”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Niin, vain idiootti hävittää nuoria metsiään ja jää kärvistelemään rahatta loppuiäkseen, lahjottaa perinnöksi vävyille tamppaukset vatukoista.
Vatukkojen kassakin on tullut touhuttua. Tehtiin harvennuksen yhteydessä OMT-metsään pienaukko, koska siinä kasvoi vain joku puolilaho koivu. Laikutettiin ja istutettiin kuuset. Sitten kasvoi hirveä vatukko. Käyttäen lapsityövoimaa apuna kaivettiin niitä istutuskuusia esiin. Tätä kesti muutaman vuoden. sitten helpotti. Nyt siin’ kasvaa hieno muori kuusimetsä. Ilman vaivannäköä kasvaisi muutama pihlaja.
Toinen esimerkki. Syöksyvirtaus teki 2006 aukon rehevän maan kuusikkoon. Laikutettiin ja istutin taimet keväällä 2007. Myyrät söivät ne talvella 2008. Istutin uudet taimet keväällä 2008. Myyrät söivät ne talvella 2009. Istutin uudet taimet keväällä 2009. Silloin vattu oli jo päässyt valtaan. Perkasin kuvion 7 kertaa. Parhaimpina vuosina kahdesti. Lankomies sanoi, ettei siihen tule metsää. Samoin, että kyllä tulee. Niin tulikin.
AJ: ”Tällöin tulevat mukaan myös eteläisemmät puulajit kuten saarni tai rautatammi jotka kestävät pakkasiakin. Alkuperä olisi valittava kuitenkin huolellisesti: Suomi pysyy mereisenä alueena vaikka lämpeneekin.”
Valon määrä ja päivän pituus ei myöskään muutu, ellei maapallo keikahda kyljelleen.
>koron muuttaminen puolesta prosentista viiteen räjäyttää pankin
Ymmärrän hyvin, että korkokannalla on iso merkitys. Olen laskenut näitä melko paljon Motti-ohjelman ja useiden kymmenien eri tila-arvioiden avulla. Oma loppupäätelmä on se, että kuivahkolla kankaalla ei pääse 3 % parempaan korkokantaan (pelkästään puuta tuottamalla) oikein mitenkään missään. Tuoreella kankaalla 4 % onnistuu nipin napin, mutta ei enää välisuomessa MT miinuksella.
Kysymys siis kuuluukin, että miten ja missä tuo 5 % korkokanta on käytännössä mahdollinen? Oletan, että mo ei osallistu töihin ilmaiseksi näissä laskelmissa, vaan hän saa palkkansa, jos töitä tekee. Oletan myös, että tässä tarkastellaan koko kierto aikaa. Ehkä OMT kuusikko aivan Etelä-Suomessa? Myymällä kiinteistö uudelle omistajalle, joka laskee saavansa metsävähennyksen ja tarjoaa sen mukaisesti?
Kovin suuri merkitys onnistumiseen on myös tukin hinnalla puita myydessä. Tänä vuonna kaupat tehneet ovat päässeet huomattavasti parempiin tuottoihin kuin vuosi sitten metsänsä uudistaneet. Molemmista on omaakin tietoa. Jos voisikin laskea päätehakkuutulot aina 70+ euron tukkihinnan mukaan, niin sittenhän tilanne paranee. Tällaisia hintoja en ole laskelmissa käyttänyt.
Edit. Jos siis R.Rannan rivien välissä luki jotain sellaista, että 5 % olisi mahdollinen jk:n avulla jotenkin, niin… Hommahan riippuu täysin laskelman alkutilanteesta. Jos lähtötilanne arvioidaan markkina-arvoon, niin hyvin vahvasti epäilen, että jää haaveeksi korkeat korkokannat.
Edit2. Ja näitä ei kannata sekoittaa jk:a harrastaviin rahastoihin ja niiden tuottoprosentteihin. Ne perustuvat paljolti pieneen ”tasearvokikkailuun”.
Vihreät pitää laittaa jäähylle komissaarien kanssa. Mopo on heiltä lähtenyt laukalle. Puheet lajikadosta, joka Suomen metsiä suojelemalla voitaisiin torjua ovat aivan tuulesta temmattuja. Suomen metsissä ei ole koskaan ollut mitään omia eläinlajeja, jotka olisivat uhanalaisia.
Vihreät haluavat käyttää metsiä vain hiilinieluina ja hyönteisten asuinpaikkana. Kyllä heille on näytettävä ovea hallituksesta. Valtio ei voi riskeerata olemassaoloaan muutaman hörhön takia.
