› Keskustelut › Metsänhoito › Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 62)
1 2 3 4 5 6 7

  • Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

    Lähetetty: 25.1.2013, 14:20

    Kuuntelin ST1:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen esityksen bioenergiatalouden tulevaisuudennnäkymistä.

    Pelkistäen voi todeta, että väestönkasvu lisää niin huimasti energian kysyntää, että sen hinta väistämättä nousee. Toisaalta tehdään uusia keksintöjä, jotka mahdollistavat uusia tapoja valmistaa puuraaka-aineesta polttoaineita. Kuten tiedämme mm. UPM:llä on rakenteilla tällainen laitos. Samoin ST1:llä erilaisiin raaka-aineisiin perustuvia laitoksia.

    Kun raakaöljyn hinta kaksinkertaistuu, mikä on ilman muuta selviö, ja teknogia kehittyy, niin eräänä päivänä tullaan näkemään tilanne, että metsistä voisimme saada kannattavasti Suomen tarvitseman polttoaineen. Näin uskon. Kysymys on vain ajankohdasta. Ja tietysti siitä, että metsät on järkevästi kasvatettu.

    Kysymys kuuluukin, miten metsienkäsittelyssä on valmistauduttu tällaiseen vaihtoehtoon. Niinpä. Sen sijaan, että katsottaisiin tulevaisuuteen ja mietittäisiin, miten metsiä niiden haasteisiin nähden olisi järkevintä kasvattaa, ollaankin suunnattu katse joidenkin hihhuleiden pelästyttäminä sadan vuoden taa. Sehän on selvää, että jk-metsistä kerättävän energian kerääminen vaatii niin suuren energiapanostuksen, ettei se koskaan voi tulla kannattavaksi.

    Ihmetyttää tämä lyhytnäköisyys. Toivoisi asiasta syvällisempää keskustelua. Ja tietysti myös käytännön vaihtoehtoja kasvatusmalleiksi.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 27.1.2013, 16:10

    Olisin A.Jalkasen esittämän kasvatusmallin suhteen hyvin varovainen. Viime talvina on koettu ensiharvennetuissa metsissä merkittäviä lumituhoja varsinkin kun harvennus on tehty myöhässä. Puut ovat olleet riukuuntuneita, varsinkin ne hieno-oksaiset joiden vierestä se paksumpi oksikas puu on poistettu. Lopputuloksena se ettei tule hieno- eikä paksuoksaista tukkia. Ilmeisesti ilmastonmuutoksen takia nämä runsaslumiset talvet ovat vain lisääntymässä :).

    Taimikkovaiheessa tiheyttä tulee olla, mutta viimeisessä taimikonharvennuksessa (pituus 4-6m) tiputan runkoluvun 2000-2200 tasoon.

    Ajoitus korostuu entisestään jos yhdistettyyn energiapuu-ainespuu korjuuseen mennään laajemmin. Nykyinen meno metsissä ei tähän ainakaan omaa luottamustani paranna. Vaikka esim. Jeesmies on aina saanut huippuhinnan omista energialemikoistaan, niin se ei poista sitä tosiseikkaa, että korjuu on kalliimpaa kun järeyttä ei ole. Väitän, että Jeesmieskin tulee tämän vielä huomaamaan. Mielestäni tulevaisuuteen varautuu parhaiten kun pyrkii kasvattamaan kasvupaikalle sopivaa ja hyvin kasvavaa puulajia, jolle on monipuolista käyttöä (energia, kuitu, mekaaninen). Vielä kun kuviot pitää isoina ja antaa riittävästi kasvutilaa, niin on leimikkoineen aina eturivissä menee maailma sitten mihin suuntaan tahansa. Niin ja toki sitä huippulaatuakin kannattaa kasvattaa kun sitä on tulossa, esim., siemensyntyiset hieno-oksaiset männyt ja koivut istutuskuusikossa.

    A.Jalkanen 27.1.2013, 16:41

    Minkähän kasvatusmallin? En ole esittänyt viime aikoina muuta kuin juurikääpäalueiden lehtipuuvaihetta.

    suorittava porras 27.1.2013, 17:07

    Taisi olla kysymys ”Tarjan ” tekstistä….

    Energiaomavaraisuutta ei kovin kauaa turvata , saati lisätä , maksamalla olemattoman pienen puun kantohinta tukien muodossa ja tekemällä korjuutyö käytännössä talkoolla.

