”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
”Modernit tutkimusmenetelmät” . Mihinkähän tällä viitataan ? Ei ainakaan simuloidut jk:n ja tasaikäisen viljelymetsätalouden kannattavuusvertailut ole läheskään aina olleet luotettavia modernin tutkimuksen tuloksiin perustuvia.
Ennen oli tutkijoilla hankalaa. Asiat selvitettiin empiirisesti luonnosta mittaamalla. Vei aikaa ja rahaa. Jos tulos ei näyttänyt vastaavan tutkijan haluamaa, niin sen tuloksen vääntäminen mieleiseksi oli vaikeaa ja riskialtistakin. Siinä saattoi jopa jäädä kiinni tutkomustuloksen vääristelystä.
Nyt on helppoa. Pitää valita vain oikea ohjelmisto ja syöttää sellaiset lähtöarvot, että haluttu lopputulos saadaan.
Minäkin tietäisin ihan riittävästi tarkasti, ilman minkäänlaista matematiikkaakin tai emppiiristä ym. tutkimusta, kuinka olisi taloudellisesti viisas toimia, jos korko olisi nolla.
Timpan kommentissa ei ollut kyse koron valinnasta, vaan miten metsän oletetaan ihan biologisessa mielessä kehittyvän eri hoitovaihtoehdoissa. Kasvaako sinun metsissäsi luontaiset taimet sellaisiin paikkoihin, ettei niitä tarvitse esim. liian lähekkäin olevan sijainnin takia raivata pois, taimettuuko alat luontaisesti kohtuullisessa ajassa ja kestääkö sinun metsissäsi 60 vuotta istutustaimikon kehittyminen ensiharvennusikään, kun ei puhuta Pohjois-Suomen olosuhteista.
Avohakkuut halutaan kieltää, mutta samalla jätetään kertomatta, miten jatkuvassa kasvatuksessa tarvittaessa irroitettaisiin suurempia summia perintöveroihin, tilakauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin? Olisivatko ne niitä pakottavia poikkeustapauksia? Pitäisikö niistä kuitenkin maksaa jokin sanktiomaksu? Vaikuttaa jotenkin siltä, ettei jatkuvankasvatuksen kauppiaita kiinnosta tämä puoli asiassa lainkaan.
Ötökkätuhojen leviämisen estämiseksi olisi ehkä ekologiselta kannalta välttämättömät avohakkuut sallittuja.
Mutta esim. latvapalojen leviämisen estämiseksi pitää avohakkuualojakin tehdä ennakoiden eikä vasta , kun puut on pilalla. Siinäkin on EU:n komission ehdotus hakoteillä (eikä vain hiilinielujen lisäämisen suhteen) koska metsäpalot on yleistyneet ja metsien hoitamattomuus lisää niitä.
Biologiakin sisältää tietysti riskejä suuntaan ja toiseen, mutta koron muuttaminen puolesta prosentista viiteen räjäyttää pankin.
Metsätalous olisi helppoa kuin heinän teko, jos korko olisi nolla. Homma olisi aina kannttavaa, kunhan euron panostuksella saisi edes vähän yli euron millä aikavällillä tahansa.
Vanhaan aikaan, kun koivuja ei vihattu yli kaiken, avohakkuualat oli hoitamattomina niin täynnä koivunvesaa (100.000 kpl/ha), että mikään hirvilauma ei kyennyt niitä kaikkia syömään. Nyt kun senne istutetaan 2000 jalostettua ja sorkkalaumat ovat nykyisiä, niin kallis lopputulos on helppo arvata.
Tietysti korolla on merkittävä vaikutus kannattavuuteen. Mutta kun simuloinnissa oletukset puuston kasvusta ja uudistumisesta ovat täysin utopistiset, ei korko ole kiinnostava asia. Ei ole mitään, mitä laskea.
Tuo kertoo kaiken mielipiteestäsi, joka erottaa sen omasta käsityksestäni. Hyväksyn mutta jos, en mutta kun. Mutta kun viittaa edottomaan käsitykseen totuudesta, joka ei pidä paikkaansa.
No ei ollut ”vanhaan aikaan” hirviä kuin nimeksi nykyisestä kannasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.