Keskustelut Metsänomistus Biopolttoaine salaliitto

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
  • Biopolttoaine salaliitto

    Aiemmassa ketjussa on sivuttu valmisteilla olevaa biopolttoaineiden direktiiviä.

    Siinä on tosin puututtu vain seikkoihin mitä haittaa se aiheuttaisi metsänomistajille.

    Tosiasiassa kyseessä on fossilisten polttoaineiden ja ydinvoiman yhteinen hanke joilla torpataan kestävä kehitys pientuottaja tasolla.

    Neljä suurta öljy yhtiötä Royal Dutch Shell, Exxon Mobil, Chevron Texaco ja BP Amoco ajavat maailmanlaajuista (globaalia) kartellia.

    Tällä hetkellä nuo neljä omistavat valtaosan fossiilisten polttoaineiden hankinnasta ja jalostuksesta. Samoin ne ovat jo siirtyneet uraanivarojen omistajaksi ja etsijäksi.

    Sekä sähköajoneuvot että bioenergia on uhka näiden yhtiöiden toiminnalle.

    Kolmas riesa näille yhtioille ovat aurinko- ja tuulienergia, tosin vähemmässä määrin.

    Tarkemmin ajatellen direktiivillä torpataan pienten yhtiöiden maahdollisuudet. Isot yhtiot sensijaan luovat säännöstön joilla niiden on mahdollista toimia bioenergian käytännön kartellina.

  • A.Jalkanen

    Suomen olisi käsittääkseni helppo lopettaa metsäpinta-alan väheneminen, jolloin tuosta sakkomaksusta päästäisiin pois. Metsitetään kaikki käytöstä poistuneet pellot energiametsiksi noin alkajaisiksi. Jos metsitykseen laitettaisiin muutama miljoona, tulosta alkaisi syntyä nopeasti. Lisäksi tulisi kaikissa rakennushankkeissa suojella viheralueita.

    Suomi saa kyllä hyvitystä päästölaskennassa hiilen sidonnasta, mutta ei läheskään tarpeeksi.

    Puun takaa

    Tuossa peltoheittojen metsityksessä on kyllä ajatusta.

    Suomen ”edunvalvonta” on mennyt EU:ssa pieleen.
    Emme voi edes syyttää siitä muita, vaan katsoa peiliin minkälaisia edustajia olemme sinne lähettäneet.
    Siinä vaiheessa kun juuri suomalaisten meppien (Hassi ja Pietikäinen) ”ansiosta” turpeesta tulikin fossiilinen polttoaine, menetin lopullisesti uskoni suomalaiseen edunvalvontaan EU:ssa.
    Tämä em. kaksikko on aiheuttanut miljardien korjaamattomat vahingot isänmaalleen.
    Uskallan väittää, että merkittävä osa myös suomalaisesta ympäristöhallinnosta on Suomen ulkopuolisessa ohjauksessa.

    Gla

    Muistako oikein, että meillä metsämaan määritelmä on kireämpi kuin monessa muussa paikassa? Joskus aiheesta oli keskustelua.

    Tarkkaa lukua hiilensidonnan päästöhyvityksestä en muista, mutta mitättömän pieni se on verrattuna Villen kuittaamiin sakkoihin. Olikohan parin prosentin suuruusluokkaa.

    A.Jalkanen

    Metsämaan määritelmä vaihtelee sen mukaan minne raportoidaan mutta YK:n ilmastosopimuksen raportoinnissa sovelletaan kaikille samaa määritelmää. Metsämaan määrän inventointi puolestaan ei ole kaikissa maissa yhtä tarkkaa kuin Suomessa, jolloin lukuun sisältyy usein paljonkin epävarmuutta.

    Mielestäni olisi hyvä jos Suomi saisi kuitata metsämaan vähenemisen aiheuttamat päästöt sillä että puistoon sitoutuu enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu hakkuissa. Tämä ei vain ole ollut enää mahdollista. Tilanne voi taas neuvotteluissa muuttua.

