”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Jk on useimmissa tapauksissa keinotekoinen metsänhoitomenetelmä koska siitä puuttuu norm. kiertoon kuuluva lehtipuuvaihe. Kannattavuuslaskelmat on yhtä lailla keinotekoisia , kun ei lasketa kustannuksia mukaan, ja sitä verrataan tasaikäisen metsän kasvatukseen jossa kustannukset on laitettu tappiin(ja ylikin) ja tehdään vain alaharvennuksia ennen päätehakkuuta.
Esim. jo 600 kpl/ha taimien säästöllä saadaan tasaikäinen kasvatus n. 700 € (4% korko) edullisemmaksi jo 20 vuoden päästä, silloin kun tehtäisiin jk:n seuraava harsinta. Lisäksi hintaero joka syntyy päätehakkuussa puiden mottimäärissä ja korjuukuluissa. Joskus silti jk voi olla ihan toimiva tapa, kunhan kaikki olosuhteet on sille sopivat.
Ei minun ole tarvinnut mitään valita Rane – ainakaan vielä. Toiset on tehneet sen puolestani. Jos tyhjätasku osti viime vuosituhannen loppuvuosina metsää, niin sieltä oli hakattava, kaikki mitä laki sallii ja lentokenttiähän siitä oli seurauksena. Laki velvoitti uudistamaan (pienaukotkin) ja pinta-alaverolla sai uudistamisesta vähennyksen, joka korvasi käytännössä järkevät uudistamiskulut, kun männikön uudistaminen on helppoa ja halpaa. Jos pinta-alavero olisi jatkunut, se olisi ollut iso ongelma näin toimien. (veronmaksua ilman tuloja)
Mitä siis voisin valita männikön ensiharvennuksissa? No en raivaa alatraivauksessa järjestelmällisesti pois kuusen taimia, jos männikkö on uudistettu vähääkään liian rehevälle paikalle jne. Tiedämme varmaan kumpikin, että mänty ei oikein taimetu tukkimetsän alle eli tarvitaan avoimempi vaihe – siemenpuusto jne. jos luontaisesti uudistetaan. Olen ollut havainnoivinani, että hyvin vanha männikkö taimettuu paremmin allekin.
Vaivaako Ranea jotenkin NNA. En minä tiedä mitään muuta tapaa, jolla kannattavuutta voisin arvioida – tiedätkö Rane sinä.
En Gla mahda mitään sille varsin yksinkertaiselle tosiasialle, että keinotekoinen metsänuudistaminen ei näillä hinnoilla ole kannattavaa, jos korko on korkea, eikä hintakehitys (ilman sorkkaeläimiäkään) näytä ainakaan parantavan tilanetta – päinvastoin.
Simppeliä se on kun ei tee liian vaikeaksi. Lähtötilanne pitää vain katsoa ja sen mukaan toimia . Ei jokin yleinen ikuisuuksiin asti jatkuvan päättymättömän sarjan tulo -ja menolaskelma (NNA Faustmanin kaavalla) kerro vielä kovin paljon jonkin tietyn metsäkuvion metsänkasvatustavan valintavaiheessa kannattavuudesta. Voi sitä apuvälineenä käyttää mutta lopulta ratkaisee muut asiat eli lähtötilanne.
En tavoittele mitään aegolius. Nuoret puustot kaiketi kasvavat luokkaa 5% ja niissä suurin arvokasvuvaihe on odotettavissa. En tiedä mitään muuta ohjetta kuin että sijoitan metsään, jos se näyttää tuottavan siellä paremmin, kuin vastaavalla riskillä muussa kohteessa ja hakkaan jos saan näin paremman tuoton. Olla aegolius tekemättä sitä, mikä on kannattamatonta. Oma metsäsijoittamiseni on tietysti ollut pitkälle olosuhteista (esim. veromuutos) johtuva onnenkantamoinen.
Kirjoitin MaalaisSeppo, jos korko on korkea.
Suorittavan kannattaa kiireesi hankkia kaikki myynnissä olevat tyhjät pohjat, kun tuollaista osaamista kerran on runsaasti siunaantunut.
Vanha viisaus sanoo, että pitää keskittyä asioihin, hoihin voi itse vaikuttaa, hyväksyä ne tosiasiat, joihin ei voi vaikuttaa ja erottaa nämä kaksi toisistaan.
Reima on siis valinnut metsänhoitomenetelmänsä käyttämällä maalaisjärkeä ja sopeutumalla vallitseviin olosuhteisiin.Aikaisemminhan Reima oli sitä mieltä että jos metsänomistaja ei laske toimenpiteidensä NNA:ta niin hän on aivan pihalla.Näkyy vaan olevan että suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja pärjäävät ihan hyvin ilmankin..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.