Tuosta ei voi olla Tolopaisen kanssa kuin samaa mieltä. Vastuuttomat joukkiot olisi pitänyt aikoja sitten jättää omaan kuplaansa.Yhteiskunnan rakentajiksi heistä ei ole.v niinistöltä on ensin kiellettävä palkan nautinta ja oikeus työhön.
RR: ”Korkomatematikka on mitä on, pidän sen kiistämistä todella outona. Biologiasta voi olla montaa mieltä ja todellisuuksia ja olosuhteita on vaikka minkälaisia.”
En ymmärrä suhtautumistasi. Molemmat ovat merkittäviä. Toki sormiharjoituksia voi tehdä vaikka 60-vuotiaana ensiharvennettavan kasvumallin avulla. Kun todellisuudessa näissä olosuhteissa ensiharvennus tehdään 25 vuotiaana ja kun Metla on mitannut jatkuvan kasvatuksen kuusen taimen kasvun 1,3 metriseksi 30-50 vuotta, ei koron merkitys mallinnuksissa päinvastaisilla lähtöarvoilla ole kovin kiinnostava.
Tällä hetkellä julkisessa keskustelussa, joka siis vaikuttaa päätöksentekoon eli lainsäädäntöön ja muuta säännöstöön, ei ole ongelmana korkolaskenta metsätalouden kannattavuudessa. Ongelmana on laskelmien lähtöarvot, kun muodissa on modernit tutkimusmenetelmät eli mallinnukset.
Jatkuvassa mallissa yksittäisten puiden arvokasvu näyttää kyllä hyviä prosentteja optimitilanteessa, kun ne tuottavat melkein pelkkää tukkia. Jatkuvapeitteisessäkin metsässä pitää toisinaan odotella uusien taimien syntymistä pitkäänkin. Samoin jaksollisessa mallissa kärsitään pitkä uudistamisaika. Onko siis niin että jatkuva malli on hyvin kannattava optimitilanteissa ja heikosti kannattava jos taimia ei synny, jolloin keskimääräinen kannattavuus jää samoihin lukemiin kuin jaksollisessa mallissa? Molemmissa vaihtoehdoissa heikon uudistumisen lisäksi myös tuhot voivat sotkea hienot ennustelaskelmat.
” …kun ne tuottavat pelkkää tukkia…” Eihän se ole missään mallissa mahdollista. Jk:n taimivaihe epävarmuuksineen ja nuutuvine kasvuineen sammuttaa valon putken päästä.
Kun hyvästä lähtökohdasta (valopuita tai sekametsää) aloitettu jk-metsä on kuusettunut, uusien taimien synty hiipuu, samoin niiden kasvu. Tällöin Metlan mittausten (ei siis mallinnusten..!) mukaan taimen kasvu 1,3 m mittaiseksi kestää 30-50 vuotta. Vaikka taimi tuosta vapautettaisiinkin, ei olla puuyksilön elinkaaren puolivälissäkään, ennen kuin voidaan puhua tukkimitat täyttävästä puusta, puhumattakaan järeänä korjattavasta yksilöstä. Tuosta yhtälöstä on täysin mahdotonta rakentaa kelvollista kasvua. Tuloksena on siis ränsistyvä jätemetsä, joka pitää uudistaa avohakkuun kautta.
Jatkuvan kasvatuksen malli on teoriassa toimiva siinä tilanteessa, jossa luontokin sitä on ajatellut käyttää eli valopuiden alla. Mutta koska tuolla kasvatustavalla ei ole jatkuvuutta, mielestäni on täysin harhaanjohtavaa puhua jatkuvasta kasvatuksesta. Harsintaa voi tehdä siihen saakka, kun metsä uudistuu. Sen jälkeen on aloitettava alusta.
Jk-markkinoinnissa on asia tiedostettu ja lääkkeeksi tarjottu pienialaista avohakkuuta. Valitettavasti siinä saadaan avohakkuun ja erirakenteisen kasvatuksen haitat samassa paketissa. Pienaukosta on kitukasvuista reunametsää 50% pinta-alasta, joten viereen on tehtävä uusi pienaukko ja muutaman tällaisen jälkeen puhutaankin jo keskimääräisestä avohakkuualasta, jossa tosin on 50 prosentilla pinta-alasta haaskattu kasvatusaikaa. Kuusi sentään kasvaa rehevällä maalla reunametsävyöhykkeellä edes jollain tavalla, mutta valopuista ei tukkikelpoisia yksilöitä saada. Siten sekin ajatus pienaukosta menee pieleen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.