    Metsityksen edut kuitenkin ovat kiistattomat, joten siihen kannattaisi panostaa. Kaikkialla maapallolla.

    jees h-valta

    Olen kyllä kotimaassakin sitä mieltä ettei enää kaavoituksia laajennettaisi tuhoamaan metsäaloja vaan rakennettaisiin ja kunnostettaisiin aloja joissa ihminen on jo kaavoittanut asuinalueiksi. Ja kaikki vanhat kaatopaikan päälliset ja teollisuusalueiden joutomaatkin ”savuja” täyteen vaan.

    Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Suomen olisi käsittääkseni helppo lopettaa metsäpinta-alan väheneminen, jolloin tuosta sakkomaksusta päästäisiin pois. Metsitetään kaikki käytöstä poistuneet pellot energiametsiksi noin alkajaisiksi. Jos metsitykseen laitettaisiin muutama miljoona, tulosta alkaisi syntyä nopeasti. Lisäksi tulisi kaikissa rakennushankkeissa suojella viheralueita.”

    Peltoheitot toki ”metsittyvät” itsestäänkin, siihen tasoon, joka hiilen sidontaan tarvitaan. Eihän hiilen sidonta edellytä että kasvava puuaines olisi mitenkään jatkossa taloudellisesti hyödynnettävissä. Lasketaanko itsestään puskittuneet alueet metsäksi onkin jo toinen juttu.

    Toisaalta ainakin täällä meilläpäin on kova pellonraivauksen boomi meneillään maanviljelijöillä. Joten en usko että se metsäpinta-alan kasvattaminen niin helppoa kuitenkaan on.
    Kannatan toki kaiken joutoalueen metsittämistä, sieltä löytyy kyllä paljon sellaista maata, joka joutaisi siihen.

    En näe oikein realistisena sitä että tonttimaaksi ottamista ruvettaisiin rajoittelemaan mitenkään. Ne teollisuusalueet ja kaatopaikkojen päällystät voisi toki metsittää, eikä rakentaa niihin asuntoja. Metsän alla ei ole niin vaarallista vaikka siellä jotain jäämiä olisikin, mutta asuntojen alla niistä on karmeita kokemuksia.

    Kokonaisuutena asiaan voisi todeta ettei ole olemassa mitään salaliittoja tässä asiassa. On vain melko avointa ja häikäilemätöntä oman edun valvontaa, jossa ei keinoja kaihdeta, sellaisiksi käyvät muun muassa ”luontoarvot”.
    Suomalaiset vain eivät ymmärrä kupletin juonta vaan elävät siinä sinisilmäisessä harhassa, että näillä sopimuksilla olisi tavoitteena pelastaa maapallo joltakin pahalta.
    Enemmän raakaa edunvalvontaa myös Suomalaisilta ja vähemmän lapsenuskoa kaikkeen hyvään ja kauniiseen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Lisäpotentiaalia rakennusalaksi saadaan kun aletaan purkaa pahimpia 70-luvun lastulevykopperoalueita ja kerrostaloelementtirohjoja. Turha yrittää kaikkia reerailla kun uutta rakentamalla saadaaan kunnollistakin.

    Pähkäilijä

    Metsämaan lisäys on Suomessa helposti tehtyä.

    1 ojitetaan suo

    2 nostetaan turpeet pois

    3 metsitetään alue

    tarpeen vaatiessa jätetään vaihe 2 pois.

    Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä:
    ”Metsämaan lisäys on Suomessa helposti tehtyä.
    1 ojitetaan suo
    2 nostetaan turpeet pois
    3 metsitetään alue
    tarpeen vaatiessa jätetään vaihe 2 pois. ”

    Metsien pinta-alaa turvesoiden metsityksellä ei todellakaan paljon lisätä. Ne jo nykyiselläänkin pääosin metsitetään.
    Suoraan metsäksi ojittamisessa, ota huomioon että ns ojituskelpoiset suot on jo ojitettu metsämaaksi.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    ensolainen evakko

    Kyllä niitä huonoja metsitettäviä peltoheittoja riittää vielä pitkään.

    Tulevaisuudessa sähköt pannaan maakaapeleihin, ja ähäpiti vihreille sekä Euroopan innokkaille teoreetikoille. Metsäala kasvaa!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)