› Keskustelut › Metsänhoito › Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 323)
1 2 3 … 6 7 8 … 31 32 33
  • A.Jalkanen 5.11.2019, 13:31

    Jatkuvassa kasvatuksessa vältellään avohakkuita ja tehdään niiden sijaan korvikeratkaisu eli pienaukko. Jossain pohjoisessa tämä voi toimiakin, kun siellä heinä ei ole niin suuri ongelma. Kuten RR toteaa, männiköitä voidaan uudistaa siemen- ja suojuspuuhakkuin. Sallitaanko sitten Metsähallitukselle enää lainkaan jalostetun siemenen käyttöä, jos keinollinen uudistaminen jää pois valikoimasta?

    Mustikan sato on suurimmillaan varttuneessa tuoreen kankaan männikössä. Nämä ovat varmaan nykyisin harvinaisia; kuusi saatetaan laittaa nykyisin jopa kuivahkolle kankaalle hirvien pelossa. Mustikka hyötyy valoisuudesta ja harvennuksista, mutta kärsii kuusettumisesta. Jatkuvan kasvatuksen metsää uhkaa kuusettuminen lähes aina kasvupaikasta riippumatta, mutta sitä vastaan voidaan taistella puulajivalinnalla.

    Miten sitten avohakkuukielto vaikuttaisi esimerkiksi metsäpaloriskeihin? Todennäköisesti palo olisi helpompi rajata avohakkuun tai taimikon laitaan kuin laajalle jatkuvan kasvatuksen vyöhykkeelle. Toisaalta metsä säilyy kosteampana yläharvennuksissa kuin avohakkuilla, joten kokonaisvaikutusta voi olla vaikea laskea.

    mehänpoika 5.11.2019, 15:50

    Metsäpaloriskit lisääntyisivät kuusikoiden lisääntymisen myötä, mitä on jatkuvasti tapahtynut kuusentaimivalinnan myötä. Kuusettumisen myötä myös hiilinielut kärsisivät MMM:n suojeleman ylisuuren hirvikarjan vauhdittaessa tulevaisuuden metsäpaloja, myrsky-, hyönteis-, sekä sienituhoja.

    Ehkäpä avohakkuista luopumisen taustalla ovatkin lyhytnäköisesti ajattelevat MMM:n hirvenmetsästäjät, jotka eivät ymmärrä kuusikoiden lisääntymisen aiheuttamien metsäpaloriskien, myrskytuhojen tai hyönteis- ja sienituhojen lisääntymistä.

    Ehkä siellä ajatellaan hirvituhojen tilaston kaunistumista ja hirvikannan entistä voimakkaampaa kasvattamista? Ainakin peurakantojen osalta siitä ovat selvät todisteet. Hirvieläinongelmalle ei tehdä mitään!

    Jovain 6.11.2019, 09:03

    Tuo kuusettumista vastaan taistelu puulajivalinnalla on hieman ongelmallinen. Jatkuvassa kasvatuksessa tarjottu vaihtoehto pienaukko ei oikein riitä. Ei ainakaan etelä suomessa, sillä valopuut mänty ja koivu tarvitsevat enemmän valoa ja sen metsän reunan kauemmaksi menestyäkseen. Vaihtoehto on isommat aukot ja keinollinen metsän uudistaminen usein miten, sillä heinettyminen uhkaa. Sitä kautta päästään uuteen alkuun myös jatkuvassa kasvatuksessa ja saadaan puulajikierto aikaiseksi valopuilla.

    A.Jalkanen 6.11.2019, 09:21

    Kerrankin aivan samaa mieltä Jovainin kanssa! Tuo malli jossa tehdään silloin tällöin tarvittaessa avohakkuu, ei ole jatkuvaa kasvatusta puhtaassa mielessä, vaan se on Timo Pukkalan ’vapaan kasvatuksen malli’. Monimuotoisin metsäalue syntyy siten, että harjoitetaan erilaisia menetelmiä ja eri metsikkökuvioille asetetaan erilaiset tavoitteet. Yhden metsänomistajan mailla ei tarvitse tavoitella muuta kuin (metsä- ja luonnonsuojelulain ja ja mahdollisesti sertifioinnin rajoissa) omistajan omia tavoitteita. Tavoite voi olla nettotulojen maksimointi, mutta se voi jollain toisella olla virkistysarvojen tai suojeluarvojen maksimointi.

    Puuki 6.11.2019, 09:58

    Jos avohakkuut kielletään aluksi MH:n mailla, se vaikuttaa osin hyväksyttävältä ratkaisulta koska ovat yhteisiä maita. Sitten pitää valtion olla valmis myös väheneviin tuloutuksiin siltä puolelta . Ei jk tuota yhtä paljon euroja kassaan kuin tasaikäinen kasvatus pidemmällä aikavälillä.  Korjuukulut/motti lisääntyy, puun myyntihinnat laskee  ja käsiteltävä pinta-ala lisääntyy . Kokonaiskasvu vähenee joten hiilitaseen  tasapainottamiseksi pitää edelleen vähentää entistä enemmän fossiilisia päästöjä , mm. H:gin hiilenpolttoa.

