Kuuntelin ST1:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen esityksen bioenergiatalouden tulevaisuudennnäkymistä.

Pelkistäen voi todeta, että väestönkasvu lisää niin huimasti energian kysyntää, että sen hinta väistämättä nousee. Toisaalta tehdään uusia keksintöjä, jotka mahdollistavat uusia tapoja valmistaa puuraaka-aineesta polttoaineita. Kuten tiedämme mm. UPM:llä on rakenteilla tällainen laitos. Samoin ST1:llä erilaisiin raaka-aineisiin perustuvia laitoksia.

Kun raakaöljyn hinta kaksinkertaistuu, mikä on ilman muuta selviö, ja teknogia kehittyy, niin eräänä päivänä tullaan näkemään tilanne, että metsistä voisimme saada kannattavasti Suomen tarvitseman polttoaineen. Näin uskon. Kysymys on vain ajankohdasta. Ja tietysti siitä, että metsät on järkevästi kasvatettu.

Kysymys kuuluukin, miten metsienkäsittelyssä on valmistauduttu tällaiseen vaihtoehtoon. Niinpä. Sen sijaan, että katsottaisiin tulevaisuuteen ja mietittäisiin, miten metsiä niiden haasteisiin nähden olisi järkevintä kasvattaa, ollaankin suunnattu katse joidenkin hihhuleiden pelästyttäminä sadan vuoden taa. Sehän on selvää, että jk-metsistä kerättävän energian kerääminen vaatii niin suuren energiapanostuksen, ettei se koskaan voi tulla kannattavaksi.

Ihmetyttää tämä lyhytnäköisyys. Toivoisi asiasta syvällisempää keskustelua. Ja tietysti myös käytännön vaihtoehtoja kasvatusmalleiksi.