› Keskustelut › Metsänhoito › BIOSin kätyrit

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • BIOSin kätyrit

    Lähetetty: 29.5.2019, 09:55

    MT:n alkuviikon julkaisussa Suomen Metsäyhdistyksen ansiokas suunnittelija H Mäntyranta antaa huutia. Nimittäin  se 68:n ”asiantuntijan” Bios -röykkiö kun on omanlaatuisilla ja – alaisilla tieteilijöillä varustettuna päässyt arvostelemaan WMO pääsihteeri P Taalasta. Ja hän kun ei heidän mielestään ole asiantuntija…!

    Eli Mäntyrannan siteerauksin on irvokasta, että kun hirsi on omassa silmässä ,malka nähdään toisen silmässä!

    Tätähän tämä jatkuva ryöpytys on. Jo käynyttä ”evästä” lentää tuulettimeen ihan kiitettävästi. Olisi ensiarvoisen tärkeää, kun joku taho saisi paljastettua suurimmat kokkareet.

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 2.6.2019, 10:33

    Huonosti jk on toteutumassa jaksollisen metsänkasvatuksen olosuhteisiin. Kysymyshän ei välttämättä ole edes jk metsästä. Jaksollinen metsä kasvatetaan tiheänä ja alaharvennuksiin perustuen. Jk:lle olennainen väljyys ja alustan kehittyminen jää toteutumatta. Lopputulema on usein raiskattu, olkoon vaikka harsittu. Siihen uusi metsälaki antaa mahdollisuuden ja aivan toisenlaisessa tarkoituksessa, kuin jk metsän perustamisessa tai kasvattamisessa oli tarkoitettu.

    Tottahan jk metsän kasvattaminen onnistuu. Onnistuu yleensä hyvin avohakkuun kautta ja erilaisten välivaiheiden kautta. Myös metsässä, jossa jk on jo olemassa. Eli onnistuu paremmin, jos jk metsä on saanut kehittyä ilman jaksollisen metsän kasvatuksen rasitetta ja ilman jaksollisen konekorjuun rasitetta. Kehittyviä alikasvustoja pidetään vielä tänäkin päivänä konekorjuun haittana.

    Rane2 2.6.2019, 10:45

    No kehittyvä alikasvusto on tulevaisuudessakin konekorjuun haitta.

    Lisäksi ”jatkuvan kasvatuksen”kannattavuus perustuu nimenomaan siihen että on hyvä jaksollisesti kasvatettu metsä jonka ensimmäinen harsintahakkuu/yläharvennus tuottaa mukavasti puuta.Jos olisi jo pari kertaa harsintahakattuja metsiä niin homman mielekkyys asetettaisiin kyseenalaiseksi.

    Jovain 2.6.2019, 12:43

    Harsintajulkilausuma annettiin jo 40-luvulla. Ei pidä sotkea sitä, mikä on harsintaa ja mikä on jatkuvaa kasvatusta. Jk-malli ei kyllä avaudu näistä palstan jaksollisen harsinnan väittämistä, joka tuottaa puuta mukavasti ja hiipuu sitten. Ei se malli avautunut metsälain uudistajillekaan, käytetään nyt metsälain turvin ja ihan muussa tarkoituksessa.

    mehtäukko 2.6.2019, 13:14

    Jos ”kehittyvä konekorjuu” on jonkinlainen ongelma mo:n metsätaloudessa, eikö kyseenalaistaminen pidä kohdistaa menetelmiin ja systeemeihin? Tavoite jos on metsätalouden avulla leivänsyönti SEKÄ osallistuminen kansantalouden palapeliin, keinoja ei ole pilvin pimein.

    Olipa toimenpiteen sanamuoto ja nimitys mikä hyvänsä, tulos ja toiminnan selkeys menevät keula edellä suuntana kestävyys jota varmistetaan monelta taholta mo:n omien hienosäätöjen ennen ja jälkeen.

    Ei muuta kuin puuta pinoon.

    A.Jalkanen 2.6.2019, 13:38

    No ei kyllä avaudu Jovain sanomasikaan. Mitä yrität sanoa? Sitäkö että Pukkalan ”vapaa malli” on paras? Siihen kuuluu tarvittaessa avohakkuu.

    Timppa 2.6.2019, 17:03

    Harsintajulkilausuma annettiin jo 40-luvulla. Ei pidä sotkea sitä, mikä on harsintaa ja mikä on jatkuvaa kasvatusta. Jk-malli ei kyllä avaudu näissä palstan jaksollisen harsinnan väittämissä, joka tuottaa puuta mukavasti ja hiipuu sitten.

