Olisiko vielä juttua avohakkuista vai onko aihe loppuun käsitelty? Ehkä on aika kirjoittaa avohakkuun puolustuspuhe.

Uudishakkuu sanana kertoo asian parhaiten, aukko on uuden metsän synnyttäjä hyvin hoidettuna. Kyllä viiden vuoden päästä on jo mukava katsella kasvun ihmettä ja sen jälkeen se komistuu vuosi vuodelta. Hiiltäkin alkaa ilmeisesti sitomaan alakouluikäisenä, eli ylpeänä uudishakkuita tehdään.

No jos on hakattu avohakkuulla, niin jäähän sinne metsään se metsän pohjaelämä ja pikkueliötkin eli kasvupohjaa ei silti hakata.Maassa ja maan alla on montakin pikkueliöitä,muutaman millin pituisia.Metsänkävelijä ei niitä aina huomaa.Pikkueliöt ovat paljon pienempiä kuin esim muurahaiset.Jne.Onhan metsäkirjoja,joissa kerrotaan metsän maassa pinnassa ja maan alla olevistä mönkiäisistä.Näitä ei avohakkuulla tapeta

Antero Piha 1961
” Kestäviä metsiä, vaikka ne olisivat uudistusikäisiäkin, on käsiteltävä säästeliäästi.
Täten on mahdollista supistaa uudistusala metsätalouden järjestelyn vaatimuksia vastaavaksi ja saada kasvatushakkuiden tarpeessa olevat metsät lasketun hakkuusuunnitteen ja ennalta määritellyn hakkuukierron puitteissa käsitellyiksi. Kasvatushakkuiden voimakkuuden tulee olla oikeassa suhteessa metsien kehityksen ja määritetyn hakkuukierron kanssa.”

Juuri noin  meillä tehdään.  Meidän yhteismetsän uudistushakkuut ovat vuodessa n 1,3 % kokonaispinta-alasta.   Harvennukset tehdään tarpeen mukaan.   Merkitsee, että harvennuksia tehdään n kaksinkertainen määrä uudistushakkuisiin verrattuna.

Saattaisi kuitenkin olla pitkässä juoksussa kannattavampaa uudistaa metsät nuorempina, koska se on nykytekniikalla helpompaa kuin 60 vuotta sitten.

Silloin 30 -70 vuotta sitten  ei ohjeistuksessa tavoiteltu eikä määritetty  puuntuotannossa markoissa parasta tuottoa myyjälle, se selviää noista teksteistä.  Timpan ja monen muun menettely jatkaa sitä saamaa.   ”Niin kuin  olen monta kertaa sen kirjoittanut”!