Keskustelut Metsänhoito Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 323)
  • Remie

    Eihän jk metsä tarviikkaan olla yhtä tiheää kuin tasakasvuumetsä kun ei väiaikaa ole kasvatuksessa. Jos kasvatetaan vain suurta massamäärää lyhyessä ajassa silloin puupelto viljely sopii oikein mainiosti. Jos halutaan sahatavaraa ja arvopuuta niin silloin jatkuva kasvatus on varmin tapa.  Mänty ei oikein sovi lainkaan puupeltoon , niistä tulee lähinnä sellun raaka-ainetta ei mahda mitään. Vaikka karsii 6-7m tyvestä niin tuossa vaihessa oksaa on liian paljon vaikka olisi neliöllä yksi taimi. Puut jäävät väkisin tyngäksi ja oksaisiksi . Minulla syntyi jopa aukkoja 20m paikkeilla johon ei tullut edes koivua.  Sama ongelma näkyy olevan kaikkialla. Joko maapohja olisi kaivannut kasvaakseen kuusen tai koivun mutta ei mäntyä. Minullakin on alusessa kuusi aluskasvillisuutena. Nyt on tosi vaikea hoitaa jatkoa jotta kuuset säilyisivät ehjinä. Männyt on menetetty ne ovat massaa auttamattomasti, menevät polttoon koska klapina saa paremman hinnan.

    Jovain

    Puuki: Tottahan myös JK kannattaa uudistaa avohakkuun kautta, jos säästettävää kehityskelpoista taimistoa ei ole.

    Oikeastaan on turha väitellä, mikä on jatkuvaa ja mikä jaksollista. Sopivat kyllä samaan metsään, mutta ei kuitenkaan niin, että JK:ta kannattaa lähteä perustamaan jaksolliseen metsään. JK:lla on erilainen kehityskaari ja se on hyvä tunnistaa. Jos ei sovellu jaksolliseen metsään, siitä ei hyvää seuraa. Menee pilalle hyvä jaksollinen ja JK jää toteutumatta.

    Niinhän ne ”JK porukat” väittävät ja soveltavat JK:ta jaksolliseen metsään.

    Remie

    Valtion suuria yhtenäsisä alueita ei pitäsi missään olosuhteissa alkaa järjestelmällisesti muuttamaan tiettyyn suuntaan vaan pitäisi katsoa mitä maapohja haluaa kasvaa. Ei metsää pakottamalla kasvateta se on nähty. Jos isot alueet tasakokoista männikköä niin sopiva vuosi ja pistiäiset pistävät poskeensa jos hirvieläimiltä on saatu pelastettua. Kuusikoissa on kaiken karaviset porat ja painajat vaanimassa ylen aikaa. Noihin metsiin pitäisi saada jäämään noita räkämäntyjä suojapuiksi ja koivua jonka parkkihappo karkoittaa pahimmat viholliset. Koivusta sataa melkoista määhnää alas tuskin kuusiporatkaan siitä välitää ja tuulella tuo leviää laajalle alueelle. Eikä ole tietoa mitä kaikkia muita liemiä koivu erittää. Onko joku muu puu mahdollinen hyvä suoja puu liekö Raita kun tikat ja palokäret niin hanaksati koputtavat, jos vaikka jokunen kuusiporakin menisi pahimpaan nälkään. Nyt ei auta kokeilut nyt pitäisi tietää, kun tuho iskee valtion metsiin niin on yksityisten metsät myös ruokalistalla.

    jees h-valta

    Remien aatokset sopivat hyvin hänen Nalle-Puh metsälöönsä mutta muutenhan noilla puupeltohöpinöillä ei juuri päätä eikä häntää ole. Juuri hakkautin päätehakkuumännikön josta saanto oli lähes kokonaan tukkia. Pieni muutaman kymmenen motin kuitukasa latvuksista, ei muuta. Ja se kyllä oli puhtaasti männikkö kokonaan. Muutama kuusi joukossa mutta ei merkitystä isossa kuvassa. Nyt istutus ensi keväänä uudelleen männylle. Kyllä mäntyä vaan kannattaa ”puupeltona” hyvinkin kasvattaa. Toki voi joukkoon muutakin päästää hiukan maiseman vuoksi mutta ei isoa kuvaa muuta miksikään. Eikä ole tarpeenkaan.

    Reima Ranta

    AJ:lle kiitos hyvästä linkistä metsätieteen päiville.

    Kuten tulokset osoittavat, vanha metsälaki on ollut turhaa kyyläämistä, resurssien ja verovarojen tuhlausta. Haitta on ollut motivaation latistajana  suurempi kuin saatu hyöty.

    Metsälehti voisi ottaa asiaksi pitää kirjaa hyvistä metsäalan linkeistä. Pitäisi huomattavasti nykyistä paremmin ymmärtää hyödyntää tekniikan suomat mahdollisuudet metsätiedon levittämiseen.

    Ja kuten taas näistäkin esityksissä yksiselitteisesti todetaan, että sorkkaeläimet ovat ISO ONGELMA! Jos joku, niin se on KÄSITTÄMÄTÖNTÄ, että tähän ongelmaan ei puututa! Metsäkeskuksen kaverikin esityksessään melkein anteeksi pyydellen toi esiin hirviongelman. Ei kai täällä vain ole metsästäjiä, etten vain loukkaa tätä pyhää porukkaa. Voi hel….!!!!

    Perko

    Muutamat ovat pahoittaneet mielensä kun kerron totuuksia.  Vuosia sitten on jo  käsitelty samoja asioita eivätkä  ole sitkeimmille ukoille  tullut ymmärretyksi.  Sorkkaeläimistä ja jahtioikeuksista on parempi huoli kuin omasta puiden turvasta tai tiellä sattuvasta ihmishengenmenosta.  On ollut mielenkiintoista pohdintaa tällä teemalla.

    Korjaukseksi  nopein keino on vähentää hirvien määrä alle 10 000 ja tarhata ne aidatuille alueille niin, että ne eivät vaaranna ihmisiä tai tuhoa elinkeinoa. Nyt metsästyslaki on mitään määrittämätön laki, joka ei salli maanomistajan kasvattaa metsäänsä metsästyshuvin takia eikä turvaa tiellä liikkujia hirviltä.

    Puuki

    Kirjanpainajatuhojen takia vaarassa 6000 ha kuusikoita Jyväskylän kaupungin metsissä.  Siitä näkee miten hankala on sovittaa yhteen kuusikoiden suosiminen ilman avohakkuuta ja uudistamista sekapuustoiksi.

    mehtäukko

    On ollut monenlaista yhteiskunnan pakko-ohjeistusta, johon esim. metsäomistajien on ollut taivuttava. Meni syteen tai saveen. Paljon niistä on otettu takaisinkin järjelliseen malliin.Mutta kun siihen sotkeutui vihermafia poliitikkoineen, sekamelska on surullista näytöstä!

    suorittava porras

    Olikohan kirjanpainajan riemukulkuun Jyväskylässä yhtenä myötävaikuttajana vihreät suurimpana puolueena valtuustossa edellisellä vaalikaudella ?

    Kurki

    Olisiko tarvetta tutkimukselle suojelu ja metsätuhot?

    Kirjanpainajat levisivät vanhaan kuusikkoon likeiseltä suojelualueelta, mistä kaatuneita puita ei saanut korjata.

    https://yle.fi/a/74-20045290

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 323)