› Keskustelut › Metsänomistus › Biotuotetehdas

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Biotuotetehdas

    Lähetetty: 23.4.2014, 10:43

    Metsä Grup suunnittelee Äänekoskelle yli miljardin euron hintaista boituote ja sellutehdasta ,jolla olisi toteutuessaan suuri työllisyys ja metsätaloudellinen merkitys.

    Olisikohan käänne tehtaiden alasajon jälkeen tapahtumassa,joten puuta kohta tarvitaan myllyjen pyöritykseen enemmän.

    Tekijä
    Metsäkupsa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Portimo 24.4.2014, 05:55

    Jäitä hattuun vielä.

    Eikös ole niin, että hankkeesta tehdään päätös vasta ensi keväänä.

    Edellytyksenä on, että valtio antaa riittävästi tukiaisia eli lypsykierros pitää esin käydä.

    Kuitenkin hyvä hanke ja toivotaan, että onnistuu.

    Metsäkupsa 24.4.2014, 15:50

    Toivotaan sellubuumin jatkumista,sillä ratkaiseva merkitys ainakin alkuun investoinnin liiketaloudelliselle kannattavuudelle.Tulevaisuudessa varmaan biotuotteet tasaavat kannattavuusriskiä,tärpätin varaan ei taida olla laskelmat nojata.

    MetsäGrupille ja metsänomistajille tehtaan on oltava kannattava,muutoin miljardivelka upottaa firman vekselivetoiseksi uudelleen.Kyllä investointi tulisi tarpeeseen,pysähtyneisyyden ja taantuman nujertamiseksi,sekä puuvarojen lisäkäytön mahdollistamiseksi.

    Korpituvan Taneli 24.4.2014, 18:37

    Kuusessa ollaan:
    ”Havusellun, siis lyhytkuituisen kysyntä noussee varmasti erilaisten kuitukankaiden ansiosta.”

    Havusellu on sitä pitkäkuituisinta sellua. Kuusessa selvästi pitempi kuitu kuin männyssä. Pisin hyödynnetty sellukuitu saadaa Pohjois-Amerikan mustasta kuusesta, joka on hidas- ja pienikasvuinen suopuu, esiintyy myös vaatimattomilla kasvupaikoilla kangasmaalla.
    Lehtipuun sellu on selkeästi lyhytkuituisempaa. Haapa on ehdoton kunkku lehtipuissa ja vielä vaalea puu, tarvitsee vähän valkaisua. Koivussa on hiukan pidempi kuitu kai kun eugassa, mutta euga voittaa sitten taas lujuudessa.

    Tämä pitkäkuituisen havusellun boomi johtuu osin kierrätyksestä. Kierrätysmassan kuidunpituus on hyvin pieni, niin että tueksi tarvitaan pitkäkuituista.
    Sitten on muutamia erikoispapereita joissa tarvitaan hyvää repäisylujuutta, eli pitkää kuitua.
    Kolmantena tekijänä on se että ei se eugasellu sitten pitkän päälle niin hirmu halpaa edes ollutkaan ja kun katse kääntyy pohjoisen suuntaan, niin samantien halutaan sitten pitkäkuituista havusellua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Rane 24.4.2014, 18:48

    Niin,paikallisessa lehdessä spekuloitiin että tämä hanke saattaisi jopa edistää toista ,mahdollisesti Kajaaniin tulevaa,biotehdashanketta.Hankinta-alueet rajautuisi sopivasti Iisalmeen,puuta olisi riittävästi ja UMP on hankkinut sattumalta vanhan Pohjan Sellun tontin itselleen.Vaikkakin vasta spekulaatiota mutta Rane näitä lukee mielellään.

    Leevi Sytky 24.4.2014, 18:55

    Kuka muistaa, kuka ennusti, että Suomeen rakennetaan sellutehdas?
    Ehkä n. kolme vuotta sitten tämä ennustus tapahtui.

    Korpituvan Taneli 24.4.2014, 18:57

    Metsäkupsa:
    ”Toivotaan sellubuumin jatkumista,sillä ratkaiseva merkitys ainakin alkuun investoinnin liiketaloudelliselle kannattavuudelle.Tulevaisuudessa varmaan biotuotteet tasaavat kannattavuusriskiä,tärpätin varaan ei taida olla laskelmat nojata.

    MetsäGrupille ja metsänomistajille tehtaan on oltava kannattava,muutoin miljardivelka upottaa firman vekselivetoiseksi uudelleen.”

