Keskustelut Metsänomistus Biotaloutta rakennetaan huteralle pohjalle

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)
  • Biotaloutta rakennetaan huteralle pohjalle

    Biotaloutta rakennetaan huteralle pohjalle. Taimikonhoitojen pinta-alat ovat puolittuneet 80-luvulta. Energiapuussa todellakin pitäisi pyristellä pois valtiontuesta. Risujen kerääminen ei ole kannattavaa ja siitä tehtävävän hakkeen laatu on huono. Mitä järkeä on tukea hoitamuutta kun sensijaan pitäisi tukea tai pakottaa taimikonhoitoon, jotta puiden koko kasvaisi. Energiapuunkeräily tulisi kannattavammaksi. Valtiontuki ohjaa vääriin metsänkasvatusmalleihin mikä on täälläkin jo huolestuttavana ilmiönä näkynyt. Rankojen keräily pitää sitten subventoida muualla järeän/kuitupuun energiakorjuuna.

    Koska jokainen metsä pitää raivata ainakin kerran ennenkuin sieltä mitään voidaan hakata niin olisi järkevämpää tehdä se taimikonhoitona eikä ennakkoraivauksena. Ehdotukseni onkin, että maksettavalle energiatuen myöntämisperusteeksi pitäisi laittaa, että kuviolle on tehty taimikonhoito. Siinä ei kukaan häviäisi mitään. Tuen poistaminen täysin hoitamattomista keppiviidakoista voisi siirtää energiahakkuuta eteenpäin jolloin puut olisivat isompia. Myöskään jokaista hoitamatonta pusikkoa ei tarvitse laittaa ajoissa kasvukuntoon. Hoidetut metsät riittävät tuottamaan tarpeeksi kuitupuuta. Sellanen harva kolhittu hieskoivikko ei juuri ketään hyödytä tulevaisuudessakaan. Parempi olisi kun täysin hoitamattomat pusikot kasvaisi kerralla päätehakkuuseen.

    ”MTK tyrmää esityksen metsähakkeen tuotantotuen muutoksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön eilen lausuntokierrokselle lähettämä esitys rajaisi tukea sen mukaan, minkälaisista rangoista sähköntuotannossa käytettävä metsähake on valmistettu. Taustalla on metsäteollisuuden huoli siitä, että kuitupuuta poltetaan energiaksi.”

  • pihkatappi

    On tuo tienvarsihinta vertailupohjaksi muuallakin Euroopassa käytössä ja Suomessa on kyllä siinä kirkkaasti halvin kuitupuu. Metinfon kautta löytyy linkki, missä on vertailtu erimaiden puutavaralajien hintoja. Metsäteollisuus ry:n valitukseen ei tarvitse ML:n hallituksen alistua, nehän pelaa tätä peliä UPM:n ja Storan kanssa edelleen, tehdas pystyyn vain.

    pihkatappi

    http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/tukirajoitukset-vaarantavat-metsahakkeen-kayttotavoitteet/

    Uutinen julkaistu 19.01.2015

    Työ- ja elinkeinoministeriön lakiesitys metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuesta vaarantaisi metsäenergian käytön kasvun. Esitys jakaisi tuen kahteen luokkaan, lisäisi byrokratiaa ja vaarantaisi metsäenergiamarkkinoiden toimivuuden. Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Koneyrittäjät ja MTK oudoksuvat ministeriön esitystä, koska eri selvitysten mukaan puuta riittää niin teollisuus- kuin energiakäyttöön.

    TEM on esittänyt uusiutuvan energian tuotantotukilakiin muutoksen, jotta metsäteollisuuden ainespuun saatavuus ei vaarantuisi. Järjestöt pitävät esitettyä huolta aiheettomana ja huomauttavat, että lakimuutos olisi monin tavoin ongelmallinen.

    – Arviomme on, että esitetty muutos vähentäisi metsähakkeen käyttöä sähköntuotannossa jopa nykytasolta ja johtaisi näin kivihiilen käytön kasvuun. Uusi menettely toisi paljon lisäbyrokratiaa ja kustannuksia ja uhkaisi keskittää metsäenergian hankintaa vain suurille toimijoille, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

    Maa- ja metsätaloustuottajien puheenjohtaja Juha Marttila toteaa, että puuta riittää niin metsäteollisuuden kuin energiantuottajienkin tarpeisiin.

    Ammatti Raivooja

    Joo tuli tänäänkäytyä yhdenlaisessa metsäpäivillä (kutsuvieraana 🙂

    Seuraavia asioita jäi mieleen:

    Luken joku johtaja avasi ja metsätaloustrategia 2025 suurin asia oli taimikonhoitojen laiminlyönti ongelma

    Jari Hynysen esitelmästä jäi mieleen,että Suomessa voitaisiin nostaa 50% hakattava puumäärä jos mm. taimikonhoitoihin tulisi 55% nousu. Taimikonhoidon pinta-alat pitäisi olla siellä n.350 000 ha/a, kun nyt alle 200 000. Uudistusaloista 2013 uudistettiin männylle 80000 ja 2014 86000 ja kuuselle -13 91000 ja -14 78000 hehtaaria elikkäs kuusi laskussa ja mänty nousussa

    Aki Hostikka uudistamisvelvollisuuden valvonnasta, että se on aika mitätöntä ja vaikka havaittaisiin puutteita niin niihin ei välttämättä edes puututtaisiin. Vaikea todistaa, että johonkin ei tule kymmenessä vuodessa puolen metrin taimikkoa.