    ”Timppa” kiinnitti mielestäni huomiota asiaan , johon kannattaisi paneutua syvemmin. Normaali kaupankäynnissä lähdetään kuluttajan tarpeista , mutta metsän kohdalla toiminta on vähintäänkin nurinkurista. Monet vaativat vapauksia tuottaa tavaraa oman päänsä mukaan ja vain tuottajan ehdoilla , mutta kuluttajan tarpeet unohdetaan kokonaan tai niistä ei välitetä . Tässä tomitaan juuri niin kuin entisessä NL:ssä. Tuotetaan sinkkiämpäreitä , vaikka ei olisi kysyntää. Tuotannon tavoitteena pitäisikin enemmän olla vastata vallitsevaan ja tulevaan kysyntään huomioiden toiminnan kustannusvaikutukset koko ketjussa. Esim. metsänhoidosta tinkiminen lisää kustannuksia ja alentaa tuottoja jo seuraavassa portaassa. Näinmuodoin kilpailukyky kokonaisuudessaan kärsii.

    jees h-valta 27.1.2013, 18:27

    Heh,suorittava arvostelee juuri sitä mikä on eniten kasvava puuntarve nyt ja lähivuosikymmeninä. Energiapuun tarve kasvaa hurjaa kyytiä ja sen kauppaa vain pitäisi lisätä hurjasti.
    Siinähän kysynnän ja tarjonnan laki juuri tulee toimimaankin.
    Ainut pullonkaula on se ”sinkkikadon” kärsinyt koneketju joka ei pysty vastaamaan kysyntään. Samalla kasvatetaan erittäin laadukasta tukkia pitkässä juoksussa jota aina myös tarvitaan.
    Olettaen että koneurakoitsija osaa katsoa laadukkaat yksilöt kasvatuspuiksi. Siitähän sitten taas oma juttunsa toisaalla.
    Uskon kyllä että löytyy ne ketjut jotka pystyvät täysimääräiseen puunkysynnän suoritukseen.

    jees h-valta 27.1.2013, 18:34

    Ja petekin kertoilee jähinnä yhden tyypillisesti paljon lunta talvella kantavan alueen tilanteista. Esim. täällä Satakunnassa ei nytkään ole puissa lainkaan juuri lunta ja maa paljas puiden alla.
    Harvinaisia täällä etelämpänä kovat tykkytalvet. Ja ei noit Tapanin myrskyjäkään ole kovin usein ollut ja tuskin vielä edes joka vuosikymmenessäkään.

    Pete 27.1.2013, 18:36

    Jeesmies määrittelee tuottajalähtöisesti energiapuun niinkuin hän on jo tottunut tekemään. Mistä Jeessille on muodostunut varmuus siitä, että tulevaisuuden energiapuu on sitä mitä hän kokee sen nyt olevan?

    suorittava porras 27.1.2013, 18:51

    Lukijoiden kuvissa olisi vähän tukea Peten mielipiteille …minusta ei niin väliä : )

    jees h-valta 27.1.2013, 18:55

    No en tiedä peten katsantomaisemia mutta jos hiukankin seuraa mitä valtakunnassa tapahtuu on jatkuvasti lisääntyvät hakelämpökeskukset ja turpeen rinnallapoltto vanhoissa energiapuuta tarvitsevaa toimintaa. Nytkin joudutaan osittain palaamaan kivihiilen polttoon kun turvevuosi meni huonosti ja hakepuoli ei osannut tehdä riittävästi varatavaraa varastoihin.
    Myös vanhoja raskasöljylaitoksia muutetaan nyt lisääntyvässä määrin puulle. Mm.täällä H-vallassa on tällainen suunnitteilla.

    raivuri 27.1.2013, 19:38

    jeesmies: Harvinaisia täällä etelämpänä kovat tykkytalvet.

    Ei nyt ehkä koko talvia ole ollut. Mutta kyllä Hämeessä ainakin oli uuteenvuoteen asti sen verran lunta, että alle kaksi metriset männyt oli aika pulassa. Naapurin tiheässä kasvaneet koivut aina kuuteen metriin asti, osa meni jo poikkikin. Tuli noita männiköitä 8 ha ravisteltuakin. Ei ole sen jälkeen tarvinnut ravistella, voinut keskittyä tekemään perintötilan myöhästynyttä kuusikon ensiharvennusta.

    Pähkäilijä 27.1.2013, 19:41

    Ei kait kenellekään liene epäselvää että puun poltto tulee lisääntymään.

    MUTTA

    missä kohtaa menee nollaraja on kysymys.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 62)
1 2 3 4 5 6 7