Taisi Reiman kapinointi saada alkunsa siitä ,kun ei saanut hakata keskenkasvuista ja parhaassa kasvussa ollutta metsää aukoksi. Silloin ei mietitty pätkääkään nna:ta. Vain oma hetkellinen hyöty kiinnosti. Taimien isuttamiseen suhtautuminen olisi ollut yhtä nihkeää ,kin nykyisin.

Reimalle totean ,että olen korjannut puuta monin eri tavoin hoidetuista metsistä ja nähnyt millä tavalla tulosta oikeasti tehdään. Jk-isännät ajelevat ruosteisilla autoilla ja kulkevat kauhtuneissa kamppeissa. Osaavammilla (ei jk-väkeä)on jo vähän tuoreempaa rautaa alla ja ehyttä vaatetta päällä. Poikkeus tietysti tämä jobbariporukka ,joka jättää jälkensä yhtiskunnan siivottavaksi ja korjattavaksi ja kerää pullasta vain rusinat.

PS. Liikennelentäjäkään ei omista konettaan, mutta osaa lentää?

Reima: ”En Gla mahda mitään sille varsin yksinkertaiselle tosiasialle, että keinotekoinen metsänuudistaminen ei näillä hinnoilla ole kannattavaa, jos korko on korkea, eikä hintakehitys (ilman sorkkaeläimiäkään)  näytä ainakaan parantavan tilanetta – päinvastoin.”

Jos laskentakorkosi on korkea ja sen seurauksena keinollinen uudistaminen ei ole kannattavaa, on haettava vaihtoehtoja. Joko käyttää halvempia eli tässä tapauksessa luontaisia menetelmiä, siirtää päätehakkuuta tulevaisuuteen tai luopua metsätaloudesta. Toki mikään ei estä korkovaatimuksen alentamistakaan. Osaahan yrityksetkin budjetoida alemman tuottovaatimuksen, jos näkymät heikkenee.

Jos jatketaan metsätalouden harjoittamista ja käsitellään tämän otsikon aihetta, siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Nyt taas tullaan siihen, mikä on ennuste kasvusta. Kuusikossa todellisuus on monin verroin surkeampi kuin julkisuudessa esitettyjen simulaatioiden mukaan tapahtuu eli vaikka kulut olisivat liki nolla, olemattomat tulot pitää huolen kannattavuusongelmista jatkossakin korkokannasta riippumatta.

Me saimme uuden metsälain, johon molemmat olemme tyytyväisä ja jos oikein ymmärsin, olit aktiivinen lain muutostarpeiden ajamisessa. Hait jopa oikeudesta päätöksen, jonka mukaan vanhan lain aikana liiketaloudellinen kannattavuus ei ole peruste tehdä ratkaisuja metsässä, vaikka lain periaatteena sanottiin olevan mm. taloudellinen kestävyys. Kun nyt kustannuspaineiden keskellä päättäjillemme lobataan valheellista käsitystä metsätaloudesta, miten mielesi onkin muuttunut ja sinua ei tämä asia ollenkaan kiinnosta? Onko Pukkalan ja Kuuluvaisen biologialla lattiaa pyyhkivät sormiharjoitukset sekoittanut pääsi vai onko asia sinulle täysin vieras?

Vanha sanonta kuuluu Suorittava, että sillä, jolla on paikka paikan päällä, on markka markan päällä. Kulkuneuvosta asian päättely ei taida olla oikein hyvä mittari metsänhoidon tai muustakaan talousosaamisesta. Eikö se ole enemmän niiden keino näyttää pätevyyttään, jolla ei sitä ole. Joten sellainen ajatusmaailmakin kuulostaa juuri siltä.

Gla: ”Jos laskentakorkosi on korkea ja sen seurauksena keinollinen uudistaminen ei ole kannattavaa, on haettava vaihtoehtoja. Joko käyttää halvempia eli tässä tapauksessa luontaisia menetelmiä, siirtää päätehakkuuta tulevaisuuteen tai luopua metsätaloudesta.” 

Poikkeat Gla hieman nyt totutusta lähestymistavastasi ja menet jo vähän henkilökohtaisuuksien puolelle.

Jos reaalituotto on 5%, niin metsien myynti veroseuraamuksineen ei kuulosta hyvältä. Voisko ajatella myös hakkuita vähän isopää edellä. Pienen puun ja suuren puun suhteellisella tuotolla on tavattoman iso ero.

Toisaalta ikääntyessä ymmärtää jo paremmin Linkolaakin. Korkeakulttuurit ovat aikojen saatossa hävinneet mikä milläkin tavalla. Eikä taida olla pysyvä onnen tila tämäkään.

>Jos reaalituotto on 5%, niin metsien myynti veroseuraamuksineen ei kuulosta hyvältä

Nyt on Ranta hukassa. Reaalituotto ei ole 5% kuin korkeintaan hetkellisesti. Se ei metsätaloudessa voi olla tuo koko kierto ajalle laskettuna. Laskuvirhe löytyy, jos kaivellaan tarkemmin.

Jos veroseuraamuksia tulee liikaa, olet omistanut kyseisen kiinteistön liian vähän aikaa. Paras tapa päästä (ilmeisesti) tavoittelemaasi viiteen prosenttiin on myydä kiinteistö. Puuta kasvattamalla ja myymällä se ei onnistu.

Edit. Toki asia on lähtöarvoista kiinni, mutta oletan R.Rannan painivan uudistamiskysymyksen äärellä.

@Metsäkupsa

Ei nuo korko- ja kannattavuuslaskennat kosketa pankkitilitallettajia. Niiden avulla lasketaan puuntuottamisen kannattavuutta verrattuna muihin sijoituksiin. Pankkitili ei ole sellainen.

Edit. Jatkan sen verran, että bonukset maksetaan aina jostain. Jos firma ”maksaa” bonuksia, on se todennäköisesti maksanut ”alihintaa” aiemmin. Raha ei tule firmallekaan tyhjästä. Olethan kuitenkin kilpailuttanut leimikon?