”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Haban vastaus yksityiseen metsänomistuksen vähättelyllä ei yllätä. juurihan kerroin että lunastusmenettely on poikkeus yksityiseen maanomistukseen. Mutta eipä vaivautunut jatkoa kertomaan että siinä kauppa ei pahene vaan aina korvaus ylittää vapaan markkinan tarjouksen.
Olipahan poikkeuksellisen järkevä kirjoitus. Yhdestä asiasta saan hiuksia halkomalla eri näkemyksen:
”Metsäluonnon monimuotoisuutta tulisi kuitenkin edistää ennen kaikkea laajentamalla nykyisiä ja perustamalla uusia suojelualueita Etelä- ja Keski-Suomeen, jossa vain muutama prosentti metsäalasta on nykyään hakkuiden ulottumattomissa.”
Sekametsien, koivikoiden ja erirakenteisten puustojen (eri asia kuin jk) osuuden lisääminen talousmetsissä parantaisi monimuotoisuutta. Suojelualueita tuskin nykyisiin talousmetsiin perustetaan, joten suojelualueet ei lisää luontoarvoja. Niillä varmistetaan ko. kohteissa arvojen säilyminen. Parannus vaatii muutosta ja se tapahtuu talousmetsissä. Suojelualueiden lisääminen olisi edistystä vain, jos niitä tehtäisiin talousmetsiin. Ja siinä onkin mahdollisuus. Esim. hyvin taimettunutta (vesakoitunut) aukkoa voisi hoitaa alkuun niin, että siitä kehittyisi luontaisen kaltainen kohde. Olisi halpa tapa lisätä suojeltua pinta-alaa. Hoitoa aukko saattaisi vaatia siksi, että koneilla myllättyyn aukkoon voi tulla luontaista tilannetta tiheämpi vesakko, kun maan pintaa on väkisinkin rikottu. Läpipääsemätön riukumetsä tuskin on tavoitteena edes suojelukohteessa.
E- ja Keski-Suomeen voisi perustaa pienialaisia suojelukohteita (koska suojelun tarve on yl. pienialaisilla kohteilla) uhanalaisille luontotyypeille : metsäniityt, metsäkedot, metsälaitumet ja jalopuuta luontaisesti kasvavat lehdot. Tosin aika paljon niitä metsäkohteita on jo suojeltukin Metso-ohjelman kautta.
FSC- sertifirmaa kehoitetaan lisäämään (luontoliiton linkki) valvontaa jotta puuta ei hakata ilman luontoarvojen huomioon ottamista vääristä paikoista . No Venäjältä esim. voisivat käydä tsekkaamassa miten hyvin toteutuu FSC-sertin luontoarvot satojen ha:n aukoilla. Sosiaalisen kestävyyden kriteerejä voisivat myös valvoa paremmin. Miten toteutuu saamelaisten lisäksi, myös muiden suomalaisten mo:en sos. ja taloudelliset oikeudet , jos ja kun tulee lisää vaatimuksia suojella lisää puita kunkin omalla kustannuksella. Tropiikissa on vielä paljon heikommat olosuhteet alkuperäisasukkailla, kun esim. isot firmat tms:t saattaa vallata paikallisten omistamia metsiä plantaasien pohjiksi. Sielläkin on FSC- sertifioituja alueita.
Useammalle kamarille olisi siis työsarkaa myös FSC- sertifirmassa. PEFC ei kelpaa luontojärjestöille ilm. siksi koska eivät saa hämmentää itse siellä . Muutaman metrin erot esim. suojakaistojen leveydessä ei kesää tee suojelun kannalta. Eikä säästöpuiden paksuuskaan ole mikään ratkaiseva tekijä, kun ne säästöpuut kasvaa koko ajan suuremmiksi kuitenkin korjuun jälkeen.
