”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Juuri sitä leikkimistä tässä on koitettu viimeiseen asti välttää, kun on metsätaloutta tullut yritystoimintana harjoitettua. Sen takia tässä kyselen, kun palstalla näyttäisi asiantuntemusta olevan, miten siinä SFC:ssä eletään käytännön ja oman rahapussin näkökulmasta, ja miten asiat ovat eri osapuolten kannalta yhteensovitettavissa. Ilokseni huomasin, että asiallisiakin vastauksia on täällä kysymyksiin saatavissa. Toivottavasti niin tapahtuisi jatkossakin.
Sama menettelyhän on säästöpuiden kanssa PEFCissäkin kuin FSC:ssä. Tavallaan huolestuttavaa, jos tj vielä tässä vaiheessa kyselee onko niitä pakko jättää. Huono tilanne jos asiakkaat saavat selville.
Metsän omistajana omistan metsäni joka ainoan puun ja voin päättää kaadanko kaikki vai jätänkö muutaman pystyyn aukolle, jotka tuuli usein kaataa. Nykyisin voi olla kovia myrskyjä, kun ilmakehässä on liikaa hiiltä. Nämä sertit ovat vain jonkun keksimää hömppä rahastusta. Metsähallitus voi hoitaa nuo metsien suojelut valtion mailla, menee yhteiseen piikkiin.
En ole Petkeles tähän päivään mennessä PEFC-ajan säästöpuita kaatanut tai kaadattanut, vaan kysymys olikin niistä nyt 20 vuotta sitten jätetyistä säästöpuista, joiden ympärillä kasvaa nyt ensiharvennusta vaativa koivikko, kuusikko tai männikkö. Tällaisia käytännön seikkoja tässä joutuu FSC:n siirtyessä pohtimaan, jotta homma menisi oikein.
”onko niitä pakko jättää. Huono tilanne jos asiakkaat saavat selville.”
Petkeles kun ammatikseen askartelee FSC:n ja HCV:n parissa niin kerropas tarkastatteko myöhemmissä harvennuksissa onko metsän sisällä oleviin säästöpuuryhmiin koskettu?
Mitenkäs se menee, jos asiakkaat saavat selville esim. FSC:llä merkittyjen puiden hakkuutavat muissa maissa kuin Suomessa ? Hyvän ja kestävän metsänhoidon kriteerit täyttyvät täällä yleensä hyvin mutta monissa etelän maissa ja itänaapurissa on ihan erilaiset käytännöt ainakin esim. ilmakuvien ja muutamien dokumenttikertomusten mukaan. Petkeles osannee vastata tähänkin kysymykseen.
Kun sertifirma ainakin kertoo toimivansa vastuullisesti asiakkaisiin päin , niin miten sopii kuvioon, että kustannusten tosiasiallisia maksajia eli mo:ja valvotaan hanakasti mutta itse firman toiminta on enemmän tai vähemmän valvontaa vailla.
Mitä tulee noihin säästöpuuryhmiin, niin niihin sopii soveltaa samaa metsälakia kuin muihinkin talousmetsiin. Jos puita on esim. myrskyssä kaatunut yli ötökkälaissa sallitun määrän, niin ylimääräiset pitää kerätä pois. Uuden puusukupolven metsän säästöpuiksi sopii niin entiset säästöpuut kuin uudemmatkin, jos on esim. säästöpuuksi sopivaa puulajia(haapa/raita yms.) kasvanut sekapuuna lisää.
No nyt on tosiyrittäjät heränneet. Taitaa kuitenkin pinnan alla kuplia isäntämeininki missä jäteöljynkin saa kaataa hallin taakse. Yrittäjiä ollaan silloin kun tukia haetaan.
Tuskimpa siellä fsc-saunan rapulalöylyissä kenenkään punaisena pöhöttävään päähän juolahtaa suoritettu kusetus. Pääjehun mielikuvituksella kun ei ollut rajoja.
”No nyt on tosiyrittäjät heränneet. Taitaa kuitenkin pinnan alla kuplia isäntämeininki missä jäteöljynkin saa kaataa hallin taakse. Yrittäjiä ollaan silloin kun tukia haetaan.”
Tällainen on Greenpeacen toimihenkilön asenne metsänomistajia kohtaan?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.