Keskustelut Metsänomistus Biotaloutta rakennetaan huteralle pohjalle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
  • Biotaloutta rakennetaan huteralle pohjalle

    Biotaloutta rakennetaan huteralle pohjalle. Taimikonhoitojen pinta-alat ovat puolittuneet 80-luvulta. Energiapuussa todellakin pitäisi pyristellä pois valtiontuesta. Risujen kerääminen ei ole kannattavaa ja siitä tehtävävän hakkeen laatu on huono. Mitä järkeä on tukea hoitamuutta kun sensijaan pitäisi tukea tai pakottaa taimikonhoitoon, jotta puiden koko kasvaisi. Energiapuunkeräily tulisi kannattavammaksi. Valtiontuki ohjaa vääriin metsänkasvatusmalleihin mikä on täälläkin jo huolestuttavana ilmiönä näkynyt. Rankojen keräily pitää sitten subventoida muualla järeän/kuitupuun energiakorjuuna.

    Koska jokainen metsä pitää raivata ainakin kerran ennenkuin sieltä mitään voidaan hakata niin olisi järkevämpää tehdä se taimikonhoitona eikä ennakkoraivauksena. Ehdotukseni onkin, että maksettavalle energiatuen myöntämisperusteeksi pitäisi laittaa, että kuviolle on tehty taimikonhoito. Siinä ei kukaan häviäisi mitään. Tuen poistaminen täysin hoitamattomista keppiviidakoista voisi siirtää energiahakkuuta eteenpäin jolloin puut olisivat isompia. Myöskään jokaista hoitamatonta pusikkoa ei tarvitse laittaa ajoissa kasvukuntoon. Hoidetut metsät riittävät tuottamaan tarpeeksi kuitupuuta. Sellanen harva kolhittu hieskoivikko ei juuri ketään hyödytä tulevaisuudessakaan. Parempi olisi kun täysin hoitamattomat pusikot kasvaisi kerralla päätehakkuuseen.

    ”MTK tyrmää esityksen metsähakkeen tuotantotuen muutoksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön eilen lausuntokierrokselle lähettämä esitys rajaisi tukea sen mukaan, minkälaisista rangoista sähköntuotannossa käytettävä metsähake on valmistettu. Taustalla on metsäteollisuuden huoli siitä, että kuitupuuta poltetaan energiaksi.”

  • Ammatti Raivooja

    ”Energiatuki on annettava kaikelle energiakäyttöön menevälle puulle, silloin voi miettiä miten oikeasti kannattaa tehdä, kyllähän tuota energiapuuta Suomessa tulee harvennusten yhteydessä”

    Tähän kiteytyy kaikki miksi energiapolitiikassa pitkään aikaan mentiin päin prinkkalaa. Korjuutuki ei kohdistunut hoitamattomuuteen täysimääräisenä vaan se teki sen, että hoidetuista metsistä alettiin tehdä energiaa koska siitä sai paremman hinnan kuitupuuna. Lähtökohtaisesti tässä on kaikki väärin, että valtio tukee jalostamatonta teollisuutta yli teollisuuden joka jalostaa sen puun.

    Perustelu, että puuta riittää kaikille ei päde siinä mielessä, että kaikkialta korjuu ei kannata hyvin ja siten kilpaillaan samoista leimikoita. Ei ole metsätaloudellisesti järkevää odottaa, että hoitamattomat kuviot tulevat niin järeiksi, että korjuu kannattaa. Heikosti kannattavn puun energiapolton pohja murenee kokoajan kun me sallitaan taimikonhoito pinta-alan laskevan 2%:n vuosivauhtia. Taimikonhoidoissa on laskeva trendi ja se lisää ottajia hoidetuille leimikoille ja hoitamattomat jäävät edelleen hakkaamatta. Kaikelle energiapuulle samaa tukea voidaan harkita vasta sitten kun kaikille on taattu tarpeeksi puuta ja isoa korjattavaa.

    pihkatappi

    Mutta onhan se järjenvastaista että esim. Rauhalahden voimalaitokselle keskelle Suomea tuodaan kivihiiltä poltettavaksi. Kun näitä voimaloita on rakennettu, pitää niihin sitten ohjautua järkevää polttoainetta. Eikä tuo kilpailu kuitupuusta olisi pahitteeksi. Täällä on selluteollisuutta aika paljon, vanhemmasta päästä niitä laitetaan kylmäksi taas seuraavassa sellun hintakuopassa.