    Yksityinen metsätalous on hyvin  tuottavaa myös valtiolle verotulojen muodossa, ennen muuta nykyisin se on sitä selluteollisuudelle vientitulojen takia. Joidenkin rahastojen ja jobbareiden hakkaa ja jätä uudistamiset ja jälkityöt muille -taktiikka voi tuoda muutoksia asiaan.

    Jos EU:ssa  päätetään yhteisestä metsäpolitiikasta ja metsänhoidosta, se ei tod. näk. mene pohjoismaisen metsänhoidon kannalta ollenkaan hyvin. Ei ne enimmäkseen puutarhamaisesta metsänhoidosta jotain tietävät, joita on enemmistö,  tiedä paljon mitään Suomen olosuhteista,  puunkorjuusta ja esim. muusta pitkäaikaisesta metsäntutkimuksesta ja sen tuloksista. Kun ei tiedä kaikki Suomen edustajatkaan kuten S. Pietikäisen lausunnoista on käynyt ilmi, niin miten sitten muun Euroopan edustajat.

    Gla 6.11.2019, 10:58

    Minusta ei pidä ajatella, että muutos valtion mailla vaikuttaa vain valtion metsätalouteen. Esimerkiksi AJ:n kommenttiin on syytä pysähtyä:

    ”Sallitaanko sitten Metsähallitukselle enää lainkaan jalostetun siemenen käyttöä, jos keinollinen uudistaminen jää pois valikoimasta?”

    Sallitaan tai ei, mutta mitä se vaikuttaa koko metsäntutkimukseen ja menetelmien kehitykseen, jos näin suuri asiakas jää pois markkinoilta? Käykö niin, että edellytykset jalostukseen lopahtaa, jolloin siitä ei hyödy myöskään yksityinen sektori? Sama vaikutus voi olla muillakin osa-alueilla. Oma lukunsa on puutavaran saatavuus. Valtio on merkittävä raaka-aineen toimittaja teollisuudelle ja jos nämä leimikot alkaa ränsistyä, vaikuttaa se teollisuuden näkemykseen puutavaran saatavuudesta markkinoilla.

    puunhalaaja 6.11.2019, 16:49

    Sitten pitää valtion olla valmis myös väheneviin tuloutuksiin siltä puolelta

    Ilman muuta, tulostavoitetta pitäisi joka tapauksessa roimasti laskea. Tai vaikka poistaa kokonaan.

    Puuki 6.11.2019, 20:17

    Lainarahallako sitten parannettasiin sen osaltakin taloutta ?  Joka tapauksessa avohakkuukielto johtaisi tod.näk. samaan vaatimukseen yksityismetsissä jossain vaiheessa.  Se ei ole oikein metsänkasvatuksen kannattavuuden ollessa nykytilassa eikä luonnon monimuotoisuuttakaan ole unohdettu vaan tilanne on parantunut paljon menneistä vuosikymmenistä. Suuri osa ihmisistä on harhautunut jk:n markkinoijien mukavista puheista sen mh-tavan erinomaisuudesta verrattuna taloudellisesti toimivampaan ja luonnon kannaltakin usein sopivampaan menetelmään.

    Pitäsikö alkaa vaatia, että asuntoja ei saa pääkaupunkiseudulla vuokrata enää kuin osittain koska se tulee kalliiksi veronmaksajille ja aiheuttaa liikakansoitusta yhdelle alueelle ja rasittaa siten esim. jätevedenpuhdistusta liiaksi ?   Siinä olisi paremmat perusteetkin kuin hakkuukielloilla.  Yksityiseen omistukseen ja sen  käyttöön puuttuminen ei tule kyseeseen koska kulut pitää omistajien maksaa kuitenkin.

     

     

    Metsäkupsa 6.11.2019, 21:34

    Nykyisin vaaditaan ja vouhkataan milloin mistäkin.Hyvä esimerkki onVeikkauksen peliautomaatit.Varmaan pelaajissa on peliriippuvaisia jotka lähes kaikki rahansa peleihin laittavat,mutta tolkku kaikessa.Kohta rahat sivukylillä hupenevat joiltakin matkoihin,jos härvelit pelisaleihin viedään.Samoi lautoja ikkunoihin viimeisiin kauppoihin ja kuppiloihin naulattava.Samalla kansanterveys kärsii toisesta päästä ja avustukset kuihtuvat veikkauvoittovaroista.Veroinako maksamme sitten puuttuvan,itse en ole kolikko pajatsojen jälkeen lanttiakaan metsärahojani niihin sortunut laittamaan.Eli ei avohakkuita ole peliriippuvuuden takia tarvinnut tehdä.

    puunhalaaja 6.11.2019, 21:41

    Puuki, pannaan hitonmoiset verot lentämiselle, moottoriurheilulle ja vastaaville, eiköhän niillä kuitata Metsähallituksen pienempi tulostavoite.  Parempi tietenkin jos saataisiin säästöjä, ei tarvitsisi kerätä veroja niin paljoa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 323)
1 2 3 … 6 7 8 … 31 32 33