5-10 %:n jättäminen päätehakkuumetissä pystyyn voisi olla toteutettavissa , jos lisäkulujen maksajasta päästään vain sopimukseen. Rikkaat luontojärjestöt (ja sertifirma) varmaan mielellään osallistuu myös kustannuksiin, kun ovat uusia sääntöjä laatimassakin etujoukoissa. Linkolan perustama säätiö on hyvänä esimerkkinä heille muille jotka vaikuttaa osaavan vain muiden varoilla tapahtuvan suojelun .
PS Ruotsissa on käsittääkseni tapana jättää paljon säästöpuita pystyyn. Suomeen verrattuna enemmän. Mutta siellä hakataankin vuosikasvu kokonaan ; ei jää hakkuusäästöä n. 20-25 milj. mottia /v. kuten täällä.
>E- ja Keski-Suomeen voisi perustaa pienialaisia suojelukohteita (koska suojelun tarve on yl. pienialaisilla kohteilla) uhanalaisille luontotyypeille : metsäniityt, metsäkedot, metsälaitumet ja jalopuuta luontaisesti kasvavat lehdot. Tosin aika paljon niitä metsäkohteita on jo suojeltukin Metso-ohjelman kautta.
Näistä asioista täytyy mielestäni koettaa kirjoittaa tarkasti. Metsäniityt ja metsäkedot eivät ole luontotyyppejä (en löytänyt luetteloista). Erilaiset niityt ja kedot löytyvät luettelosta perinnebiotoopeista. Nämä eivät siis mielestäni kuulu metsänhoitokeskusteluihin – yleiseen monimuotoisuuskeskusteluun kylläkin. Metsälaitumet ovat eritelty kolmeksi eri luontotyypiksi puuston mukaan (lehti/seka/havu). Nämä kaikki kolme on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi, mutta ovat tuossa perinnebiotooppien luokassa (eivätkä metsä-luokassa).
Jalopuita luontaisesti kasvavat pienialaiset lehdot taas on jo kaikki suojeltu metsälain kymppipykälän mukaisesti erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Ei näissä Metsoa edes tarvita.
Uhanalaisia luontotyyppejä ovat useimmat perinneympäristöt ja jotkin metsätyypit. Näillä on menty ja mennään jatkossakin koska ovat yleisessä käytössä esim. ymp. keskuksen julkaisuissa.
Eräskin entinen metsäniitty kasvaa muuten erittäin hyvin puuta, kun kasvoi ensin koivua 10:ä vuosia ja sen jälkeen istutin sinne kuusta. Pelloilta tulee alueen läpi oja joka tulvii joka kevät ja on tuonut entiselle niitylle ohutta silttiä ja siinä mukana ravinteita.
Kaikella kunnioituksella, perinneluontotyyppejä on luokiteltu 42 kpl erilaista ja ne ovat kaikki joko äärimmäisen uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia (tutkimuksessa käytetyt luokittelut CR ja EN).
Metsäluontotyyppejä on 34 kpl erilaista ja niistä on uhanalaisiksi luokiteltu 26 kpl (mediassakin mainittu 76 %). Näissä on mukana
Tuoreet runsasravinteiset
Vanhat havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat
Vanhat havupuuvaltaiset tuoreet kankaat
Nuoret kuivahkot kankaat
Vanhat kuivahkot kankaat
Nuoret kuivat kankaat
Vanhat kuivat kankaat
Karukkokankaat
Nuoret lehtomaiset kankaat
Nuoret tuoreet kankaat
Varttuneet lehtipuuvaltaiset lehtomaiset ja tuoreet kankaat
Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset ja tuoreet kankaat
Varttuneet kuivahkot kankaat
Varttuneet kuivat kankaat
Osa ylläolevista on osa luokiteltu erittäin uhanalaisiksi ja osa vaarantuneiksi. Kaikki ovat siis uhanalaisia ja mukana tuossa 26 kappaleessa (76 prosentissa). Metsät ovat siis vaarassa hävitä lähes kokonaan. 😉
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.