    Totta on, että entisajan harsinta ja nykyajan jatkuva kasvatus ovat eri asioita vaikka niissä on samoja piirteitäkin.  Harsinnassa  saatettiin hakata kaikki tukkipuut pois.  Lopputuloksena pienaukkoja, joihin syntyi runsaasti lehtipuuta.  Jatkuva kasvatus pyritään säilyttämään tiheämpänä.  Lopputulos, että syntyvä  (sikäli, kun syntyy) puulaji on kuusi.

    Asiakkaille ”unohdetaan” kertoa, että jatkuvassa kasvatuksessa lopputulos on siis pelkkä kuusikko.  Sen sijaan mainonnassa käytetään estoitta lehtipuita.  Jos rakennusliikkeen myyntiesite olisi yhtä harhaanjohtava, niin johtaja olisi pian entinen, yhtiö oikeudessa ja median hampaissa.

    Metsänkäsittelyä markkinoitaessa ei ole mitään vastuuta lopputuloksesta eikä se taatusti koskaan ole sitä, mitä esitteet lupaavat.

    Tietysti molemmille systeemeille on yhteistä, että kasvu lopulta hiipuu.  M3:ssä mitaten luultavasti jatkuvassa kasvatuksessa nopeammin, koska ne harsinnan pienaukot kasvoivat runsaasti nopeakasvuista koivua ja haapaa.

     

    Jovain 2.6.2019, 17:32

    Näinhän se menee, ensimmäinen harsinta tuottaa ja sitten hiipuu. Jk:ssa lähtökohdat ovat toisaalla, ei jaksollisen metsän harsintakerroissa. Sitä käytetään tällä hetkellä bisneksessä ja ihan metsälain turvin.

    En epäile mehtäukkoa harsintahakkuista, jos vaikka hänen menettelytapansa epäilyttävät. Nehän sopivat mo:n hienosäätöihin, mutta on syytä varautua myös jk hakkuisiin, menettelytapojen ja toimivan kaluston osalta.

    Pidän Pukkalan vapaata mallia hyvänä, siihen kuuluu avohakkuu. Vierastan kuitenkin jk metsän avaamista jaksolliseen metsään, sillä jaksollista metsää kasvatetaan alaharvennusten ja alustan raivaamisen kautta. On vastakohta jk metsälle ja kysymys on jopa ajasta. Eihän taimettuminen onnistu lähellekään joka paikassa.

    Menisin mieluummin vapaiden mallien kautta. Ei kuitenkaan harsinnan ja lakirajojen kautta. Onhan se kornia, että jk:n vastustajat hyväksyvät jaksollisen metsän kasvattamisen jk metsänä ja saarnaavat sitten harsinnan turmiollisuudesta.

    Jätkä 2.6.2019, 17:58

    Eihän kukaan ole kieltänyt JK:n puitteissa istuttelemasta niitä pienaukkoja = reikiä, joiden käytöllä metsä on saatu vajaatuottoiseksi.

    Itse Erkki Lähdekin on yllätetty taimipussin kanssa metsästä. Totuus on kuitenkin se, että ison puuston alle ei tule kunnollista taimikkoa – ei edes suojuspuukuusikon alle tahdo tulla.

    Vanhat ukot tekivät parahimmillaan nättiä harsintaa, jonka jälkiä tarkastellessa ei olisi voinut tehdä oikeaa tulkintaa, ellei olisi nähnyt isoja kantoja. Se oli taitolaji, mutta sekään ei onnistu moneen kertaan. Nykyään sellaista voisi nimittää poimintahakkuuksi, tai paraimmillaan yläharvennukseksi, joka siis voidaan tehdä järkevästi yhden kerran.

    Kansantaloudessa suurin moka kuitenkin on liian nuoren metsän avohakkuu, jossa arvokkainta puuta ei tuoteta lainkaan, eli järeä laatupuu jää kehittymättä.

    mehtäukko 2.6.2019, 18:21

    Mehtäukko ei ole vakuuttunut ollenkaan jk:n autuudesta.Jos Jovain epäilee menettelytapoja, kyseenalaistat koko vallitsevan systeemin.

    On käytetty ala- ja yläharvennustakin usean kymmenen vuoden aikana. Siemenpuu-, muttei suojuspuuta. Kaksijakoista tilanteen tullen.

    Erikoistyvet, pylväät, parru ja energiapuu. Kunnostusojituksia, tuhkaa, terveys-, ja kasvatuslannoituksia. Metsätieverkosto on kattava.

    puunhalaaja 2.6.2019, 18:32

    ”Jos Jovain epäilee menettelytapoja, kyseenalaistat koko vallitsevan systeemin.”

    Ei vallitsevan systeemin kyseenalaistaminen automaattisesti väärin ole. Eikös jaksollinen kasvatuskin syntynyt silloisen vallitsevan systeemin kyseenalaistamisesta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6