› Keskustelut › Metsänhoito › Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 62)
1 2 3 … 5 6 7

  • Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

    Lähetetty: 25.1.2013, 14:20

    Kuuntelin ST1:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen esityksen bioenergiatalouden tulevaisuudennnäkymistä.

    Pelkistäen voi todeta, että väestönkasvu lisää niin huimasti energian kysyntää, että sen hinta väistämättä nousee. Toisaalta tehdään uusia keksintöjä, jotka mahdollistavat uusia tapoja valmistaa puuraaka-aineesta polttoaineita. Kuten tiedämme mm. UPM:llä on rakenteilla tällainen laitos. Samoin ST1:llä erilaisiin raaka-aineisiin perustuvia laitoksia.

    Kun raakaöljyn hinta kaksinkertaistuu, mikä on ilman muuta selviö, ja teknogia kehittyy, niin eräänä päivänä tullaan näkemään tilanne, että metsistä voisimme saada kannattavasti Suomen tarvitseman polttoaineen. Näin uskon. Kysymys on vain ajankohdasta. Ja tietysti siitä, että metsät on järkevästi kasvatettu.

    Kysymys kuuluukin, miten metsienkäsittelyssä on valmistauduttu tällaiseen vaihtoehtoon. Niinpä. Sen sijaan, että katsottaisiin tulevaisuuteen ja mietittäisiin, miten metsiä niiden haasteisiin nähden olisi järkevintä kasvattaa, ollaankin suunnattu katse joidenkin hihhuleiden pelästyttäminä sadan vuoden taa. Sehän on selvää, että jk-metsistä kerättävän energian kerääminen vaatii niin suuren energiapanostuksen, ettei se koskaan voi tulla kannattavaksi.

    Ihmetyttää tämä lyhytnäköisyys. Toivoisi asiasta syvällisempää keskustelua. Ja tietysti myös käytännön vaihtoehtoja kasvatusmalleiksi.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pähkäilijä 25.1.2013, 19:03

    http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energian_kokonaiskulutus

    en laskenut pelkkää bensaa vaan öljyn kokonaisuudessaan jota osa käytetään lämmitykseenkin jne…

    Eli ensimmäiset 50 miljoonaa ylimääräistä kuutioa puuta voidaan käyttää paljon helpomminkin korvaamalla kivihiili ja maakaasu. Siihen käy paljon vähemmänkin jatkojalostettu puutavara.

    Jos ja kun puusta tehdään biopolttoaineita on jalostamot sijoitettava paikkoihin missä saadaan ”hukkalämpö” kaukolämpöverkkoon.

    Suomen vuosittainen puunkasvu ei riitä tähän kaikkeen, toki on toivottavaa että mahdollisimman suuri osa vuosikasvusta saadaan käytettyä, se kaikki tasoittaa nykyistä vaihtotaseen vajetta. Loppu voidaan korvata kotimaisella fossiilisella turpeella ettei tarvitse käyttää tuontifossiilisia polttoaineita.

    suorittava porras 25.1.2013, 22:17

    Kovalla tohinalla rakennellaan suuria lämpövoimaloita , mutta niiden energian hankinta ontuu pahasti. Jyväskylän Keljon voimalaitoksen piti toimia turpeella ja puulla , mutta niitä ei saada riittävää määrää kaikissa olosuhteissa. Hintaakin pidetään liian korkeana. Tämän vuoksi varsin uutta laitosta päivitetään tulevana kesänä käyttämään KIVIHIILTÄ . Käykö muillekin tuleville kotimaiselle energialle suunnitelluille laitoksille samoin ? Lämmön tuotanto on varmistettava kivihiilellä , kun kotimaasta ei löydykään riittävästi poltettavaa riittävän alhaisilla kustannuksilla. Jos talvi olisi alkanut kunnolla jo lokakuussa olisi Jyväskylässä kärsitty vilua . Turve olisi loppunut kesken talven. Lämmin marraskuu pelasti pahasta pulasta .

    Energiaväki huokaili hiljakkoin , että kotimainen energia on liian kallista . Tähän haasteeseen tulisi pyrkiä löytämään lääkkeet. Yksi keino puun kohdalla olisi tehostaa huomattavasti metsien hoitoa. Puut pitää saada järeytymään nopeammin. Nyt taimikoita kidutetaan risukoiden suojassa energiatukien toivossa. Tämä suunta on pysäytettävä ja pyrittävä taimikoiden kohdalla optimaalisiin kasvatustiheyksiin mahdollisimman varhain(=nykyistä harvempiin) ja tämän myötä optimaaliseen kasvuun.

    Anton Chigurh 25.1.2013, 22:22

    Ensimmäinen askel tuolla tiellä on se, että ajetaan hirvikanta samalle tasolle kuin se oli 20-luvulla. Ja se muuten tullaan vielä ajamaankin.

    mehänpoika 26.1.2013, 07:28

    Liian tiheä hirvikanta aiheuttaa kannattavuusongelmia myös energiapuun kasvatuksessa ja korjuussa. Kemera-tukien aikaan kelvollisten kohteiden puute (hirvet syöneet taimikot paikoin liian harvoiksi) ja pienentyneet kertymät (hirvilaitumet) lisäsivät kuluja sekä itse korjuussa että työnjohdossa.

    Hirvenlihan kasvatus biotaloutena on ristiriidassa muun vihreän talouden kanssa järkyttäen kestävyyttä.

    Tarja 26.1.2013, 17:28

    Energiapuun korjuu- ja kasvatussuosituksissa esitellään laatumännyn kasvatusta energiapuun avulla.

