› Keskustelut › Metsänhoito › Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 62)
1 2 3 … 5 6 7

  • Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

    Lähetetty: 25.1.2013, 14:20

    Kuuntelin ST1:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen esityksen bioenergiatalouden tulevaisuudennnäkymistä.

    Pelkistäen voi todeta, että väestönkasvu lisää niin huimasti energian kysyntää, että sen hinta väistämättä nousee. Toisaalta tehdään uusia keksintöjä, jotka mahdollistavat uusia tapoja valmistaa puuraaka-aineesta polttoaineita. Kuten tiedämme mm. UPM:llä on rakenteilla tällainen laitos. Samoin ST1:llä erilaisiin raaka-aineisiin perustuvia laitoksia.

    Kun raakaöljyn hinta kaksinkertaistuu, mikä on ilman muuta selviö, ja teknogia kehittyy, niin eräänä päivänä tullaan näkemään tilanne, että metsistä voisimme saada kannattavasti Suomen tarvitseman polttoaineen. Näin uskon. Kysymys on vain ajankohdasta. Ja tietysti siitä, että metsät on järkevästi kasvatettu.

    Kysymys kuuluukin, miten metsienkäsittelyssä on valmistauduttu tällaiseen vaihtoehtoon. Niinpä. Sen sijaan, että katsottaisiin tulevaisuuteen ja mietittäisiin, miten metsiä niiden haasteisiin nähden olisi järkevintä kasvattaa, ollaankin suunnattu katse joidenkin hihhuleiden pelästyttäminä sadan vuoden taa. Sehän on selvää, että jk-metsistä kerättävän energian kerääminen vaatii niin suuren energiapanostuksen, ettei se koskaan voi tulla kannattavaksi.

    Ihmetyttää tämä lyhytnäköisyys. Toivoisi asiasta syvällisempää keskustelua. Ja tietysti myös käytännön vaihtoehtoja kasvatusmalleiksi.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 14.2.2013, 20:42

    Aika kauan sitä ”huskulla” olisi saanut vinkuttaa sitä 300mottiakin.
    Aika hyvä yhdistelmä kun kesäaikaan saa hyödynnettyä muissa hommissa. Kuka tässä on rikastumisia kuvitellut mutta hyvän talvitilin kuitenkin verrattuna selällään sohvalla makooksimiseen.
    Ja tulee metsä mukavasti kasvukuntoon. Aina noihin vehkeisiin kysyntää piisaa ja hyvä kaveri puikoissa niin aika usein saa metsään päin lähteä.

    jees h-valta 15.2.2013, 12:02

    Ottaen huomioon että oikea lähtövertailupohja on se että vieras tulee raivaamaan veloituksella. Tuo 10ha maksaa vieraalla teetettynä jo tuhansia. Tuossa asennossa varmaan lähes viisi tonnia. Jolloin plussattu on jo toistakymmentä tonnia.

    Iron Man 16.2.2013, 11:51

    Hannu huttua keittää,hännänlänsä hämmentää.

    suorittava porras 17.2.2013, 20:02

    …Harjavallasta
    ”Ottaen huomioon että oikea lähtövertailupohja on se että vieras tulee raivaamaan veloituksella. Tuo 10ha maksaa vieraalla teetettynä jo tuhansia. Tuossa asennossa varmaan lähes viisi tonnia. Jolloin plussattu on jo toistakymmentä tonnia”.

    ..yllä oleva kommentti tarjoaa selityksen sille , miksi energiapuun korjuu on tappiollista. Työmuodon tultua koneyrittäjien ”tuotevalikoimaan ” on alan kannattavuus laskenut merkittävästi. Yleisesti puhutaan 0- tai – merkkisistä tulosluvuista. Vielä heikompi tilanne on kaukokuljetuksessa ja haketuksessa. Nämä työmuodot ovat taloudellisessa mielessä kirkkaasti pakkasella. Kovalla työllä ja kustannuksilla aikaansaadut puunökköset tuottavat tuloa ainoastaan pusikon kasvattajille. Heikot katteet ja työvoimapula ovat uhka energiapuun saatavuudelle jo nyt. Tulevaisuus on vielä synkempi.

    Kotimaisen energiaraaka-aineen korkea hinta ja heikko saatavuus ovat johtaneet alunperin kotimaiselle polttoaineelle suunniteltujen laitteiden päivittämisen myös kivihiiltä käyttämään . Muutoksia tehdään Jyväskylässä , Kuopiossa , Porissa , Mikkelissä , Pietarsaaressa ja pian myös Seinäjoella. Puhutaan jo energiakriisistä.

    jees h-valta 17.2.2013, 20:15

    Kyllä se suorittava on vain tämän talven kriisi.Kun turve meni mössöksi niin tarvitaan tietysti korvaavaa tavaraa tilalle ja kun sitä ei osattu ennakoida niin hakettakaan ei ollut riittämiin. Silloin jää se sysimusta vaihtoehto mitä sinne pannuun varistellaan.
    Nyt sitten pitää painaa e-hakkuita täysillä että saadaan hiukan varareserviä. Turvehan on lähes ilmainen joten jos sitä tulee se on ilman muuta aina ykkönen. Muistankohan oikein että Kankaanpään turveaumalta lähtevä rekkakuorma saa rahaa Porissa tiskiin vain tuhatviisisataa euroa.

