Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 323)
  • Metsuri motokuski

    Suorittava: juuri näin. Toinen merkittävä tekijä on Jyväskylän kaupungin omassa  luonnonsuojeluorganisaatiossa olevat henkilöt joilla on posketon valtava ohjata kaupungin metsien käsittelyä. Jos ajatuksena on että kirjanpainaja syömä metsä on kaunis ja kuuluu luonnon kiertokulkuun niin vaikeahan sellaisia metsiä on metsätoimihenkilöiden hoitaa. Kyllä Jyväskylän päättäjien kannattaisi ottaa järki käteen ja alkaa hoitamaan metsiään niin kuin niitä kuuluu. Tuollainen metsäpääoma tuo kaivattua rahaa valmiiksi velkaisen kaupungin käyttöön. Järjetöntä jättää tuollainen pääoma käyttämättä ja lahottaa metsät pilalle luonnosuojeluun vedoten.

    A.Jalkanen

    Kurjen uutisessa Ahvenanmaalta sanotaan, että sinistäjäsieni estää veden virtauksen juuresta latvaan. Toinen mielenkiintoinen uusi tieto on että metsäkaurista pidetään siellä pahana taimikkotuholaisena. Sen kanta on erittäin nopeassa kasvussa Manner-Suomessa.

    Ilmastonmuutos lisää stressiä ja tuholaisuhkia kaikille puulajeille, joten edes niitä joihin pystymme vaikuttamaan, kuten riistan taholta tulevia haittoja, tulisi pystyä pienentämään.

    Jutussa on aika kattavasti lueteltu uudet tuholaiset. Ne ovat yksi suuri syy siihen miksi avohakkuut eivät todellakaan jouda historiaan.

    Erinomainen linkki, kiitos!

    e-salo

    Laajavuoren alue on nimensä mukaisesti laaja ja siella oli todella paljon vanhaa kuusikkoa jo kolmisenkymmentä vuotta sitten kun alueella enempi liikuin. Tuskin sinne aukkoja on senkään jälkeen isommasti tehty vaan on jatkettu olemassa olevan kiertoaikaa. On paasseet kirjanpainajat pikkuhiljaa soluttautumaan ja jossain vaiheessa sitten aloittivat isomman hyökkäyksen.

    Ihan hyvä esimerkki vihreillekin miten voi käyda…

    Timppa

    Valitettavasti vihreiden ”uskonto” on niin vahva, ettei sitä häiritse ilmiselvät tosiasiatkaan.

    Kalle Kehveli

    A. J. Toinen mielenkiintoinen uusi tieto on että metsäkaurista pidetään siellä pahana taimikkotuholaisena. Sen kanta on erittäin nopeassa kasvussa Manner-Suomessa.

    Ruotsalainen tuttu kertoi, että kauriit syövät siellä vasta istutettuja kuusen taimia. Yhdenkin aukon oli paikkaistuttanut kolmeen kertaan saman kesän aikana.

    KeMeRat

    ”Ruotsalainen tuttu kertoi, että kauriit syövät siellä vasta istutettuja kuusen taimia. ”

    Samaa ne tekevät täälläkin jos taimikko on kauriiden suosimalla alueella.

    Ola_Pallonivel

    Paniikkikaupat tuli tehtyä kalliolla kasvavasta kuusikosta. Vuoden sisään oli ilmaantunut kuivia latvoja niin paljon, että äkkiä aukoksi, Ihan hyvä hinta, vaikka tukin hinnat tippuneet sen 10% huipusta.

    Kurki

    Lakettelukeskus Tahkon alueella myös kirjanpainajat levinneet suojelualueeta lähimetsiin, kun myrskyn kaatamia puita ei saa suojelualueilta kerätä pois.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/51d8a3b8-0620-4e38-8399-60b33d53e00d

    Saksan jättimäiset vanhojen kuusikoiden tuhot lähtivät myös suojelualueilta. Kuitenkin alle 20 vuoden ikäiset kuusikot ovat säätyneet. Ratkaisu kirjanpainajatuhojen estämiseksi kuusikoissa näyttäisi olevan siirtyminen pohjoismaiseen metsienkäsittelyyn. Uudistetaan kuvio heti, kun kirjanpainajat uhkaa 30..50 vuoden iässä.

    Visakallo

    Jos Suomessa olisi puhtaasti jatkettu sitä vakiintunutta metsänhoito- ja hakkuutapaa, joka meillä ehti olla käytössä yli puoli vuosisataa, meillä ei nyt olisi kirjanpainajaongelmaa. Ongelman ainekset alkoivat kehittyä vähitellen ympäristöministeriön perustamisen jälkeen 40 vuotta sitten.

    A.Jalkanen

    Kirjanpainajan yleisyyteen on vaikuttanut myös kuusen hyvä viljelyvarmuus ja hyvä tuotto verrattuna koivuun, joka oli kirottu ainakin 1980-luvulla vielä. Muita puulajeja ei edes mietitty reheville paikoille, joskin jonkin verran mäntyä lipsahti mukaan. Hirvipolitiikka ei ole ehtinyt vaikuttaa samalla painolla kuin vasta ensiharvennukseen tulossa oleviin kuusikoihin, kun hirvi oli yleisimmillään 2000-luvun alussa eli noin 20 vuotta sitten.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 323)