› Keskustelut › Metsänhoito › Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 323)
1 2 3 … 17 18 19 … 31 32 33
  • Remie 19.11.2019, 08:50

    Olen poistanut nuo isommat ja samalla oksaisemmat sapukkimaiset männyt joissa oksia 8kpl kierroksella. Jätän mieluummin niitä solakoita oksattomia joissa 1/3 oksia latvassa. Tuossa 15m pituuden tuntumassa on viimeistään estettävä tuon aavemetsän syntyminen joka on linnun lauluoksia aivan metrin korkeudelta asti. Kyllä sitä paksuutta ehtii tulemaan kunhan saa pysymään puun oikeassa kuosissa. Ei niitä oksia kannata kasvattaa kun oksat ovat pituudesta pois. Liian harva metsä on ruma oksainen ja tulee huonoa puuta josta saa korkeintaan 3 tukkia jos sitäkään. Yleinen ymmärrys on että mäntyä on ollut niin mäntyä laitetaan vastakin, luonto kapinoi kovin vastaan kun alta on tulossa hyvinvoiva terve kuusikko. Voin kertoa että käsityötä tulossa runsaasti, miten tuonne taimikkoon koneita vie työntekoon koko metsä menee pilalle. siinä puolessa on paljon kehitettävää. Minä olen Pokaralla vedellyt uran laitaan ja juontokouralla tuonut näkösälle. Tukit pitää noutaa pienellä koneella mieluummin mahdollimman kapea ja kevyt. Pieni traktori joka kantaa tukin vatsan alla kuin puutavara lukki. Tuohon tarkoitukeen ei kukaan tee laitteitta. Ne onkin ihan itse sovellettava.

    Gla 19.11.2019, 13:54

    Oksapuu, viittaatko kuusikon yläharvennuksella minun kommenttiini?

    MJO 19.11.2019, 15:46

    Kyllä: Sahalassa tulee kuusen perään aina koivu ja sen alle uusi kuusikko.

    Montako puu sukupolvea on nähty tuossa aina ?

    A.Jalkanen 19.11.2019, 15:51

    MJO: tarina ei kerro, olisiko nykyisen isännän isoisä jo laittanut koivua kuusen perään, mutta ei se mahdotonta ole. Tarkoitin että nyt tehdään niin joka kerta, vaikka Rautalampi ei ole vielä juurikäävän suhteen kovin paha riskialue.

    Remie 19.11.2019, 22:02

    Olen kummastellut oksien sijoittelua rungoissa. Mitkähän kaikki tekijät vaikuttaa oksien lukumäärään rungon kierroksella. Olen tavannut puita joissa 8 kpl oksia kierroksella ja myös niitä joissa on vain 2 kpl . Joka vuoden päästä alkaa uusi oksa kierros mutta vierissä puissa voi olla huikea ero oksien määrässä. Liika valo kasvattaa oksia mutta se ei selitä kaikkea.

    Jovain 19.11.2019, 23:23

    Niin paljon kuin olet puiden kanssa ollut tekemisissä, on vähän saman suuntaisia kokemuksia. Ei ainakaan männyllä rakennuspuuna kahta samanlaista runkoa löydy. On vähän kuin ihmisillä, ei kahta saman laista, mennään jo identtisiin. Miten se sitten puilla menee, napsaistaanko se kaveri siitä rinnalta pois.

    Ettei vaan ole varsinaisesta aarreaitasta kysymys ja metsähoidon eteen tehtävästä työstä.

    A.Jalkanen 20.11.2019, 10:20

    Aki Hostikka Metsätieteen päivillä: hakkuiden laadun arviointi osoittaa, että ensiharvennuksilla yleisin huomautuksen syy on hakkaaminen liian harvaksi ja jatkuvan kasvatuksen metsissä puustovaurio. Aineistossa on tosin erittäin vähän jk-hakkuita. Ensiharvennuksilla vaurioituneet puut lasketaan pois tiheydestä eli niitä ei lueta kasvatuskelpoisiin puihin.

    Puuki 20.11.2019, 13:32

    Koneellisen taimikonhoidon tutkimuksen mukaan paras kiertoajan tulos saatiin , kun taimikot harvennettiin n. 1300-1400 kpl/ha tiheyksiin ja kappeita uria oli 27 % :lla pinta-alasta.  Tutkittiin metsurin jättämän 2000 kpl/ha ja useamman erilaisen koneellisen th:n lopputuloksia 3 %:n korkokannalla laskien.      Luultavasti hyvän tuloksen antoi puiden  nopeampi kehittyminen harvemmassa asennossa hakkuukelposiksi , vaikka sitä ei tutkimuksessa oltu tutkittukaan eikä mainittu.

    Jk:n hakkuussa kun puuston PPA pitää välillä laskea n. 10 neliön tietämille jotta taimiakin syntyisi, laskee kokonaiskasvu väkisin alle normitason, siitä ei pääse mihinkään.

    Jovain 20.11.2019, 13:53

    Vähän karrikoiden. Tottahan geneettinen perimä turvataan metsän uudistamisvaiheessa siemen huollolla ja jalostamisella, mutta siihen se sitten tuppaa jäämään. Jo nuoren metsän hoidon ja ensiharvennuksen yhteydessä valintaa ei enää kunnioiteta. On ennenaikaista tuossa vaiheessa hakata valtapuut ja suosia välipuita tai aluspuita. Vai onko tarkoitus jo tuossa vaiheessa matkia jatkuvaa kasvatusta. Sanoisin, että on ennen aikaista tuossa vaiheessa ja metsän tulevan kehityksen kannalta, kuin myös geneettisen perimän kannalta.

    Sanoisin, että joskus 50-60 luvulla, ainakin puun valinnan kannalta oli paremmin. Säästettiin parasta puustoa myös jatkuvassa kasvatuksessa. Ei siihen aikaan pistetty lattiaan, niin kuin tällä hetkellä tehdään. Parasta puustoa oli vielä metsän uudistamisvaiheessa käytettävissä. Tällä hetkellä näkee jopa siemenpuuasentoja, jotka eivät koskaan ole tuottaneet siementä.

    Puuki 20.11.2019, 14:00

    Yläharvennus sopii tasaikäiseen kasvatukseen paremmin kuin  jk:een koska uusi puusukupolvi voidaan tehdä viljelemällä. JK:n porukka matkii tasaikäisiä vanhoja menetelmiä, kun väittävät nykyään, että siemenpuu,- suojuspuuhakkuut ja kaksijaksoinen kasvatus on jatkuvaa kasvatusta.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 323)
1 2 3 … 17 18 19 … 31 32 33