Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 323)
  • Gla

    Metsälain uudistuksen perusidea oli tuoda valinnanvapaus hoitomenetelmiin monimuotoisten omistuksen tavoitteiden takia ja menetelmien kehittymisen mahdollistamiseksi. Nyt luontoväki kumoaa periaatetta, jolla jk tehtiin ns. sallituksi.

    Jovain

    Taneli: On pistettävä vähän paremmaksi n. 60 vuotta. Ei se ole itse tarkoitus, mutta ei myöskään ole sattunut kohdalleni harsinnan parsimista siinä määrässä mitä kerrot. Oikeastaan en ole huomannut harsinnan kautta pilalle hakattuja metsiä. Ovat olleet enemmän hakamaita, ahoja ja tuollaisia karjan laidunmaita ja peltoheittoja. Niitä taka vuosikymmeninä uudistettiin. Hyvin vähän on tällä hetkellä näitä uudistettavia enää, ei ole kyllä vanhoja metsiäkään. Varsinaisesti vanhoilla metsillä vähän olen tavannut harsinnalla pilattuja metsiä, mutta sehän voi olla alueellista. Ennen aikaan liikkuvuus oli vähäisempää ja neuvojapiirit olivat pieniä, pitäjäkohtaisia ja neuvojien välilläkin oli eroja. Tottahan avohakkuut kuuluvat metsänhoitoon, oli se metsähoito mitä hyvänsä.

     

    MaalaisSeppo

    Laatupuuta voi jokainen kasvattaa vapaasti. Ei siihen ole rajoitteita. Kysyntä vaan on niin pientä, ettei sillä ole kuin marginaalinen merkitys.

    Vaikka Suomessa tehtäisiin huonekaluja yhtä paljon kuin 50 v sitten, niin eipä niihin merkittävästi puuta uppoaisi. Massa tuotteet määräävät metsän kasvatuksen tahdin. Koivun laatutyviä tuli kylläkin viimeisessä hakkuussa kohtuullisesti.

    Eikös se sosialistisessakin järjestelmässä määrä korvannut laadun. Niin toimitaan metsäalalla.

    Jätkä

    Kyllä harsinnan jälkiä näkyy jatkuvasti, jos on tottunut arvioimaan metsän laatua silmävaraisesti. Harsinta tehtiin ottamalla metsästä kaikki pisimmät ja paraslaatuiset puut. Seuraavaan tarpeeseen otettiin taas, mutta ei enää ihan niin pitkiä puita, kolmannessa harsinnassa oli jo D 1,3 pienennetty niin, että rajana saattoi olla esim 10 ” ja tukkiosuuden pituus vähintään 29 juoksujalkaa. jne.

    Tällä menetelmällä kaikki ne puut, joilla oli geeneissään perimä, jolla kasvatettiin 35 – 40 metriä pitkiä runkoja, oli pistetty lihoiksi. Jälkeen jääneet puut kasvavat enää vain 25 metrisiksi – ja jotkut tomppelit ihastelevat koskematonta metsää, kuinka se on luonnonvaraisesti kasvanut niin jykeväksi! ! !

    Remie

    Radiossa sanottiin, että UPM on suurin yhteisöverojen maksaja.

    Ai Tuo on näivettymistä.

    Minäkin haluan näivettyä.

    Gla

    Mitä oikein tarkoitat? Tällä hetkellä ei ole avohakkuukieltoa, eikä metsätaloutta olla sillä näivettämässä. Tällä hetkellä korjataan harsintajulkilausuman satoa ja se osaltaan vaikuttaa siihen, että metsäteollisuusalan yritys on Suomessa suurin yhteisöverojen maksaja.

    Gla

    Jovainin kommentti vanhoista metsistä on syytä käsitellä pois, ettei synny väärinkäsityksiä.

    Etelässä vanhojen metsien (yli 100 v) määrä on tuplaantunut sadassa vuodessa. Pohjoisessa määrä on pudonnut kolmasosaan. Nuo yhteenlaskettuna määrä on pudonnut kolmanneksella ja on edelleen laskussa.

    Mutta. Pohjoisessa metsistä on suojeltu 20%. Määrä on huikea ja potentiaali suojella lisää lienee aika pieni. Etelässä suojeltu ala on 5% ja lisää suojellaan joka vuosi.

    Lisäksi. Lapissa metsätalouden parissa olevien metsien puuston kasvua on saatu lisättyä selvästi. Nuo yli satavuotiaat metsät eivät ole kuutioita tuottaneet eikä hiiltä sitoneet. Tuskin edes varastoineet, kun ei ole ollut kuutioita, mihin varastoida.

    Sitten. Avohakkuukielto ei vanhoja metsiä säästäisi, päinvastoin. Siinähän tehdään yläharvennusta eli nuorennetaan ikärakennetta. Kun vielä puuston kasvu on tuossa mallissa kolmanneksen heikompi, saman puumäärän korjaamiseksi pitää hakkuut ulottaa aiempaa laajemmalle alueelle. Se ei varmaankaan ole luontojärjestöjen tavoite. Avohakkuukielto ei siis millään tasolla liity vanhojen metsien suojeluun, päinvastoin. Avohakkuukielto on uhka vanhojen metsien suojelulle. Jos avohakkuukielto menisi läpi, alkaisi luontoväki esittää uusia vaatimuksia metsätalouden toiminnan rajoittamiseksi.

    Metsänmies

    Tolopainen alkaa ymmärtämään miten asiat toimivat. Samalla tavalla ei työnantaja muissakaan yrityksissä maksa veroja,  ei palkkoja, eikä muitakaan kuluja. Kaiken tuon edellämainitun maksavat työntekijät omalla työllään. Työnantaja luo pelkästään puitteet, missä  maksettavaa tehdään , ja välittää tuota työntulosta eteenpäin.

    Tolopainen

    Ei ole mitään työnantajia, vaan työnmaksajia.

    MaalaisSeppo

    Minusta raha virtaa yrityksiin asiakkailta. Yrityksiltä edelleen työntekijöille ja verottajalle sekä omistajille. Yritykset luonnollisesti maksavat mm palkkoja niin vähän kuin mahdollista. Samoin raaka-aineista. Tätä kutsutaan markkinataloudeksi.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 323)