Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 323)
  • Metsäkupsa

    Viidettä vuotta on Annelin aloittamasta ,Avohakkuut historiaan? ketjulla ikää. Ei avohakkuut ole tässä ajassa historiaan ole ollenkaan olleet menossa, eikä taida ihan heti näin tapahtua. Yllättävän vaisua on jatkuvan kasvatuksen yleistyminen, eikä ole kyllä etelässä ihmekään.

    Visakallo

    Perko, keskustelu kanssasi on hieman hankalaa, koska koet konkretian häiriköinniksi. Mikä estää sinua toimimasta selkeiden lukujen kanssa? Kun metsän hoitotapoja ja kannattavuutta vertaillaan, se vaatii myös valitettavasti motit, eurot sekä aikajanat pöytään. Eihän kukaan metsänomistaja elä prosenteilla vaan euroilla.

    Perko

    Vantaallako  ei muka ole eri-ikäismetsiä?   Veikkaan  enempi kuin  Utsjoella.  Varmaan  fiksummat ihmisetkin ovat Joensuun tasalla  ja  E-Karjalassa . Tieltä katsoen vain vanhoja 10  v  aukonpohjia  näkyy muutama mutta  nuorta jk  aloitusta  on paljon.

    —  Euroilla pärjää maailmalla eikä  3m taimilla oteta  Finnairin koneeseen!

    mehtäukko

    ”…Havaintoni on;   myynnistä  ja tuottavuuden rahatulosta  vallitsee  laaja  yksimielisyys olevan turhaa!..”

    Turhuutta on jk:n vakuuttamattomat pyörittelyt sillä koko tänä aikana kukaan ei ole tainnut muuttaa käsityksiään. Jos jk:n puolesta esitetyt seikat olisivat riittävästi vakuuttaneet sen paremmuudesta, mikäs estäisi muutoksia ?

    A.Jalkanen

    Markus Nissinen kirjoittaa Metsänomistajat-lehdessä 1/24:

    ”Poimintahakkuut ja pienaukot ovat kuusen jatkuvaa kasvatusta. … Siemenpuu- ja kaistalehakkuut ovat männyn jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvan kasvatuksen siemenpuuhakkuussa suuria siemenpuita ei poisteta, vaan ne jäävät metsään ylemmäksi latvuskerrokseksi.”

    Tällaiset männyn hakkuut eivät varmaan tilastoidu jatkuvapeitteisiksi poimintahakkuiksi, ja nimittäisin niitä ehkä selvyyden vuoksi edelleen menetelmien vakiintuneilla nimillä.

    En ole huomannut että kehitysluokkajakauman merkitystä kannattavuudelle olisi täällä käsitelty. Sillä on sen sijaan havainnollistettu sitä seikkaa, että myös tasaikäismetsissä voidaan päästä tasaisiin hakkuumääriin jos niin halutaan.

    Timppa

    Männyn siemenpuuhakkuu ei ole jatkuvaa kasvatusta.  Siemenpuut poistetaan, kun  taimikko on syntynyt ja sitten sitä kasvatetaan tasaikäisenä hamaan päätehakkuuseen  saakka.  Männyn  kaistalehakkuukaan ei ole jatkuvaa kasvatusta, koska syntynyt taimikko kasvatetaan tasaikäisenä päätehakkuuseen.  P. W. Hannikainen kutsui kaistalehakkuuta lohkohakkuuksi.

    Poimintahakkuu on yritys harjoittaa kuusen jatkuvaa kasvatusta.  Siemenpuita ei voi kasvattaa suuriksi, koska ne kaadettaessa tuhoaisivat pienempää metsää ja taimia.  Pienaukko on tapa tuhota metsänkasvua, koska suuri osa siitä jää joka tapauksessa taimettumatta reunapuiden vaikutuksesta.   Jos maata ei muokata eikä vesakkoa perata, niin koko aukko jää usein taimettumatta.  Olen istuttanut ja perannut useamman pienaukon, joten tiedän.  Ilman niitä toimia niissä kasvaisi ehkä joku pihlaja ja hieskoivu.

    puutuomas

    En ole nyt poistanut männyn siemenpuita, enkä poista vaikka tarjouksiakin on kyselemättä tullut. En ennen ensiharvennusta, ja silloinkin isoimmat, laadukkaimmat ja heikoimmat/surkeimmat jätän. Pieni aukkohan siinä jää yleensä muutoin erinomaiseen taimikkoon, mutta on se sen arvoista. Tykkään että metsässäni on monen ikäistä ja näköistä puuta, jos sattuu tarvimaan itse hirsiä tai muuten vain. Mielestäni joka hehtaarilla pitäis aina olla muutama elinvoimainen puu josta ei kädet ympäri yllä, mikäli vain talous kestää näitä jättämään. Aina ei ole kestänyt.

    mehtäukko

    Niin, tyylihän on vapaa, toinen malli. Aikoinaan oli ohje, että sp:uut olisi poistettava heti, kun kun kontallaan ollen erottaa sirkkataimet. Ja kyllähän se niin toimii, sillä täystiheä tasainen mä-taimikko on paras lopputulema. Kuvion reunoissa muutamista sp:sta ei ole haittaa, sillä ne voi napata tarvittaessa reunakuvion puolelle kaataen.

    Makarov

    Kärkkäisen Matti taisi poistaa siemenpuut heti kun oli ollut hyvä siemen vuosi. Eli jo ennen kuin sirkkataimia oli ilmestynyt kun oli varma että taimia rupeaa syntymään.

    mehtäukko

    Jossain tutkimuksessa oli joskus, että hyvien käpyvuosien (2-4 ) jälkeen sp pito on tosiaan turhaa. Ja siihenpä Matin ennakoiva toiminta perustuukin.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 323)