› Keskustelut › Metsänhoito › BIOSin kätyrit

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • BIOSin kätyrit

    Lähetetty: 29.5.2019, 09:55

    MT:n alkuviikon julkaisussa Suomen Metsäyhdistyksen ansiokas suunnittelija H Mäntyranta antaa huutia. Nimittäin  se 68:n ”asiantuntijan” Bios -röykkiö kun on omanlaatuisilla ja – alaisilla tieteilijöillä varustettuna päässyt arvostelemaan WMO pääsihteeri P Taalasta. Ja hän kun ei heidän mielestään ole asiantuntija…!

    Eli Mäntyrannan siteerauksin on irvokasta, että kun hirsi on omassa silmässä ,malka nähdään toisen silmässä!

    Tätähän tämä jatkuva ryöpytys on. Jo käynyttä ”evästä” lentää tuulettimeen ihan kiitettävästi. Olisi ensiarvoisen tärkeää, kun joku taho saisi paljastettua suurimmat kokkareet.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • harrastelija 2.6.2019, 19:07

    Silloin muutosta on haettu sen vuoksi, että metsäteollisuus on tarvinnut lisää kuitupuuta paperin ja sellun valmistukseen. Ennen sitä tarvittiin jäereää puuta sahoille ja hirsirakentamiseen.

    Onko nyt sitten tilanne muuttunut, että tarvitaan enemmän järeää puuta?

    A.Jalkanen 2.6.2019, 19:13

    Eiköhän tuossa jatkuvapeitteisessä haeta kustannussäästöjä ja myydyn puusuman keskihinnan nostoa. Jos kaikki menee kuin Strömsössä, taloustuloskin voi olla parempi. Kuten edellä on todettu, laatuharvennus yläpainotteisena on ainakin melko varma toimenpide, jos jäljelle jäävä puusto vaikuttaa kasvukykyiseltä. Jos ei mene kuin Strömsössä, aina voi palata jaksolliseen systeemiin.

    pihkatappi 2.6.2019, 19:23

    Taisi se dailyPlanetin tyyppi lähteä pelastamaan maailmaa.

    mehtäukko 2.6.2019, 19:42

    Puunhalaajalle se, että Jovainin tietotaito kyseenalaistaa nykyinen systeemi ei vakuuta pätkääkään… 🙂

    Metsuri motokuski 2.6.2019, 20:26

    Ihmettelen usein että näissä jk metsissä ei pitäisi taimien istutusta harrastaa. Minusta olisi erinomaista että vapaata taimettumista tuetaan istutuksilla ja jopa muokkauksilla. Ihan niin kuin herra lähde on nähty tekevän. Sehän ei liene suurikaan ongea lähteekö metsä luonnollisesti vai istutuksilla tuettuna.

    puunhalaaja 2.6.2019, 20:26

    ”Onko nyt sitten tilanne muuttunut, että tarvitaan enemmän järeää puuta?”

    Paine muutoksiin taitaa nykyään tulla enemmän muualta kuin teollisuudesta ja sen tarpeista. Tulee kaikenlaisia tutkimuksia missä ollaan huolissaan toisaalta koppakuoriaisista ja toisaalta ilmastonmuutoksesta. Yhteiskunnan yleinen asenneilmapiiri muuttuu. Ratkaisuksi, usein varmasti ihan liian yleispätevästi, tarjotaan jatkuvaa kasvatusta.

    ”Jos ei mene kuin Strömsössä, aina voi palata jaksolliseen systeemiin.”

    Tätähän mm. Timo Kujala on sanonut julkisesti, vaikka onkin kova jatkuvan mainosmies.

    Gla 2.6.2019, 23:01

    Jaksolliseen voi toki palata, mutta pitää muistaa, mitä siihen saakka on tapahtunut ja mitä siitä seuraa.

    Ensin on hakattu keskenkasvuinen metsä vajaatuottoiseksi, sitten odoteltu ihmettä ja kun sitä ei ole tullut, aloitettu alusta. Aikaa on hukattu ehkä 15-20 vuotta. Tuloksena on myös kannattamaton päätehakkuu ja erittäin työläs ja epävarma uudistusala, koska epäonnistunut harsintayritys on saanut heinikon riehaantumaan. Sitä taistelua riittää vielä seuraavat 10 vuotta ja on 100% varmaa, että suurin osa ei sitä jaksa. 25-30 vuoden seikkailun tuloksena on huono taimikko.

    Kannattaa siis olla varovainen, kun heittelee kommentteja jk:n keskeyttämisestä.

    A.Jalkanen 3.6.2019, 03:39

    Samoja heinittymistä ja taimettumista koskevia ongelmia esiintyy myös jaksollisessa mallissa.  Mutta riskiä voi arvioida:’ jos alueella ei ole ennen hakkuuta taimia, ei niitä kovin todennäköisesti myöskään hakkuun jälkeen kuusikkoon tule.

    mehtäukko 3.6.2019, 05:58

    Kyllä jaksollisen ”heinittymisen ja taimettumisen” ongelmat ovat aivan eri asteella hoitaa ja hallita. Hukkaan mennyt aika jo täysin jk:ssa kestämätön. Oikein ottein toimien tasaikäisessä uutta puuta vaan alkaa lihoa…ja sitoa hiiltä!

    harrastelija 3.6.2019, 06:04

    Jotenkin tuntuu, että siellä missä puun kasvu on hyvää, niin väärin tehdyt toimenpiteet aiheuttavat eniten vahinkoa? Ainakin UPM:n systeemillä aukon uudistaminen on n. 1000 €/ha. Päätehakkuun tulos hoidetussa metsässä on 300-500 m3/ha > a’ 60 €/m3 = 18 000 – 30 000 €/ha. Parista harvennuksista välillä on myös tullut jo tuottoa. Täytyy kyllä olla taitava metsän käsittelijä, joka jk-mallilla pääsee vastaavaan tulokseen ehkä 80 vuoden periodilla!

    Eli ei nuo hoitomenot istutuksen ja raivausten kanssa niin suurta osaa näyttele lopputulossa. Kyllä silti metsätilasta saa tuloa jatkuvasti vaikka tehdään välillä aukkoa, koska voihan kuvioita hoitaa pitkällä tahtäimellä niin, että on vuosittain hoidettavaa ja hakattavaa 🙂

    Kainuussa päätehakkuun tulos on jotain 150 – 200 m3/ha, usein jää huonommaksi, mutta uudistamis- ja hoitokulut ovat suurin piirtein samat kuin E-Suomessa. Joten jk-metsän käytöllä ei tule sitten niin suurta vahinkoa!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6