Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 174)
  • A.Jalkanen

    Lukijan kommentti HS: Tore Högnäs 6:05

    ”Avohakkuista ja luontokadosta kun puhutaan, unohdetaan lähes tyystin, että merkittävä osa avohakkuista tehdään ”pakkohakkuina” tie-, asunto- ja muun rakentamisen alta tai metsämaan muuhun tuotantokäyttöön ottamisen vuoksi (vrt. maatalous). Maankäyttö- ja hakkuutilastojen perustella voidaan arvioida, että 10-15 % vuotuisesta avohakkuupinta-alasta syntyy tällaisten hakkuiden seurauksena. Vilkkaan tuulivoimarakentamisen vuoksi osuus on todennäköisesti selvässä kasvussa. Tuulivoimapuistojen rakentamisen ja niiden vaatiman sähkönsiirtoverkon laajentamisen alta kaatuu suuret määrät monimuotoista metsää.

    Luonnon monimuotoisuuden kannalta rakentamisen yms. syystä tehtävät avohakkuut on pinta-alaprosenttiaan paljon isompi asia, koska metsä poistuu niissä pysyvästi. Metsänomistajien omaehtoisissa hakkuissa uusi metsä perustetaan heti tilalle ja aukko on vain yksi luonnon sukkession vaihe, kuten kuulukin olla, jos lähtökohtana on luonnontilaisen metsän kehityskaari.

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000008482188.html

    hemputtaja

    Kovasti on taas luontokato tapeetilla Hesarissa. Avohakkuut kun tuhoavat (kuulemma) Suomen luonnon perusteellisesti. Ministerikin erehtyi vertaamaan yleisellä tasolla metsäpaloa ja avohakkuuta. On nyt sitten ristillä.

    Teen nyt sitten minäkin syntiä ja arvioin luontokatoa.

    Suomen metsät on käyty läpi moneen kertaan. Pahimmillaan taisi kaskeamisen väli olla 20 vuotta. Jos nämä vihermedian ja -väen luontokato kauheudet/avohakkuu olisivat totta, ei meillä metsissä olisi kuin juolavehnää – jos sitäkään. Lapissa tosin ei taidettu paljoa kasketa.

    Pieni mielipide tuohon Högnäsin sähkölinjaukseen. Kyllä sähkölinja voi olla varsin monimuotoinen  sekä kasvillisuudeltaan, että muultakin elämältä. Ei kai se monimuotoisuus tukkipuita vaadi.

    Kurki

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008482188.html%3C/div&gt

    Linkki on poistettu.

    Ilmeisesti oli vaarallinen.

    A.Jalkanen

    Paras Hesarin keskustelu pitkään aikaan. Korjasin linkin, nyt pitäisi toimia! Voi myös hakea otsikolla.

    HS tarkasti faktat: Metsä­palot ja hakkuut luovat samanlaisen tilanteen, sanoi ministeri Leppä – väite ei pidä paikkaansa

    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000008482188.html

    Scientist

    Avohakkuita vanhoissa kuusikoissa tehdään myös kun kirjanpainaja leviää. Pitäisikö vain odotella että saadaan lahopuuta puolet metsästä. Itse jouduin sellaisen pienialaisen tekemään kun kirjanpainaja on vieressä. Tukkiprosentti 80 %.

    Kymenlaaksossa kirjan painaja on paikoitellen levinnyt pahasti . Mm Mustilan arboretumin isäntä joutui tekemään laajoja avohakkuita kirjanpainaja vuoksi.

     

    Jätkä

    Kun kuusikko on ”vanha”, sen alaoksat ovat melkein kaikki kuivumassa, vaikka ovatkin vihreitä neulasia puolillaan. Juhannuksen jälkeen syttyvä metsäpalo nousee helposti tuulen auttamana latvapaloksi, jota kirjanpainajien tappamat kuuset vielä kiihdyttävät. Jos heinäkuun hellejaksolla syttyy kulo – syystä tai toisesta, sattaa vielä nykytekniikkakin olla vaikeuksissa sen sammutustyössä. Kyllä Suomessa on palanut useita tuhansia hehtaareita kerralla monillakin paikkakunnilla.

    Opiskeluaikanani meille vakuutettiin, että Suomessa kautta maan on yli 150 vuotias metsä harvinaisuus, vaikka siellä ei ole hakattu puita koskaan. Kilpikaarnaiset männyt, joita metsissä silloin oli, olivat yleensä tyvestään palokoroisia ja jopa kolmen eri ajan kulon polttamia.

    A.Jalkanen

    Jätkällä olisi hyvää settiä sinne Hesariin.

    Koivunkaataja2

    Kalajoen metsäpalot reilut 200ha isolla tuulivoima-alueella josta (tuulivoimasta) uusi siirtolinja 1200ha metsätalouden ulkopuolelle.!!!!

    Gla

    Hesarin hyökkäys Leppää kohtaan on jotain ainutlaatuisen surullista. Ei sillä, että olisin tyytyväinen mmm:n toimintaan, mutta onko jk-näkemyksiä esittäneistä vastaavaa faktan tarkastusta tehty? Tuskin.

    Todella huolestuttavaa on se, miten kommenttipuolella lukijat ovat hesarin talutusnuorassa. Se vaikuttaa jo äänestyskäyttäytymiseen.

    Leppä teki virheen, kun kiisti avohakkuun vaikutukset tuolla tavoin. On älykkäämpiäkin tapoja reagoida avohakkuuvastustukseen kuin kieltää itsestäänselvät asiat. Pitää myöntää seuraukset, mutta samalla tarkastella vaihtoehtoja. Jk ei ole ympäristön tai uusiutuvan kotimaisen, fossiilisia korvaavan raaka-aineen saannin kannalta kilpailukykyinen vaihtoehto, joten jaksollinen, ehkä hiukan hienosäädettynä on meidän olosuhteissa vähiten huono. Lisäksi pitää taklata vertailuasetelma talousmetsästä ja luonnontilaisesta metsästä. Ei jk:kaan ole luonnontilainen ja jos talousmetsiä ei ole, suojellaanko me luontoa hankkimalla nuo raaka-aineet ulkomailta.

    Jätkä

    Lähellä täältä oli 1930-luvulla kaksi suurta metsäpaloa. Yhteensä niissä taisi palaa n. 10 000 hehtaaria.

    Tosin nekin olivat ihmisen toimista johtuvia, Kihniön suurpalo alkoi heinäkuisesta kantokasojen poltosta ja Ähtärin vastaava höyryveturin savupiipusta lentäneestä kipinästä.

    Kuitenkin Kihniön kuloalueet on jo avohakattu suurimmaksi osaksi, vaikka kasvupohjat ovat karummasta päästä. Uudistus tehtiin silloin kylvämällä, siemenpuutteen takia sekoituksella kuusta ja mäntyä siemenpulloissa sekaisin..

    Kulo oli hanakka etenemään. Tuuli lisäsi sen vauhtia ja kuumuutta niin, että kun eteneminen pysähtyi järven rantaan, vielä siinä vaiheessa palavia kekäleitä lensi n. kilometrin päähän, jossa ihmiset vesisankojen kanssa niitä sammuttivat.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 174)