Keskustelut Metsänomistus Avoimia kysymyksiä metsänomistajien kannalta MTK lle

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 119)
  • Avoimia kysymyksiä metsänomistajien kannalta MTK lle

    Metsänomistajat ovat hyvin kiinnostuneita MTK n kautta metsänomistajien edunvalvonnan järjestämisestä. Vaikuttaa, että MTK lla olisi kiinnostusta ryhtyä metsänomistajien edunvalvojaksi.

    MTK n rooli on tähän asti jäänyt hyvin epäselväksi metsänomistajalle.

    Koska MTK osallistuu tämän palstan kautta keskusteluun, kysynkin MTK lta avoimesti seuraavia kysymyksiä tiedon saamiseksi MTK toiminnasta. :
    -Mihin on perustunut MTK omasta mielestä oleva valtuutus toimia metsänomistajien edustajana
    -Miten suuri osuus MTK lla on jäseniä metsänomistajista
    -Katsooko MTK MHY n pystyvän tulevaisuudessa hoitamaan metsäpalvelujen tuottamisen metsänomistajille
    -Mikä tulisi olla MHY n osuus edunvalvonnassa
    -Miten MTK suhtautuu vapaehtoiseen jäsenyyteen ja maksuihin MHY n tai MTK hon, onko ne hyvä pitää erillään
    -Mikä yhteys on MHY jäsenenä olevilla metsänomistajilla ja MO- liitoilla
    -Mitä MTK tiesi kartelliaikana kartellin olemassa olosta
    -Jos tiesi, puuttuiko MTK kartellin lopettamiseen
    -Omistaako MTK metsäteollisuutta, miten paljon ja mitä
    -Mikä oli intressi tehdä hintasuositussopimuksia metsänomistajien ja teollisuuden välille
    -Mikä kanta on MTK lla hirvimääriin ja hirvikannan hoitoon
    -Onko MTK mielestä edunvalvonnassa tai metsäpalvelun tuottamisessa eturistiriidan mahdollisuutta MHY n ja metsänomistajien välillä
    -Onko MTK riippumaton poliittisista puolueista
    -Kokeeko MTK ajaneensa metsänomistajien etuja vilpittömän tehokkaasti
    -Paljonko on MTK väittämän metsäedunvalvonnan kulut ja miten ne rahoitetaan
    -Mikä on MTK jäsenmaksu, jos metsänomistaja liittyy MTK hon
    -Onko MTK ssa maanviljelijät ja metsänomistajat sekä maatalous ja metsätalous tasa-arvoisessa asemassa
    -Miten MTK aikoo hoitaa metsänomistajien edunvalvontaa ja miten MTK on suunnitellut tiedottavansa metsänomistajille metsänomistajien liittymisestä MTK hon ja milloin

    Pyytäisin Mikko Tiirolaa tai Juha Hakkaraista MTK sta tai muuta vastaamaan edellisiin kysymyksiin. Tiedon janomme on suuri.

  • Gla

    Toivottavasti Mikko tai joku muu MTK:sta ottaa kantaa Pentti Hyttisen kolumniin. Ihan vain muistaen, että keskimääräinen tilakoko on meillä 30 ha ja siten tuossa porukassa on merkittävä jäsenpotentiaali kuten myös tuotettu puumäärä.

    Haluaako Mtk tukea Kataisen verolinjaa, jossa pääomalle annetaan verohelpotuksia, jotka tavallinen kansa maksaa? Vai halutaanko kaikkien toimintaedellytyksiä kehittää tasapuolisesti?

    Gla

    Metsälehden metsätilakauppaa käsittelevän artikkelin mukaan tyypillinen ostaja on 50-70 vuotias mies, jolla metsää on jo entuudestaan. Asetelma on ymmärrettävä, pahimmista asuntoveloista on jo selvitty, omat lapset jo sen verran isoja, että aikaa ainakin periaatteessa metsän hoitoon riittää ja metsätilan edellyttämä määrä rahaakin on mahdollisuus sitoa tilakauppaan. Kuulostaa hyvältä, joten tuossako on porukka, jolla riittää resursseja metsätaloden yrittäjämäiseen suuntaan kehittämiselle ja johon kannattaa satsata?

    Iän myötä halu tehdä puukauppaa vähenee. Syitä tähän on helppo löytää, joten tieto vaikuttaa uskottavalta. Puukaupan edistämistavoitteiden mukaan tilannehan pitäisi olla päinvastainen kuin nyt eli keskimääräisen ostajan pitäisi aloittaa pohdinnat, kuinka metsänhoito siirretään seuraavalle polvelle. Olihan jossain laskelma siitä, kuinka tilakoon kasvattaminen 10 hehtaarilla ja omistajien keski-iän pudottaminen 10 vuodella parantaisi aktiivisuutta. Lukuja en muista, mutta merkittäviä ne olivat.

