› Keskustelut › Metsänhoito › BIOSin kätyrit

Esillä 4 vastausta, 51 - 54 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • BIOSin kätyrit

    Lähetetty: 29.5.2019, 09:55

    MT:n alkuviikon julkaisussa Suomen Metsäyhdistyksen ansiokas suunnittelija H Mäntyranta antaa huutia. Nimittäin  se 68:n ”asiantuntijan” Bios -röykkiö kun on omanlaatuisilla ja – alaisilla tieteilijöillä varustettuna päässyt arvostelemaan WMO pääsihteeri P Taalasta. Ja hän kun ei heidän mielestään ole asiantuntija…!

    Eli Mäntyrannan siteerauksin on irvokasta, että kun hirsi on omassa silmässä ,malka nähdään toisen silmässä!

    Tätähän tämä jatkuva ryöpytys on. Jo käynyttä ”evästä” lentää tuulettimeen ihan kiitettävästi. Olisi ensiarvoisen tärkeää, kun joku taho saisi paljastettua suurimmat kokkareet.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 3.6.2019, 08:10

    Vaikka tätä on jo moneen kertaa vatvottu, niin jatketaan edelleen…     Kun jk:ta verrataan tasaikäisen metsän malliin tuottoarvioissa, niin useimmiten lähtötilanteessa on oletettu taimia olevan ja tulevan tarpeeksi paljon ja  – nopeasti.  Kokonaiskasvu on oletettu pysyvän suunnilleen samalla tasolla , eräässä esityksessä jopa parempana kuin tasaikäisessä . Sitä ei käytännössä tapahdu, jos ja kun välillä PPA pitää laskea n. 10m²/ha  paikkeille .   Jos kuusia on alikasvoksena jo valmiina riittävästi , niin se 1,3 m rk- mittaan kasvuaika ( n. 40-50 v.) jää pois . Jos vielä maapohja sopii kuuselle ja ei ole tyvilahoa liiaksi, niin miksipä ei kannattaisi hyödyntää tilanne edelleen.

    Pienaukot saattaa taimettua mutta taimien kasvu on n. 1/3 heikompaa niissä  kuin isommassa aukossa.   Istutuksen yhdistäminen huonosti taimettuviin kohtiin pelastaisi jatkuvan kasvatuksen ja sitä varmaan kannattaa käyttää.  Sopiva maanmuokkauskin nopeuttaa taimien syntymistä ja kehitystä, jalostushyöty tulee käyttöön jne. Mutta se kuviteltu helppohoitoinen jk mainospuhe ilman viljelyn ja taimikonhoitokuluja pitää jättää sitten pois tai ainakin muuttaa vähän laskelmia uskottavuuden säilyttämiseksi.

    A.Jalkanen 3.6.2019, 12:01

    Riski sille, että korkeat tuotto-odotukset eivät toteudukaan, ovat jk-mallissa kohtalaisen suuret. Siksi menetelmä sopii parhaiten riskiä sietävälle metsänomistajalle tai kohteisiin, joissa tuotto-odotukset eivät ole alkujaankaan suuret.

    Metsuri motokuski 3.6.2019, 15:16

    Varmaan noin kun AJ kirjoitti. Sen vuoksi jk sopiikin erinomaisesti niille jotka eivät halua maksimoida metsiensä puutuotantoa. Sen takia se ei varmaan sovi miksikään päätuotanto suunnaksi ja tulevaisuudessa suurin osa metsistä kasvatetaan edelleen jaksottaisena .

    Jovain 5.6.2019, 08:08

    Näinhän se menee, hyvää on syytä puolustaa. Tottahan jaksottainen metsänkasvatus on parasta, mitä tällä hetkellä on tarjolla, mutta myös jk metsällä on sijansa. Silläkin tehdään tulosta. Metsänhoidon paremmuutta näillä ei kuitenkaan ratkaista.

    Nimittäin tuppaa olemaan myös niin, että se hyväkin metsähoito on huonoa metsänhoitoa. Näyttää toimivan myös niin, että maksimoidaan metsien tuotot ja otetaan ne korkeat tuotot kohteesta riippumatta.

    Metsänhoidon paremmuutta voidaan ratkoa tähänkin tapaan ja ”tuetaan” jk metsän kasvattamista. Antaahan metsälaki siihen mahdollisuuden. Kysymys on myös valtavista tulonsiirroista yhteiskuntahyvän hyväksi. Menettely, joka ei tue tavan metsänomistajaa. Jotain pientä luvataan metsänomistajallekin.

Esillä 4 vastausta, 51 - 54 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6