”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Metsänhoidollisen avohakkuun jälkeen aukolle kasvatetaan uusi metsä. Toisin on golf-kenttien, rakennusmaiden, peltojen yms. osalta. Eikös pikemminkin pitäisi kieltää tuollaiset avohakkuut, joissa paikalle ei kasvateta uutta metsää?
Mulle voisi huomioida että pienemissäkin aukoissa on jo vero mukana. Nimittäin alv. Eipä tuo oikein mitään auta. Mieluimmin vaikka niin että minimi läpimitta palautetaan takaisin niin kuin se oli ennen. Vois nuo MH:n aukotkin pysyä pitempään pystyssä kuin yhden tukin kokoluokkaan.
Tässä avohakkuukiellossa on kyse kyberhyökkäyksen tapaisesta toiminnasta. Sitä on nyt käynnissä laajalla rintamalla. Ihmiset ovat sekoamassa nykyisinä aikoina. Presidenteiksi valitaan täysiä idiootteja niin lännessä kuin idässä. Vanhat demokratiat ovat kaaoksen partaalla, entinen EU vastainen toimittaja teki vallankaappauksen Britanniassa.
Käynnissäolevaa avohakkuukielto-hanketta johdetaan Suomen ulkopuolelta, mutta käytännön työn Suomessa tekevät hyödylliset idiootit. Muutama heistä on näköjään pesiytynyt tällekin palstalle.
Onpa niin. Toisaalta vähän pitemmälle ajateltuna nuo rakkikoirat louskuttavat avaruuteen: eihän MG olisi sellaisia investointeja jo toteuttamassa ja muut mukana, jos noita seikkoja ei olisi varmistettu.
Hesarin kk-liitteessä oli kuva ~ 10 ha:n avohakatusta aukosta ja teksti kuinka nämä lisääntyy ja miten sellutehtaista tehdään ns. biosellutehtaita ja hakkuita joudutaan lisäämään. Tyypillinen tarkoitushakuinen kuva teksteineen koska jo muutaman vuoden päästä paikalla on mukavan näköinen taimikko, jos/kun uudistaminen hoidetaan kuten pitää. Se näkökulma puuttuu yleensä aina Hesarin ja Yle:n jutuista . GP:n ym. ymp.järjestöjen julkaisuista puhumattakaan.
”Biosellu”- sanakin on oikeutettu , kun ei sellua tehdä enää pelkästään vessapaperin tms. tekoon ja muutenkin päästöt & puun käyttö /sellutonni on paljon pienempiä kuin vanhoissa tehtaissa on ollut. Hajutkin on vähentyneet tai hävinneet melkein kokonaan. Ympäristölle hyvin haitallisia muovituotteita korvataan yhä enemmän puuperäsillä jne…
Samaisen lehden alkusivuilla on mainos jossa kerrotaan miten nykyään ”Totuus on kriisissä ja se koskettaa syvästi niin uutisissa kuin brändejä. On surullista todeta että aidosti erilaistava idea on olla luotettava. Sen pitäisi olla itsestään selvyys, mutta näin ei ole. Julkaista asioita , joiden totuudellisuus on moneen kertaan vahvistettu… jne” (Hesaria julkaiseva taho) . – Surullista tosiaan…
Kuukausiliitteen jutun kirjoittajalla oli mennyt Kemi ja Kemijärvi sekaisin. Hiilinieluistakaan kirjoittajalla ei ollut kovin kirkasta käsitystä. Ei jatkoon.
Lähetin tällaisen palutteen lehteen. Ei tietysti vaikuta mitään:
Hei
En ole tiennytkään, että Kemijärvelle on rakenteilla sellutehdas kuten HS Kuukausiliitteen sivulla 16 Mikko-Pekka Heikkinen kirjoitti. Ovatko ne mm Hesarin kirjoittamat jutut Kemin sellutehtaasta ”valeuutisia”? Vai mitä pitäisi ajatella.
En ole muuten tiennyt sitäkään, että Suomessa tehdään hakkuuaukkoja selluun tarvittavan kuitupuun saamiseksi. Toistaiseksi aukkoja on tehty tukkipuunhakkuissa. Näissä uudistushakkuuaukoissa kuitupuu on sivutuote, jolla esimerkiksi tällä hetkellä on huono kysyntä ja Äänekosken sellutehtaan lähellä jopa laskevat hinnat.
Siinä Heikkinen on kyllä oikeassa, että tuleva sellutehdas käyttää paljon puuta. Siinä siis taas täysin väärässä, että sellutehtaan tarvitseman puun vuoksi tehtäisiin aukkoja. Ei niin typerää metsänomistajaa ole, että tekisi aukkoja myydäkseen vain halpaa kuitupuuta.
Kuitupuu on tukkipuun kasvatuksen sivutuote ja hinnaltaan vain kolmasosa tukkipuusta. Jotta puumme kasvaisivat kunnon tukeiksi, niiden on kasvattava sopivassa tiheydessä. Ensin varsien lähellä toisiaan. Kun oksien karsiutuminen on sopivassa vaiheessa, metsästä poistetaan huonosti menestyneet ja heikkolaatuiset puut kuitupuiksi. On pidettävä huoli, ettei harvennus viivästy, jolloin latvus supistuisi liikaa ja puun kasvu hidastuisi sen koko loppuelämän ajaksi. Sopivasti harvennetun metsän puihin syntyy harvennusreaktio. Ne alkavat kasvaa aikaisempaa nopeammin ja niin metsän kasvu ei merkittävästi hidastu, vaikka sieltä vietiinkin puita sellutehtaalle. Jäljelle jäävä puusto muuttuu järeämmäksi ja sen arvo nousee nopeasti, kun kuitupuuta muuttuu kolme kertaa arvokkaammaksi tukiksi. Näin lyhyesti kuvattuna on puun kasvatuksen strategia. Aivan kuin porkkanaa kasvattaisi. Sitäkin on harvennettava ja kasvatettava sopivassa tiheydessä.
Sellutehdas tuo metsiin ja Suomen kansantalouteen merkittävän arvonlisän kolmea kautta. Ensiksi tietysti se jalostaa puun arvoltaan luokkaa kymmenkertaiseksi. Harventamalla metsiämme oikea-aikaisesti sellutehtaiden käyttöön varmistamme sen, että saamme aikanaan arvokasta laatutukkia mahdollisimman paljon. Koska sahatavaran valmistuksessa pintaosa puusta jää käyttämättä, niin selluteollisuus ostaa sen sahahakkeena omaan käyttöönsä. Ennen tämä jouduttiin polttamaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.