    Ja eikös se olisi ihan oikeus ja kohtuus että nuo hoitamattomat kohteet kannattaisi hoitaa energiapuutuella 40 litran koossa, moto ja ajomies vie kantohinnan ja isännälle jää 0 – 5 euroa. Sitten taas järeämmässä metsässä voisi korjata latvat energiaksi ja pienillä leimikoilla vaikka koko puun energiaksi. Tämähän olisi järkevämpää kuin se että pientä leimikkoa käy mittaamassa ukkeli että onko nyt otettu energiaa liian suuresta pusta, kun ei sitä kannata keräilä kuitenkaan niitä alle 50 motin kuitueriä erikseen vaan se 100 mottia sitä energiaa yhdellä kertaa.

    Tulisihan siinä laiskalle isännällekin mietintää kun naapuri saa hoidetusta taimikosta 17 euroa kiinnolle pystyyn enskassa ja itelle ei jää kuin hoidettu metsä. Raha on yleensä paras konsultti, ei mitään ihmeellistä leimikkokohtaisiin tarkistuksiin perustuvaa tukijärjestelmää tarvita.

    Ammatti Raivooja

    ”Pitää niihin ohjattua järkevää polttoainetta”
    Jos pyöreän puun jalostamaton poltto on niin hyvä idea niin sen täytyy toimia pitemmän päälle ilman tukiakin. Minusta Vapaavuori on sankari joka ajattelee asiaa vähän pidemmälle. Metsissä pitää olla ensisijaisesti biojalostavanteollisuuden käyttöön kannattavasti korjattavia kohteita. Mikään ei estä myymästä kuitupuuta ilman tukia jatkossakaan energiaksi. Vain biojalostamoilla saadaan järkevää kilpailua kuitupuumarkkinoille.

    Minä vastustan maanomistajan palkitsemista hoitamattomuudesta verovaroilla ja valtiontuella ei missään nimessä tule sotkea markkinoita kannattavasti korjattavista kohteista. Tämän voimassa olleen energiatuen suurin ongelma oli minusta se, että se ei juuri tehnyt hoitamattomuuden lehdistö mitään. Energiapuu otettiin niin isoista kuin mahdollista ja auttavast hoidetuista metsistä. Puheet, että meillä raaka-ainetta riittää kaikille pitää varmasti paikkansa mutta kaikkea raaka-ainetta ei saada metsästä kannattavasti pois esim. Näitä 40 litran metsiä vaikka niitä tuettiin.

    pihkatappi

    Joo, ymmärrän pointtisi kyllä ja olen jopa samaa mieltä kanssasi. Erilaisiin läpimittaluokkiin ja tarkistuksiin perustuva tukimekanismi ei ohjaa tehokkaaseen toimintaan.

    Mutta kotimaissesta energiasta kannattaa maksaa hieman enemmän kuin kivihiilen poltosta. Voihan ongelman korjata päästökaupallakin.

    oksapuu

    Voi hyvänen aika

    Kaivataanko täällä tosiaan alalle lisää tarkastajia tyyliin ”voi voi sentään” kanto on sentin liian paksu. Kuka maksaa laskun, veronmaksajat vai?

    Olen muuten vakavasti alkanut harkitsemaan ensiharvennusten tekoa
    maahankaatona…

    Ammatti Raivooja

    Metsäkeskus on tähänkin asti valvonut energiapuukohteita mm. Puuston ja kantojen kokoa. Yhtälailla ennen on ollut yläraja, jonka puitteissa toimia. Metsäkeskus tarkasti vuonna 2013 energiapuun korjuujälkeä 325 kohteella, yhteispinta-alaltaan 1 003 hehtaaria.
    Hyväksi korjuujälki todettiin 43 % tarkastuskohteista, jotka edustivat 41 % pinta-alasta. Ei valvontaa tarvitse tämän muutoksen takia lisätä, vaikkakin kiusaus siirtyä kannattamattomana risuja keräilystä isoon metsään on suuri.

    Kivihiili on paras korjata biohiilellä, biokaasulla tai paras olisi ydinvoima. Pienpuuhun perustuva biotalous on järjetöntä. Energiatuen tulisi kohdistaa jalostamoiden rakentamiseen. Pyöreänpuun poltossa ei ole tulevaisuutta.

    pihkatappi

    Niistä tarkistuksista pitäisi päästä eroon kokonaan.

    oksapuu

    Niin

    Valtiolta on rahat loppu joten myös Metsäkeskuksen rahat on vähissä,
    tuskinpa paljon jatkossa valvoo…

    Jos korjuujäljessä 41% on hyvää niin loppu on sutta ja sekundaa.

    pihkatappi

    Kummasti riitti varoja metsaan.fi toimintojen rakentamiseen. Ilmeisesti metsäteollisuus rahoitti hanketta? Miksi metsäteollisuus ajaa nyt läpimittaluokkiin perustuvaa tukimekanismia.

    pihkatappi

    Metsävaratietoja metsäteollisuuden toimeksiantona, taitaa olla tukkiosuudet leimikoissa kohdallaan :).

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)