”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Joo voi olla että kaikki perinneluontotyypit on uhanalaisia. Mutta luontotyyppejä nekin on .
Mutta metsätyyppien uhanalaisuudesta tuo luettelo ei anna oikeaa kuvaan mitenkään. Metsätyypithän muuttuu mm. puuston iän ja käsittelyjen mukaan ja moni muukin asia voi vaikuttaa niiden ilmiasuun niin , että tunnistaminen on joskus vaikeaa kelle tahansa. Ilmaston lämpeneminenkin lisää kasvua ja metsätyyppi voi olla erilaisen kasvillisuuden takia eri tyyppi kuin aiemmin ; esim. kuivahkosta kankaasta on tullut tuorekangas (-) jne. Saadaanhan niitä uhanalasia metsätyyppejä paljon, jos pulaa on avarista alueista ja vanhoista metsistä yhtäaikaa ; yksi ja sama kuvio voi edustaa molempia uhanalaisuuksia jonkin aikaa.
Luontotyypin uhanalaisuus -käsite ei oikein toimi. Mitä sillä halutaan kuvata/saavuttaa? Halutaanko säilöä suojelualueille edustava kokoelma kutakin luontotyyppiä? Mikä kehitysvaihe siitä? Oletettavasti kliimaksvaihe eli vanha metsä. No, näitähän syntyy, kun perustetaan riittävän laajat suojelualueet myös Etelä-Suomeen. Valtion tulisi vaan myöntää tähän riittävä rahoitus.
Otetaanpa luontotyyppien uhanalaisuusselvityksestä esimerkiksi kuivahkot kankaat. Täältä (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Metsat/Kangasmetsat) löytyy varmistus, että kuivahkot kankaat on jaettu selvityksessä kolmeksi eri luontotyypiksi: nuoret, varttuneet ja vanhat. Näistä erittäin uhanalaisia ovat ensimmäinen ja viimeinen. Varttuneet kuivahkot kankaat ovat vaarantunut luontotyyppi.
Kaikki Suomen kuivahkot kankaat ovat siis uhanalaisia. Onneksi petkeles kertoo meille kohta mitä muuta tämä tarkoittaa kuin käsitteen ”uhanalaisuus” täydellistä inflaatiota.
Edit. Jatkossa lokeroin populistipelleksi jokaisen poliitikon, joka mainitsee puheessaan tämän 76 prosenttia (metsäluontotyyppien uhanalaisuus). Mitä tällainen tutkimus antaa kenellekään?
Pienen punaisen kirjan metsätyyppien uhanalaisuus arvioiden lopputulokset viittaakin siihen, että niitä on arvottu esim. boniteetteja tarkastelemalla. Silloinhan voi tulla heikkokasvuisille kuiville metsämaillekin kitumaa/joutomaa arvioksi koska mm. Petlekeksin mainostaman ”meidän” tavoitteen toteutuessa jk tai täyssuojelu tavoite johtaa juuri siihen, että puiden heikon kasvun takia esim. talvella arvioitu kasvupaikkatyyppi putoaa alaspäin. No se olisi tietysti silloin karukkokangas mutta puuston kasvun perusteella ehkä enää joutomaata eikä enää metsämaata jolloin metsätyyppikin joutaa unohtaa ; so on saatu yksi uhanalainen metsätyyppikuvio lisää tilastoihin. Silloin kun ei voida aluskasvillisuudesta päätellä metsätyyppiä se voidaan koettaa johtaa puustosta bonitoinnin avulla.
>Luontotyypin uhanalaisuus -käsite ei oikein toimi. Mitä sillä halutaan kuvata/saavuttaa? Halutaanko säilöä suojelualueille edustava kokoelma kutakin luontotyyppiä? Mikä kehitysvaihe siitä?
Juuri näin. Oletetaan, että jokin kuivahkon kankaan eri-ikäistä metsää sisältävä metsäpalsta suojellaan. Menee muutama vuosikymmen ja koko palsta on luontotyyppiä ”vanha kuivahko kangas”. Nuori ja varttunut kuivahko kangas menetettiin. Metsien suojelu vähentää monimuotoisuutta rajusti, jos monimuotoisuuden mittarina käytetään luontotyyppien uhanalaisuutta ja jaottelu on toteutettu kuten nyt on. Ja niinhän sitä tällä hetkellä käytetään. Tämän argumentin käyttäjät eivät vaan itsekään ymmärrä mitä puheillaan tarkoittavat. He tekevät vain politiikkaa. Monimuotoisuus, kuten luonnosta kiinnostuneet sen ymmärtävät, eivät liity siihen mitenkään.
Ymmärrän sen, että jokin suotyyppi voi kadota jos se ojitetaan, siis siinä määrin, että se ei ennallistamallakaan enää palaudu. Jos kuitenkin luontotyypeillä tarkoitetaan myös eri kivennäismaan metsätyyppien eri kehitysvaiheita, ollaan hakoteillä. Meillähän on jokaisesta metsätyypistä eri kehitysluokkia jotka muuttuvat toisiksi, mutta eivät toki katoa.
Lajit voivat olla uhanalaisia jos elinympäristön ominaispiirteet muuttuvat liikaa. Nyt väitetään että myös kivennäismaan metsätyyppi voi olla ”uhanalainen”, jos se muuttuu liikaa verrattuna johonkin luonnontilaiseen ihannetilaan. Tämä on todella outoa ajattelua.
Jotain hyvääkin tästä voi seurata. Jos joku nyt valtionhallinnossa suhtautuu näihin uhanalaisuuksiin vakavasti, niin he varmaan antavat lisää rahaa metsien suojeluun.
Kun miettii, mitä hyvää suomalaiselle metsätaloudelle on viime aikoina tapahtunut, pitää palata kolme vuotta taaksepäin. Silloin ei vielä tiedetty koronasta mitään, mutta viisi luonnonsuojelujärjestöä käynnisti kampanjan avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Hanke täytti senaikaisen uutisvirran hyvin tehokkaasti. Yksityiset metsänomistajat pelkäsivät, että seuraavaksi vaaditaan kaikkien avohakkuiden kieltämistä. Vihreät omivat avohakkuukiellon omaan ohjelmaansa. Näiden kolmen vuoden aikana ollaan nyt päädytty tilanteeseen, että lähes kaikki puolueet heräsivät suuren yleisön kanssa yhdessä puolustamaan suomalaista metsätaloutta! Olisitteko uskoneet tätä vielä jokin aika sitten?
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.