    Sellutehtaan pyörittäminen on tosiaankin hyvin suhdanneherkkää hommaa. Kuitenkaan toiminnan kannattavuus sinänsä ei ole ongelma. Olgelma on tehtaan rakentamisen vaatima valtava rahakasa. Tehtaan pitää tuottaa ensimmäiset 10 vuotta aivan satumaisen hyviä käyttökatteita, että saadaan rakennusvelan niska taitettua.

    Mäntyöljyn ja tärpätin varaan ei paljon voi laskea, tuossa isossa kuviossa, mutta kuvaavaa on että Kaskisissakin laskettiin aikanaan pelkän raakamäntyöljyn myynnin kattavan käyttöhenkilökunnan palkat.
    Erityisesti mäntyöljy olisi sellainen tuote, jonka jatkojalostuksesta sitä lisähintaa saattaisi kertyä. Onhan noita m-grouppikin tutkinut, kaikessa hiljaisuudessa, vuosikymmenten mittaan, muitakin puusta erotettavia aineita, jospa niistä tutkimuksista nyt sitten alkaisi tulla satoakin. Myös varsinainen sellu on mielenkiintoinen aine tuotekehityksen kannalta.

    Kuitenkin kaikitenkin tämänkin tehtaan talous lepää vielä melko vahvasti melko perinteisen sellun varassa. Sillä se investointi on kuitenkin loppuviimeksi maksettava.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 24.4.2014, 20:11

    Mitähän tekemistä keskenään on räkämänniköllä ja hoitamattomalla nuorella metsällä?
    Voisiko suorittava paljastaa tämän kummajaisen salat. Minä olisin sitä mieltä että räkämännikön saa aivan hoitamallakin aikaiseksi. Maaperän sopimattomuus ja liian harvassa (sitä hoitointoa, puistometsikön tekoa) kasvatus sitä saa aikaan ihan pyytämällä ja yllättämällä varmasti.

    kuusessa ollaan 24.4.2014, 20:50

    Eikös Rauman sellutehdaskin ollut aika osunut investointi, oon kuullut sen oleen nopeiten itsensä maksanut suurinvestointi Suomessa?
    Mutta kyllä sitä 80luvulla länsisuomen alueella odotettiinkin…muistan kun mäntykuitu ei tosissaan silloin tehnyt kauppaansa, tilanne oli aivan erilainen kuin nykyiset ”kurssiheilahtelut”.

    Korpituvan Taneli 24.4.2014, 21:10

    Kuusessa ollaan:
    ”Eikös Rauman sellutehdaskin ollut aika osunut investointi, oon kuullut sen oleen nopeiten itsensä maksanut suurinvestointi Suomessa?”

    En tiedä erikseen Rauman tehtaasta, varmaankin maksoi aika nopeasti itsensä.
    Kaskisissa aikanaan tilanne oli valmistumisvaiheesa todella tiukka. Oli saatu tehdas kutakuinkin valmiiksi, mutta rahat olivat niin sipissä että ei ollut käyttöpääomaa tehtaan pyörittämiseen, eikä saanut pankista kun ei ollut vakuuksia. Pyydettiin valtiolta takuuta. Politiikot viisatelivat, että nyt sitten tulee metsä- Valco, kun oli juuri se skandaali meneillään. Takuu kuiten sitten saatiin. Vähälle huomiolle kuitenkin jäi se että valtio vapautui takuustaan jo alle kahden vuoden ja tänä aikana oli jo toki lyhennetty muitakin velkoja.
    Kuukausittaiset käyttökatteet saattoivat olla jopa 50% parhaimmillaan. Velkataakka oli kuitenkin niin kova että kun käyttökate putosi alle kahdenkymmenen, niin alkoi valtava huuto konkurssin uhasta. Kuten ehkä jotkut tietävät, että Suomessa on menestyneiksi katsottavia yrityksiä, joiden käyttökate ei ole koskaan yltänyt edes 15%. Ne vain toimivat aloilla joilla alkuinvestointi ei ole niin valtava.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras 24.4.2014, 21:15

    Harjavallassa kannattaa miettiä , kumpi kiinnostaa enemmän
    ostajaa , korjuukustannuksiltaan moninkertainen riukuuntunut harvennusmetsä (puiden keskitilavuus 40 l) , vai järeä päätehakkuukuvio (puiden keskitilavuus 600-700 litraa) , josta tulee pelkkää kuitua ?
    Ne räkämänniköt ovat virheellisen toiminnan tuloksia , mutta virheistä on opittu. Onneksi huonompilaatuiselle järeälle kuitupuulle tulee
    järkevää käyttöä uusien investointien myötä . Polttaminen olisi huonompi vaihtoehto puhumattakaan siitä , että puulle ei olisi lainkaan markkinoita.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3