”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Tuo kertoo kaiken mielipiteestäsi, joka erottaa sen omasta käsityksestäni. Hyväksyn mutta jos, en mutta kun. Mutta kun viittaa edottomaan käsitykseen totuudesta, joka ei pidä paikkaansa.”
Minä en ota kynää ja paperia edes esille, jos lähtökohtana on se, että istutustaimella kestää 60 vuotta kasvaa ensiharvennukseen tai että jatkuvan kasvatuksen mukaista metsää ei tarvitse raivata.
Millä korolla sinä alat haaskata aikaasi kannattavuuslaskelmien tekoon, kun lähtöarvot on tuollaisia? Vai oletko oikeasti sitä mieltä, että noissa lähtöarvoissa on jotain järkeä?
Kuten Gla tuolla edellä totesi kyse ei ollut korosta vaan biologiasta. Epäilemättä esimerkiksi Erkki Lähteellä oli vaikeuksia saada mieleisensä tutkimustulos, koska lähtöarvot mitattiin luonnosta.
Timo Kulmalalla tällaista ongelmaa ei siis ole. Sopivilla lähtöolettamuksilla saadaan haluttu tulos. Kukaan ei voi syyttää, jos luonto ei toimikaan oletetulla tavalla. Ja sen pahempi luonnolle. Olisi pitänyt toimia professorin määräämällä tavalla. Eivätkä Arvometsän asiakkaat valita.
Minä pyrin ajattelemaan ennen muuta omalla päällä asioita. En lue Gla ollenkaan tuollaisia kannanottoja joihin viittaat – älä sinäkään, niin et pahoita mieltäsi. Miksi sellaisella pahoitat mielesi? Minulle on täysin yhdentekevää, vaikka joku väittäisi, että voi ensiharventaa vasta sadan vuoden kuluttua. Lapissa minäkin olen ensiharventanut monta kohdetta 30-vuotiaana.
Minulle on tasan yhdentekevää, mitä Visa kirjoituksestani löytää tai on löytämättä. Korkomatematikka on mitä on, pidän sen kiistämistä todella outona. Biologiasta voi olla montaa mieltä ja todellisuuksia ja olosuhteita on vaikka minkälaisia.
Kerrotko Reima vielä sen, mistä voin etukäteen tietää, mitkä yliopistotason kannanotoista ovat lukemisen arvoisia, jos huonoja kannanottoja ei pidä lukea?
Taatustikaan sinulle ei ole yhdentekevää, millaista informaatiota päättäjille Suomessa ja EU:ssa syötetään, joten miksi väität muuta?
On melkoista tyhmyyttä sulkea tältä asialta silmänsä. Nuo simulointimallit on nimenomaan suunnattu sekä päättäjille, että tukemaan sidosryhmien yritystoimintaa.
Pankki ei räjähdä vaikka korko nostetaan 0,5:stä 5 :een. Riippuu tietty aina tilanteesta. Jalostettujen ku-taimien istutus lehtomaiselle kankaalle oli laskelman mukaan tod. näk. parempi ratkaisu kuin jk:n metsä 4% :n korolla laskettaessa (joka ko. kohteessa ei ollut mahdollinen käytännössä, kun alikasvosta oli liian vähän) vaikka oli oletuksena optimoiduissa olosuhteissa verrattu. 5% olisi siinä rajoilla , jos ei lasketa jk:n kuluiksi taimikonhoitomenoja eikä mahdollisesti tarpeellista täydennysistutusta.
Lehtomaisen kankaan päätehakkussa puuta on lähes 400 m3. Miten minä muuttaisin sen jatkuvan kasvatuksen metsäksi? En ymmärrä.
Myyntitulo vähenee n 3000 euroa/ha, jos teetän jatkuvan kasvatuksen hakkuun. Niin ainakin meillä päin. Siitä 3000 eurosta jää uudistuskulujen jälkeen vielä 1000 euroa-vero kassaan ja hienosti kasvava metsä Jatkuvan kasvatuksen metsässä saisin vuodesta toiseen katsella kaatuvia puita.
Katselin juuri sellaista n 50 vuotiasta, johon on tehty 2 harvennusta ja pian tehtävä kolmas. Nyt keskikasvu on ollut luokkaa 7 m3/ha/v. Tällä hetkellä 12 m3/ha/v. Vain täysi idiootti edes miettii lehtomaiselle kankaalle muuta kuin uudistusta.
Mielestäni oivallinen kommentti Hesarin EU:n metsästrategiaa koskevassa (jossakin niistä): kun nyt metsittää rehevän maan metsää tai joutoalueita, pitäisi ajatella 100 vuoden perspektiivillä. Tällöin tulevat mukaan myös eteläisemmät puulajit kuten saarni tai rautatammi jotka kestävät pakkasiakin. Alkuperä olisi valittava kuitenkin huolellisesti: Suomi pysyy mereisenä alueena vaikka lämpeneekin.
Niin, vain idiootti hävittää nuoria metsiään ja jää kärvistelemään rahatta loppuiäkseen, lahjottaa perinnöksi vävyille tamppaukset vatukoista.
Se oli hallinnon ja kartellien mafia joka keskeytti E. Lähteen ja muidenkin jk:n tutkimuksen. Ilman tutkimuksia ei olis haanaakaa tai tietoa metsän tuottavuudesta. Pitäs jotenkin pysyä asiassa. Auttaisko jos huljuttelisit päätäsi viileässä vesisaavissa? no ei liian pitkää!
A. J. Tässä pihapiirissäni kasvaa muutama tammi ja olen nyt huomannut taimia tuolla kilomerinkin päässä metsässä. Naapuri kertoi kolmenkilomerin päästä hänen rinteessä kasvavista tammen taimista. Hän arveli niiden kulkeutuneen tästä pihasta kun muualla ei ole. Olisko närhit tehneet kätköjä sinne asti. Näkyy nuo uudet lajit leviävän herkästi. Vaahtera valtaa hyvin tilaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.