    ENERGIAPUUN KASVATUS MÄNNIKÖISSÄ
    Yhdistetyn aines- ja energiapuun kasvatuksen tavoitteena on tuottaa korkealaatuisen tukkipuun ohella aiempaa enemmän myös energiapuuta. Männiköissä puuston laatuun vaikuttaa merkittävästi oksikkuus. Tähän voidaan vaikuttaa taimikoiden riittävällä tiheydellä, jolloin varjostus ja kilpailu kasvuresursseista vähentävät oksikkuutta.
    Yhdistetyssä kasvatuksessa metsikköä kasvatetaan nuoruusvaiheessa tiheämpänä kuin perinteisissä kasvatusmalleissa on suositeltu. Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus pidentää yleensä kiertoaikaa 5–10 vuodella verrattuna pelkän ainespuun kasvatusketjuun, kun uudistamiskriteerinä pidetään samaa keskiläpimittaa.

    Sivu 10: http://www.tapio.fi/files/tapio/Aineistopankki/Energiapuusuositukset_verkkoon.pdf

    jees h-valta 26.1.2013, 17:31

    Juuri noin kun Tarja yllä. Tuo on hyvä yhdistelmä jolla päästään loppuviimeksi jopa laadukkaamman mäntymetsän kasvatukseen kun näillä perinnetehotykkkien nuohoamisella.

    suorittava porras 26.1.2013, 20:26

    Tarjalle toteaisin , että esittämäsi suositukset pitäisi päivittää , mieluiten polttaa! Olemattoman pieniläpimittainen puu on energiantuottajille aivan liian kallista tavaraa. Lisäksi monet laadun parantamiseksi tarkoitetut tiheiköt ovat riukuuntuneet pilalle. Korjuun jälkeen luonnontuhoriski on äärettömän suuri. Vastaan on tullut useita kohteita , jotka ovat olleet pari vuotta hakkuun jälkeen huomattavan alitiheitä. Puiden juuristo ei ole kehittynyt riittävästi kestämään tuuli ja lumikuormia.Merkittävä osa tavoitellusta laatupuusta onkin päätynyt toukan ruoaksi , ei edes energiaksi. Aukkopaikkoihin jääneet oksaiset rungot puolestaan kasvavat kuitenkin tanakasti tuottaen edes jotakin.

    Puu tarvitsee kasvaakseen kunnolla elinvoimaisen oksiston . Sitä tiheiköissä ei synny . Puut/taimet ainoastaan kituvat ja päätyvät möhemmin lisäämään lahopuun määrää kaatuessaan ja katketessaan.
    Metsässä elävien oksien määrän vaikutus puun kasvuun näkyy selvästi kaksihaaraisissa rungoissa. Niissä on normaalia runkoa enemmän oksia , ja kasvu huomattavasti ”ykkösrunkoa” voimakkampi. Hyvä kasvu on vahvasti riippuvainen yhteyttämiseen tarvittavan lehtivihreän määrästä .

    Pähkäilijä 26.1.2013, 21:21

    alle satalitraiseen metsään ei kannattas motoa viedä…

    metsänvartija 26.1.2013, 22:07

    Tulevaisuudessa ei metsiä hoida muu kuin luonto. Syykin on yksinkertainen, ei ole tekijöitä.

    Nykyhetken hoitamattomuuden syy on metsänhoidon kalleus. Kiitos siitä lankeaa politiikoille. Kova verotus ja työn sotsiaaliset maksut ovat pitäneet huolta siitä ettei raivaussahat ulvo taimikoissa.

    Lumi ja tiheys ovat tehokkaita harventajia ja vielä kustannusvapaita.

    Timppa 27.1.2013, 10:01

    Suorittavan portaan kanssa samaa mieltä. Naapurissa metsäyhtiön mailla kasvaa noin 10-metrinen männikkö, joka on aikoinaan perattu vähän liian tiheäksi, ehkä luokkaa 2500-3000 runkoa/ha. Ehkä juuri tarkoituksena silloin oli energiapuun tuttaminen. Ongelma on, että sen kasvu näyttää jumittuneen. Poistaa pitäisi jälkeenjääneitä runkoja. Ne ovat taas pieniä. Kokopuukorjuu taas poistaisi ravinteita. Saa nähdä miten ratkaisevat tilanteen.

    Tilanne ratkeaa, kun energiapuun rehellinen kantohinta nousee lähelle ensiharvennuspuun hintaa. Silloin voidaan ensimmäinen harvennus suorittaa pelkäksi energiaksi. Saantohan paranee, kun kaikki rungot voidaan hakata vaikka 4 cm:n latvaläpimittaan, jolloin ei synny käytännössä latvuksia lainkaan.

    Kuten tuolla edellä olen muutamaan kertaan todennut, niin jk-ssa ei tätä energiavaihtoehtoa ole lainkaan. Kaksi erilaista kasvatusmallia saattaa vaikuttaa haitallisesti myös tuotekehittelyyn, mikä onnistuu sitä paremmin mitä suuremmalle markkinalle tuotteita suunnitellaan.

    Minu kummastuttaa tässä jk-/jaksollinen keskustelussa se, että huomio on siinä, mistä joku metsänomistaja pitää. Toki sekin nähkökulma on tarpeen. Oleellisempi on kuitenkin tarkastella sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Se puoli on tutkija- ja virkamiesporukalta tainnut jäädä sivuseikaksi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 62)
1 2 3 … 5 6 7