”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Hyvä kirjoitus Timpalta. Valitettavasti elämme vaihtoehtoisen totuuden aikaa, jota osin edustaa Heikkisen kirjoitus. Tarpeeksi kun totuutta muuntelee, niin osalle tämä muunnos on sitten se ainoa oikea näkemys. Rahanpuutteessa joitakin sellupuuaukkoja maanomistajat ovat hakkuuttaneet, sekin varmaan teollisuuden syytä, kun ostavat, vai mitenkä se meneekään.
Jetsulleen maaliin osuva kirjoitus Timpalta, ja sellaisella tarkkuustasolla vielä kirjoitettu, että hesarin ei-metsiin-perehtyneen keskivertolukijankin luulisi pysyvän selostuksessa mukana ja oppivan puunkasvatuksen peruskuviot.
Viimeisessä Suomen Kuvalehdessä (10/2021) oli laaja juttu väestön mielioiteistä metsien käsittelystä jonkin kysymyksenasettelultaan varsin johdattelevan haastettelututkimuksen pohjalta. Lopputulos oli luonnollisestikin arvattava. Lähetin lehden lukijan palstalle kommentin:
Laajempi näkökulma metsäkeskusteluun
”Suosion suojelu kasvaa” –jutussa (SK 10/2021) kyseltiin sitä, mitä suomalaiset metsiltään haluavat. Aika moni ei arvostanut metsien käyttöä teollisuuden raaka-aineena. Olisivatkohan vastaukset olleet toisenlaisia, jos olisikin kysytty, että mistä metsäteollisuustuotteesta olet valmis luopumaan? Esimerkkejä: painopaperit, pehmopaperit, pakkauskartongit, puutalot, puun käyttö rakentamiseen ja sisustukseen.
Työllisyydestäkään ei kyselty. Mitä olisi vastattu kysymykseen, mitä tehdään metsäammattilaisille, jotka rajoitusten vuoksi menettäisivät työnsä ja joutuisivat muuttamaan kaupunkeihin sekä jättämään asuntonsa tyhjilleen.
Entä kysymykseen, pitäisikö fossiilisista uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita korvata entistä enemmän uusiutuvasta puusta valmistettavilla tuotteilla?
Saa nähdä päätyykö julkaistuihin lukijoiden kirjeisiin.
Timppa kaikesta huolimatta tarttui tärkeisiin asioihin. Asuu metsäammattilainen tai sellutehtaan työntekijä missä tahansa, työllisyydellä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Samoin uusiutuvien materiaalien käytöllä.
Kysymyksen asettelun merkityksestä meillä on huikea esimerkki. Annukka Valkeapää teki Helsingin yliopistossa tutkimuksen kansalaisten metsää ja metsäpolitiikkaa koskevista näkemyksistä. Siinä avohakkuuta vastusti n. 70%, mutta yhtä suuri osa hyväksyi alaharvennuksiin perustuvan metsien käsittelyn. Siis sen, mikä oli tutkimuksen teon aikaan metsälain hengen mukainen menetelmä (yläharvennus käytännössä oli kielletty asetuksella) ja johon haluttiin muutos käsittelymenetelmien valinnanvapauden takia.
Annukka ei käsitellyt tutkimuksessaan tätä ristiriitaa, mutta sai työpaikan WWF:stä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.