    Tuosta pari sivua kun uusinta Metsälehteä käännetään, tulee vastaan metsien harvennusta käsittelevä artikkeli. Sen lopussa tehtyä laskelmaa kannattaa pureskella. Päätehakkuita olisi voitu tehdä 50000 ha nykyistä enemmän. Tämän takia metsänomistajilta jäi saamatta puoli miljardia. Teoriassa noin ehkä on, mutta olisiko teollisuudessa ollut valmius ostaa tuollainen määrä puuta? Entä jos 50000 ha päätehakkuuleimikoita olisi tullut markkinoille, mikä olisi ollut sen vaikutus puun hintatasoon? Tapani-myrsky tukki markkinat jo huomattavasti pienemmällä puumäärällä. Yrittäjämäinen toiminta luonnollisesti pyrkisi tuomaan tuon 50000 ha puuta markkinoille.

    Tämä kaikki keskustelu antaa syyn epäillä, ettei kokonaisuus ole oikein kenelläkään hallussa.

    Vaahtera

    Olen itse ollut MTK:n jäsen useamman vuoden. Jäsenmaksuakin tulee maksettua parisataa euroa joka vuosi. Maksua maksaessani kuvittelen aina että kai sitä myyräntyötä tehdään helsingissä ja brysselissä myös minun hyväkseni vaikka julkisuudessa MTK näyttäytyy kyllä 80% teholla pohjoisen C-tukialueen maidontuottajien etujärjestönä. Tässä suhteessa suurimpien maksajien rooli näkyy voimakkaana edunvalvonnassa. Etelä-suomen lihakarja ja maidontuotanto ajetaan vähitellen alas ja kaikki kotimainen maito ja liha tuotetaan kohta Pohjoisen valtavissa tuotantoyksiköissä ja niiden omistajat hallinnoivat MTK:ta ja keskustapuoluetta. On aivan sama vaikka tehtäisiin kuinka paljon Tiirolan mainitsemia ”järjestöuudistuksia”, niin tämä tilanne on vakio eikä siinä paljon hajanaisten metsänomistajien eurot vaikuta edunvalvonnan painopisteisiin

    Santtu

    Mtk toiminta on liittynyt maataloudeen historiallisesti ja sitä kautta toiminta on ollut käytännössä yhden puolueen kenttätoimintaa.

    Metsänomistajat ymmärtävät, että edunvalvontaa tarvittaisiin, mutta se, että metsänomistajat valitsisi MTK n, on aika uskomaton tämän päivän tiedoilla ja metsänomistajien tunteella.

    Mitäs jos MTK pilkottaisiin kahtia. Maanviljelijöiden liitto ja Metsänomistajien liitto? Voisiko näin MTK saada edellytyksiä kaipaamilleen metsänomistajien liittymiselle jäseneksi.

    Käytännön yhden puolueen pelikenttänä oleminen ei anna uskoa, ellei jotakin tapahdu MTKssa ensiksi. Voisiko pilkkominen riittää?

    Jos MHY laki jää voimaan, katson, että MHY ei voi omalla päätöksellään liittyä järjestöön nimeltä MTK.

    Jos MHY laki kumotaan, tilanne on aivan toisenlainen metsänomistajan oman tahdonilmaisun näkäkulmasta katsottuna.

    Osaako kukaan sanoa, mihin lakia metsänhoitoyhdistyksistä tarvitaan? Vaikuttaa, että työryhmä haluaa MHY lain olevan ja sitä ei kumottaisikaan tarpeettoomana. Työryhmän toiminta ja sen osema politiikkoihin ja maan hallitukseen näyttää kummalta metsänomistaja näkökulmasta. Työryhmässä on ollut MTK ja Metsäteollisuus ry.

    Metsäkupsa

    Nimimerkit Vaahtera ja Santtu toivat hyvin esiin Mtk.n ongelmallisuuden metsänomistajien edunvalvojana.Tosiasia on, jos MTK jaettaisiin nimensä mukaisesti kahtia,homma onnistuisi toisella lailla.

    Nyt valtaa pitävät tahot pelkäävät valtansa puolesta,mutta tarvitsevat pitkässä juoksussa maksajia.Järjestö on tällä hetkellä varakas,mutta vaikutusvalta huvennut melkoisesti.Syyt löytyvät rakennemuutoksesta ja poliittisen pelisilmän puutteesta.

    Nm.Junttamiehistä tarpeekseen saanut.