    Myös kuusen kasvullisen lisäykseen suhtauduttiin skeptisesti. Onko todella ihmisiä, jotka ovat niistä valmiita maksamaan ja onko ne oikeasti muka parempia kuin siemenestä.

    Ja koneellinen istutus ei kannata vieläkään vertailussa manuistutuksiin.

    pihkatappi

    Kemeralaki uudistus voi lisätä tuota taimikonhoitoa, helpottuu ja halpeneehan se työ kun toteutukset ovat kaksimetrisissä taimikoissa. Noissa kemerakohteissa on tähänasti odotettu sitä energiapuuvaihetta, eli tukipolitiikka on johtanut todella kannattamattomaan toimintaan.

    Hutera pohja tukimekanismilla on sitten edelleen, jos energiatukia jatkossakin annetaan vain näille pieniläpimittaisille energiapuukohteille.

    Pokara

    Jos jokin tuki ohjataan hoitorästien kuntoon saattamiseen, antaa osa metsäomistajista laiskuuttaan ja nuukuuttaan tietoisesti tällaisia rästikohteita syntyä. ”Ko niihin saa sitten sen energiapuun korjuutuen”. Näin se vain valitettavan usein on. Kun tukea ei jyvitetä minkään tietyn tyyppisen metsäkohteen mukaan vaan tuki menee kysynnän kasvattamiseen, ohjaa se puunkorjuun taloudellisesti järkevimpiin ja kannattavimpiin kohteisiin. Silloin metsänomistajan on pakko huolehtia, että metsät on ajallaan hoidettu. Rääseikköjen omistajien puut voi jäädä myymättä kokonaan ja vähäisetkin lantit saamatta.

    Timppa

    Näin juuri kuin Pokara sanoi. Epäilemättä kiinnostus taimikoiden perkauksiin lisääntyisi, jos metsiensä heitteille jättäjiä ei paapottaisi. Metsien kasvu paranisi ja siitä hyötyisivät kaikki.

    Taitaa olla, ettei se tukikaan paljon auta pusikoissa. Kyselin kesällä Vapon ostajan näkemyksiä e-puusta. Hän sanoi keskittyvänsä ostamaan ensiharvennuspuuta e-puuksi, koska niin on taloudellista.

    Minusta tuntuu, että tästä e-puusavotasta on tullut paljon kokoaan isompi asia. Jos tukia käytettiin luokkaa 10 miljoonaa, niin se on siis luokkaa 0,5 % kokonaiskantorahatulosta. Harva metsänomistaja edes huomaa noin pientä erotusta. Johan puunhinnat voivat viikossa vaihtua saman verran.

    Siis vain todellinen byrokraatti voi keksiä tuon paksuuteen perustuvan tukiperusteen. Valitettavasti ministeri Vapaavuori, joka on yleensä viisas, on haksahtanut yrittää mielistellä kaikkia. Suttahan siitä tulee. Mutta ehkä ”kantojenlaskijoita” tarvitaan. Parempi kuitenkin, että ottaisivat raivaussahan ja ryhtyisivät perkaamaan.

    pihkatappi

    Metsäteollisuus ry torppasi tuon energiapuutuen kilpailuarajoittavana eu:n käsittelystä. Siis sen että tuki olisi kohdistunut kaikkeen energiakäyttöön menevään puuhun. Nyt uhkailevat sitten päättäjiä esim. Äänekosken biovoimalaitoksen rakentaminen muka riippuu tästä energiapuutuen kohdentamisesta ja vaativat niitä typeriä läpimittarajoja mitkä eivät ole kenenkään etu.

    Se Äänekoski rakennetaan jos Metsäliiton isännät niin päättää, siihen ei Metsäteollisuus ry:n jobbareita tarvita siunaamaan.

    Ammatti Raivooja

    Ainut järkevä suuntaus on tukien lopullinen poistaminen. Tätä on nyt kateltu jo ihan tarpeeksi ja enää ei kannata hakata päätä seinään. Kaikki panokset pitäisi laittaa liikennepolttoaineisiin ja biohiileen. Sähköä pitää tuottaa lisäydinvoimalla ja rakentaa lisää vesivoimaa.

    Mä vähän epäilen, että paapomalla saavutetaan vähän enemmän kuin ilman. Haketuesta luopuminen ja tuen siirto uuteen energiataimikonhoitotukeen on minusta pitkällä tähtäimellä järkevintä.

    pihkatappi

    Mikä se energiataimikonhoitotuki oikein on, eikös se juuri ohjaa siihen että korjattaisiin noita taimikoita energiapuuksi?

    Kyllä uusiutuvia energioita tuetaan jo. Sahat tekevät pellettejä tai sahausjättestä tehdään sähköä ja lämpöä ja ehdottomasti pitää tukea tällaista toimintaa niin että se myös lisääntyy jatkossa. Me tuotiin viimevuona yli 20 % sähköstä ulkomailta.

    jees h-valta

    Jep, ja tuulimyllyt vie suomiparkaa konkkaan kovaa kyytiä. Niihin suunnitellut raskaat tuet eivät nyt sitten riitäkkään kun sähkön maailmanmarkkinahinta on laskenut rajusti. Eli yhtään myllyä ei koskaan olisi pitänyt tukea saati rakentaa. Sähköä maailmalla nyt ylitarjonnassa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)