    Pähkäilijä 17.2.2013, 20:27

    Suorittava porras,

    tulin aivan samoihin aatoksiin juttua lukiessa. Jos ensin käydään raivaamassa kuvio ja sitten tuo 300 mottia riittää koko talven urakointiin niin siinä saa maanomistaja maksaa tekijälle jo puista jos jotain meinaa viivan alle jäädä tai hakkeen MWh hinta on sitten noussut samalle tasolle löpön kanssa.

    Talkoisksi energiapuun teko yleensä menee vaikka kyseessä pitäisi olla liiketoiminta kohtuullisella liikevoitolla. Tosin jos on rahaa harrastaa niin Suomi on siihen vapaa maa.

    raivuri 18.2.2013, 18:58

    Ei risujen kanssa leikkiminen ole koskaan kannattavaa.

    Mutta itsellä tuli perinnön mukana tuossa sellainen 50 vuotta koskemattomana ollut 2 hehtaarin märkä pellon keskelle jäävä saareke. Suurimmaksi osaksi järeää lehtipuuta, muutama hassu kuusi sinnitteli keskellä. Lähinnä lahoa ja vähän vähemmän lahoa leppää ja hieskoivua. Nyt paikalla on aukko, josta lähti energiapuuta melkein 200 m3/ha. Vaikka sinne jätettiin runsaasti verhopuustoa hallan takia.
    Tarkoituksena olisi ojittaa, muokata jollakin tavalla ja istuttaa vuorotellen tervalepälle ja hieskoivulle, 3000/ha.

    Mielestäni tämän tyyppisiin energiapuunkorjuu soveltuu erittäin hyvin. Ja ei pitäisi kirottua nuoren metsän hoitoakaan ”syyllistää”. Omat metsäni ovat mielestäni hyvin hoidettuja, mutta kun aloin kunnostaa uinuvaa perintöä, 2 hehtaarin risusavotalla, niin tuttu korjuuyrittäjä katsoi kieroon, ennenkuin kuuli tarinan taustalta. Varmasti ainakin osa nuoren metsän hoitokohteista ovat tällaisia.

    Paras apuhan näihin olisi oma itsensä sahan kanssa metsään leikkimään, mutta kaikki eivät vain ehdi tai jaksa. Ja loppujen lopuksi on suorittavienkin tulevaisuus parempi, kun edes pelastetaan se mitä pelastettavissa vielä on.

    suorittava porras 18.2.2013, 19:35

    Menneille ja toisten tekemisille ja tekemättömyyksille ei mahda mitään. Omalla kohdallani ensimmäinen urakka uutena metsänomistajana oli uudistaa 8 hehtaaria harsinnalla pilalle hakattua raiskiota. Harsinta oli tehty noin 20 vuotta aikaisemmin edellisen omistajan aikana ennen vanhempieni omistajuutta .

    Kriittisyyteni koneelliseen nuoren metsän kunnostukseen johtuu siitä , että se konemies /yrittäjä tekee myöhässä oevan työn käytännössä talkoolla . Hehtaarisaannot eivät ole kummoisia , mutta käsiteltävä runkomäärä monesti hirmuinen.

    Tuo kahta sataa kuutiota hipova energiapuumäärä hehtaarilla tarjoaa jo jonkinlaisen mahdollisuuden tehdä tulosta toisin , kun tuhansista raipoista keräilty 30- 40 kuutiota/ha energiapuuta.

    On syytä miettiä sitäkin , onko järkevää kuluttaa aikkaa pahasti myöhässä olevilla nuoren metsän kunnostuskohteilla , jos samaan aikaan on vaara , että nuorempien taimikoiden varhaishoito jää tekemättä. Nykytiedon valossa on varmasti viisaampaa suunnata rajallinen työpanos nuoriin taimikoihin ja siirtyä ongelma-asteelle kehittyneille kohteille vasta niiden jälkeen , jos ”virtaa” ja intoa vielä riittää. Suurin hyöty saavutetaan , kun rästejä aletaan purkaa pienemmästä päästä (runkotilavuudeltaan).

    Kaataja 18.2.2013, 19:36

    Tämän päivän SK:n mukaan on H-valtaankin tulossa Biovoimalaitos, joten saadaan ne Jessen haavatkin käyttöön!

    jees h-valta 18.2.2013, 20:40

    Kaatajalta kyllä hyvä huomio mutta haavat eivät kyllä tule sinne suuntautumaan. Ne menevät jalostukseen jossa tehdään korkealaatuista lehtisellua mm. kopio-yms. paperien valmistukseen.
    Toki latvusmassa menee enrgiaksi mutta suuntaa en tiedä vielä.
    Mutta erittäin myönteinen uutinen kuitenkin jonka ”lämmöllä” myös luin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 62)
1 2 3 … 5 6 7