pakko olla. teki muuten ensimmäisen ”kevyen” R-sahan. Husku nieleisi sen ja kehitti aivan mullistavan Raivurin: 165r:n. Partner putosi Elektroluxin syliin, kun siellä tuotekehittely toppasi, eikä kehitys kehittynyt. Jonssilla sama tauti.
Rapakon takaa Elektrolux osteli tehtaita sen minkä ostettua sai. Ainakin Cullopin ja Pioneerin, jotka olivat jo haukannet muita merkkejä pois markkinoillta.
Tiesittekö, että erästä Stihlin raivuria on valmistettu Japaniassa?
Huskun joitakin vanhentuneita malleja tehdään muuallakin kuin Ruotsissa ja Japaniassa.
Silti on ehkä turha olla huolissaan, että joudumme kaikki sahailemaan Huskulla. Uusia – täysin outoja sahamerkkejä on tullut maailmalta ja kerrotaan, että jos esim Jeessi Harjavallan varakkaimpiin kuuluvana haluaisi nimensä muistettavan, se onnistuisi esim tilaamalla Kiinasta Jeessi- merkkisiä M-sahoja merikontillisen, hän saisi ne haluamansa värisenä ja haluamallaan laadulla = rasteja vaan listaan, niin voi valita laakerit, sylinterit, sähkkölaitteet terävarustuksen – toki aina laatu maksaa, mutta kun nyt Jonköping maksanee Kiinassa 10 €, niin Jeessi, joka vastaisi laadultaan Oil-Mackia, maksaisi Kiinassa 20 €. Täällä sitä voisi myydä viidelläkympillä ja tulisi vielä voittoa, vaikka tullit ja rahdit maksaisi, mutta Jeessi pistäisi hinnaksi 199 €. Ja taas olisi yksi uusi laatumerkki Suomen markkinoilla lisää.
Kiitos vain loistavasta kaupallisesta bisnesideasta Jätkä. Jos kuitenkin jätetään väliin toistaiseksi. Oleo-Mac sitäpaitsi on aivan keksitty ja hyvä käyttökone jota voi tilata Kone-Glansista ihan kokonaisenakin. Ja eikä varmasti tule hinta/laatusuhteeseen pettymään.
EI EI EI EI! Mutta jos tilaus olisi 5000 kpl pakuja, niin kyllä se onnistuisi. En kuitenkaan usko, että he pystyisivät Transitin laatuun, mutta aivan hyvin noita Bulkkituotteita sieltä tulisi, ei toki yhdessä kontissa kaikki!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.