    Rane

    Niinpä,tästä jäkätyksestä voi hyvin päätellä että MTK ei pysty tekemään sellaista spagaatia että se näille kelpaisi.Tietysti jos maataloustuottajat todella perustaisivat uuden riippumattoman metsätalouden etujärjestön,maksaisivat sen kustannukset ja eivät puuttuisi millään tavalla sen hallintoon,niin ehkä jokunen uusi jäsen liittyisi tähän järjestöön.
    No mikäpä on vaihtoehto?Jo viitisen vuotta sitten tällä palstalla oli suuri uho päällä miten nyt perustetaan viimein se riippumaton etujärjestö.Näin nettiaikana kuulema kovinkin helppoa.Siinä taisi käydä niin että pääideoija ”joukamo”pisti hankkeen hautumaan paikkaan jossa päivänpaiste ei pääse sitä hapristamaan.Varmaan ”santulla” on jotain tietoa miten hanke on edennyt?

    Santtu

    MTK:n pakkojäsenyys on Peikko

    Suuri osa metsäomistajista näkee uhkakuvia metsänhoitoyhdistysten mahdollisessa liittymisessä MTK:hon.

    Metsänhoitoyhdistysten liittäminen MTK:hon tuhoaa todennäköisesti MHY:n orastavat mahdollisuudet toimia metsäpalveluiden tuottajana.

    Ennen EU aikaa kansalliseen maanviljelijöiden etujenajamiseen ja lobbaukseen liittyvä MTK kannattaisi pitää mahdollisimman kaukana metsänomistajien hallitsemista metsänhoitoyhdistyksistä. MTK vanhoillisuus ja kulttuuri ei sovi nykymuodossa metsänomistajille. MTK on ollut yhden puolueen kentällä toimiva osanen.

    MTK- Peikko voi tuhota MHY:t !

    6tukki

    Oli positiivista havaita MTK:n edustajan vierailu keskustelupalstalla. Saadut vastaukset eivät kaikilta osin kuitenkaan tyydytä, sillä vastaukset, jotka vain jossain määrin antavat suuntaa (eivät vastaa suoraan kysymykseen), eivät tyydytä metsänomistajia. Metsänomistajilla ja heidän edunvalvojallaan täytyy olla yhtenäinen näkemys toiminnan tavotteista.

    Hyvä esimerkki Santun listalla (kuinkahan monta kertaa tähän täytyy vedota) on tämä kysymys hirvikannan koosta ja hirvikannan hoitosuunnitelmasta. Jos edunvalvoja (MTK) kertoo, että tavoitteena on hirvikannan alentaminen ja vahinkojen vähentäminen, ei tämä kerro metsänomistajalle riittävästi. Kyllä edunvalvojalla täytyy olla yhdessä metsänomistajien kanssa yhdessä suunniteltu kannaotto hirvikannan kooksi ja toimenpide-ehdotus hirvikannan hoitosuunnitelmaksi. Ei luulisi olevan ylivoimainen tehtävä määritellä hirvikanta ihan selkeinä numeroina ja kannan hoitosuunnitelma selkeinä toimenpiteinä, jos kanta esim. ylittää tietyn (sovitun) määrän.

    Gla

    Ei näytä saavan nostetta Tiirolan ehdotus keskustelutilaisuuden järjestämisestä. Ajatus oli hyvä, joten näin yhdistysten vuoden kunniaksi ajatusta voisi ehkä jalostaa.

    Seikkailin hetken MTK:n sivuilla ja vastaan tuli maininta liiton metsätila Kettulasta, joka sijaitsee n. 80 km Helsingistä länteen. Metsää on liki 2500 ha, jonka hoidosta kerrotaan mm. seuraavaa:

    ”Kettulan metsissä on monenlaista riistaa, jota hoidetaan ja ruokitaan säännöllisesti. Eläimet otetaan huomioon myös metsätöitä suunniteltaessa. Riista hyötyy pienistä avohakkuista, sillä niihin syntyy eläimille edullinen kasvusto. Hakkuissa katajat säästetään riistan ravinnoksi. Pihlajien ja haapojen kantovesat ovat myös arvokasta ravintoa hirville.”

    Aukkojen uudistamisesta männylle tai koivulle ei sanota mitään.

    Jospa MTK voisi tuolla esitellä keskustelun lomassa omaa metsänhoitoaan? Paikka voisi olla sopiva, koska ”Kettula on ollut kautta aikojen suosittu vierailukohde… Vuosittain Kettulassa vierailee parisentuhatta henkilöä.”

    http://www.mtk.fi/mtk/metsatila
    _kettula/fi_FI/kettula_historia/

    jees h-valta

    Glan ehdotus hyvä ja siellä tätä hirvibisneksen sovitusta metsätalouteen olisi oikein riista-asiantuntijataholta mukava kuulla. Vaikka Lauri Kontro voisi tulla keskustelua availemaan. Hänhän varmaan saisi kokoontumistilat aika edullisesti haltuunsa noin niinkuin suhteilla.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 119)