› Keskustelut › Metsänhoito › Avohakkuut historiaan?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 323)
1 2 3 … 16 17 18 … 31 32 33
  • A.Jalkanen 18.11.2019, 15:25

    Luonnonmetsissä on nykytiedon valossa ollut paljon peitteisiä metsiä. Jos kohdalle ei osu pitkiin aikoihin suurta häiriötä, lopulta isoja puita alkaa kuolla myös päältä päin. Suurikaan metsätuho eli häiriö ei yleensä tapa kaikkia puita, eikä varsinkaan poista kaikkea maanpäällistä järeää lahoavaa puuta. Jos halutaan matkia luonnonmetsien dynamiikkaa, lisätään jonkin verran peitteisiä ja osittain hakattuja metsiä, jatkuvaa kasvatusta, järeitä vanhoja osittain palaneita säästöpuita, lahoamisen eri vaiheita, puulajikirjoa, puronvarsien erityisalueita, siemenpuustoja joista ei poisteta siemenpuita jne. Reilusti luonnon ihanaa vaihtelua lisää! – Metsänmittaajat eivät pidä vaihtelusta, koska se vaikeuttaa arviointia ja kasvun ennustamista mutta minkäs teet.

    Timppa 18.11.2019, 16:54

    Aika harvoin metsäpalo on ollut tulokseltaan avohakkuuseen rinnastettavissa. Ei siis ehkä kannata tuolla perusteella avohakkuita puolustaa.

    Ainakin meillä on luokkaa 100 ha metsäpalon jälkeen syntyneitä n. 100-vuotiaita mäntymetsiä.  Niissä puut ovat parin harvennuksen jälkeen lähes tasapitkiä.  Paksuudessa on kyllä suurta vaihtelua.  Epäilemättä niin, että tiheämässä kasvaneet ovat hoikempia.  Onko myös geneettisiä eroja, siihen en osaa vastata.

    Eli ero nykyisiin kasvatusmetsiin verratuna on käytännössä olematon.

    sitolkka 18.11.2019, 17:28

    Säästyikö palossa puita vai hakattiinko ne säästyneet pois palon jälkeen. Joskus palo on niin raju, että kaikki puut kuolevat.

    A.Jalkanen 18.11.2019, 18:15

    Opinnäytetyö. MMM, metsänhoitaja Joni-Matti Kusmin: ”Jatkuvapeitteinen kasvatus metsätalouden vesiensuojelun työkaluna rehevillä turvemailla”

    En laita linkkiä kun se on käytössä vain kampuskirjastossa.

     

    Timppa 18.11.2019, 18:28

    En tiedän tietystikään 100 vuoden takuisia aikoja.  Ainakin joitakin puita säästyi.   Vielä löytyy muutama kymmentä paloa edeltävältä ajalta peräisin olevaa aihkia.  Äskettäin oli juuri yksi Lukijain kuvissa.

    Gla 18.11.2019, 20:54

    MJO: ”Kerropas itse, minkä rinnastaisit jatkuvaan kasvatukseen? Harvemmin parhaat ja suurimmat puut poistuvat luonnon ilmiöissä.”

    En ole innostunut rinnastamaan talousmetsien käsittelymenetelmiä luonnon ilmiöihin. Mutta jos näin täytyy tehdä, pioneerilajien kasvatuksessa yläharvennus on luonnonmukaista. Sen jälkeen kasvatetaan kuusia alle, joita harvennetaan alhaalta käsin. Koko ajan tietysti ylläpidetään jonkinlaista sekametsärakennetta. Kuuset aikanaan hakataan pois ja jätetään reippaasti säästöpuita. Ala uudistetaan koivulle, joko luontaisesti tai keinollisesti.

    Olisiko tuossa malli, jonka jokainen biologian perusasiat hallitseva voi hyväksyä mahdollisimman luonnonmukaisena menetelmänä, jossa myös talousmetsänäkökulma tulee huomioitua? Kiertoaika pitenee ja aukon osuus kiertoajasta / tuotetusta puumäärästä vähenee.

    A.Jalkanen 19.11.2019, 06:34

    Tuohon Glan malliin sen verran, että harventaisin alta ja päältä tilanteen mukaan, eli taimikot pääasiassa alta ja varttuneet päältä jos halutaan jatkaa kiertoaikaa. Turvallisempi tapa perimän suhteen koska alussa poistetaan hidaskasvuiset yksilöt pois. Jatkuvassa kasvatuksessakin pääsevät siemenpuiksi kilpailussa voittaneet yksilöt.

    Gla 19.11.2019, 08:15

    Totta, ei ihan noin kaavamaisesti kuin tuossa kirjoitin, vaan laatu-, kasvu-, yms. tekijät edelleen huomioiden. Kiinnostaisi kyllä tietää, miksi ympäristoväki ei tällaista menetelmää lobbaa. Eikös Sahalassakin näin toimita erinomaisin tuloksin?

    A.Jalkanen 19.11.2019, 08:31

    Kyllä: Sahalassa tulee kuusen perään aina koivu ja sen alle uusi kuusikko. Periaatteet löytyvät netistä hakemalla Sahalan kartano. Kolmen puulajin kasvatuksen lisäksi pitää ottaa huomioon muutkin monimuotoisuuden osatekijät. Talousmetsä on normaalisti liian kliininen suurelle osalle eliöistä.

    oksapuu 19.11.2019, 08:44

    Kehoittaisin kuitenkin taas äärimmäiseen varovaisuuteen ainakin kuusikon yläharvennuksen suhteen…

    Jos siis ei halua taistella tuulenkaatojen ja kirjanpainajan kanssa. Oma kokemus on että tuppaa se jatkokierto olemaan lyhyt mutta nopea…

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 323)
1 2 3 … 16 17 18 … 31 32 33