”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Olennaista Reiman kommentissa oli, paljonko kannattaa maksaa. Sen takana taas on oma tuottovaatimus. Mitään tekoa näillä ei ole sen kanssa, paljonko muut aikoo maksaa tai mikä on hintapyyntö.
Kun metsiä aikanaan muutamana vuonna, siirtymäkauden aikana, puoli työkseni ostin, niin aivan oleellista oli mahdollisimman tarkka tieto siitä, mitä minun kannattaa metsästä maksaa. Se teki kaupanteosta helppoa ja suorastaan hauskaa. Voi heti ostaa, jos hinta oli kohdalla jne. Nopeat syövät hitaat. En ikinä olisi ostanut ainoatakaan palstaa jonkun toisen antaman hinta-arvion mukaan.
Nyt jälkeen päin tarkastellen olisiko pitänyt ostaa enemmän tai vähemmän tai erilainen. Kerropa RR rehellinen tuntemuksesi.
Mikä nyt sitten on kenenkin logiikkaa mehtäukko? Hatusta vetäminen, markkinahintoihin luottaminen vai pyrkimys itse selvittää kuinka asiat ovat ja miksi.
Olen ollut ymmärtävinäni, että kaikessa kaupankäynnissä menestymisen ydin on tieto ”oikeasta” hinnasta.
Tuohon Timppa kysymykseen on helppo vastata. Siirtymäkauden aikana olisi pitänyt täyspäiväisesti ostaa metsiä ja tietysti pinta-alaverolle. Kaikki joissa oli kunnolla hakkuumahdollisuuksia ja käyttää ne täysimääräisesti. Oli kuitenkin juuri silloin eletty syvä lama ja tällaisella tyhjätaskulla oli vain omaan päähän tehtyä velkaa, joka tietysti rajoitti manhdollisuuksia. Tuollaista tilaisuutta metsän ostoon tulee tuskin koskaan enää. Olosuhteet olivat verotuksellisestakin syystä aivan poikkeukselliset.
Oma tuottovaatimus on Gla ehkä sittenkin vain pienehkö osa tuossa laskutoimituksessa. Mutta mitä korkoa olisi käytettävä taimikoiden ja nuorien metsien hinnoittelussa. 90-luvun laman aikana korot kävivät todella korkealla, eikä mielikuvituskaan ei oikein silloin rittänyt siihen, että kohta eletään negatiivisten reaalikorkojen aikaa ja pitkään. Jotain pientä ymmärrystä vai onnenkantamoinen?
Jos sen kauppiaankin pitäisi pitää tavaraa varastossa kymmeniä vuosia ennen myyntiä, niin rahan hinta olisi taatusti oleellinen kysymys.
Minäkin jäin, kaikki metsäni ostaneena, hieman ihmettelemään, että mitä vaikeutta RR:n metsätaloudessa on yleensäkään voinut edes ollakaan, kun metsien ostot ovat onnistuneet täydellisesti?
Nyt keskustellaankin siitä, mihin hinnoittelu perustuu.
Reima: ”Oma tuottovaatimus on Gla ehkä sittenkin vain pienehkö osa tuossa laskutoimituksessa.”
Toki se on vain osa, mutta silti se määrittelee raamit sille, mitä kannattaa maksaa ja kuvaa sitä, ettei muiden hinnoittelu vaikuta omaan hinnoitteluun. Jos muut haluaa maksaa enemmän eli käyttää alempaa laskentakorkoa, silloin ei menesty tarjouskisassa, eikä silloin metsätaloudesta puhuttaessa kannata omaa hintaa nostaa, ellei tingi omasta tuottovaatimuksesta. Periaate on varsin yksinkertainen.
”Mutta mitä korkoa olisi käytettävä taimikoiden ja nuorien metsien hinnoittelussa. 90-luvun laman aikana korot kävivät todella korkealla, eikä mielikuvituskaan ei oikein silloin rittänyt siihen, että kohta eletään negatiivisten reaalikorkojen aikaa ja pitkään. Jotain pientä ymmärrystä vai onnenkantamoinen?”
Tuo on riski, jonka jokainen hinnoittelee omalla tavallaan.
Viittaan RR:lle edelleen 9:30 kirjoittamaansa kaupusteluvertaukseensa.
Et sinä myy mitään, ellet markkina-ehtoisesti seuraa ja tiedä millä muut myyvät. Laitatpa korkoja ja kulujasi miten haluat jauhopussisi pysyvät hyllyssäsi sen pitempään.
Vai luuletko mahdollisia puita myyväsi miten haluat?
Vastaan tuohon. Toki pitää tietää, millä muut myy. Sitä ei tiedetä, mikä on muilla tuotannon kustannus. Tiedetään vain oma tuotantokustannus. Jotta voi laskea oman tuottovaatimuksen toteutumisen, pitää tietää myynnistä saatava hinta eli markkinahinta sekä omat tuotantokustannukset, joihin metsätilan hankinta kuuluu. Ja kun puhutaan vuosikymmenien mittaisesta ajanjaksosta, pitää tuotantokustannuksia käsitellä valitulla korolla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.