”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Lienee selvä asia, että vaikka Suomessa kolmannes pinta-alasta laitettaisiin vielä lisää suojeluun, sillä ei olisi ilmaston kannalta mitään merkitystä. Puolet EU:n suojelluista metsistä on jo täällä.
Maailmalla on jo suurkaupunkeja, joissa on kolme kertaa enemmän väestöä kuin täällä. Kun väestöräjähdys on jo tapahtunut emme voi nykyiselle kehitykselle yhtään mitään omilla toimilla, koska ne ovat vain tuhannes osa kokonaispäästöistä. Lisäksi luonnon oma hiilikierto on niin suuri, että ihmisen toimet on vain pari prosenttia hiilen kokonaiskierrosta. Valtameret ovat niin suuri hiilinielu, jotta metsät ovat vain hyttysen ininää niihin verrattuna.
Vihreiden ongelma on se, että he asuvat lähes kaikki pääkaupunkiseudulla, eikä alueilla, jossa eläisivät luonnonmukaisesti, eli teot ja puheet ovat täydellisessä ristiriidassa. Jos olisivat tosissaan ostaisivat tietenkin kilvan metsiä ja peltoja ja laittaisivat suojeluun.
Hyvin osuu tuo AJ:n linkki Kuuluvaisen ja Pukkalan luonnonmukaisesta metsänhoidosta, jota Erkki K. Kalela on sotien jälkeen kehittänyt.
”Luonnonläheisellä metsänhoidolla ei ole tiukkaa säännöstöä, vaan sitä ohjaa joukko yleisempiä periaatteita, joiden soveltaminen kussakin tilanteessa joudutaan määrittelemään”.
(Edelleen, johon myös GLA on viitannut)
”Ajatuksena kuitenkin on, ettei metsänhoitoa pidä pakottaa tiettyihin kaavoihin, vaan sen tulisi perustua metsän luontaisiin vaihteleviin rakenteisiin ja kehityskulkuihin”.
”Ei tehdä jyrkkää jakoa tasaikäisen metsänhoidon ja jatkuvan kasvatuksen välillä”. Jne.
Osuu hyvin tapaan, jolla vielä 60-70 luvulla käsiteltiin metsiä. Kysymys oli lähinnä metsänhoidon yhteensovittamisesta samassa metsässä, ei eriyttämisestä. Jo siihen aikaan käytössä oli kaikki metsänhoidon vaihtoehdot (Mera) ja metsiä hoidettiin lähinnä vastaan tulevien tilanteiden mukaisesti. On kuitenkin vierasta tämän hetken metsänhoidossa ja markkinarakenteet ovat vieneet toiseen suuntaan. Metsälaki on kuitenkin salliva ja joustava ja ei estä vaihtoehtoisia metsän käsittelytapoja.
Meidän jokaisen velvollisuus on nyt levittää tietoa turuilla ja toreilla siitä, että avohakkuu on monimuotoisin (metsäpalo). Näin saamme oikeaa tietoa lisääntymään ja asiallemme saadaan taakse kansanliikkeen omainen, massiivinen joukko ihmisiä. Mitä suurempi joukko saadaan asiamme taakse, sen suurempi pelotevaikutus syntyy. Kaikki Suomen puolueet ottavat jo nyt joukkomme viestin pelon sekaisin tuntein huomioon. Painetta on vaan entisestään lisättävä!
Kieltämättä avohakkuukielto edistää kuusettumista, sillä kuusi varjopuuna menestyy peitteisessä metsässä paljon paremmin kuin valopuut. Onhan puulajikierron ja monimuotoisuuden kannalta metsiä välillä uudistettava, mentävä avovaiheen kautta.
Mitenkäs avohakkuukielto suhtautuisi luonnon tekemiin avohakkuisiin? Itselleni ei tällä kertaa tullut kuin puolen hehtaarin syöksyvirtausaukko, mutta tuonne naapurikuntaan tuli kerralla sata hehtaaria.
Juuri noin. Ja entäs tulivuoret kun syöksevät savua ja myrkkykaasuja. Vihreät voisi laittaa tulivuoriin ihmistulpaksi tulivuorten kaasujen vapautumista estämään! Jos olisivat aidosti asiansa takana niin tekisivät niin vapaaehtoisesti! Mutta kun ovat NL:ssa oppineet, että kaikki perustuu näyttelemiseen ja sumutukseen niin eipä heiltä voi vaatia minkään tasoista moraalista selkärankaa. Menevät lentokoneella ilmastokokouksiinkin!
Ei vihreätkään niin hölmöjä ole, että vastustaisivat metsien uudistumista luonnon avovaiheen kautta. Eivät vastusta luonnon tekemiä avohakkuita, jotka luonnonkierrossa ovat yleisiä.
Luonto voi uudistua jopa ahneuksissaan. Tällä hetkellä kuusissa on niin paljon käpyjä, että kuusen latvoja on tippunut jo käpyjen painosta. Ei tarvita kuin kunnon tykky syksyllä tai alkutalvesta ja luonto uudistaa kuusimetsiä ahneuksissaan.
Avohakkuuta voi verrata metsäpaloon tai tuulituhoon mutta lopputulos on kuitenkin aika erilainen. Metsäpalossa rungot jäävät pystyyn ja jos latvus ei pala niin männyt jäävät henkiinkin. Kunnon tuulituho muistuttaa enemmän aukkoa mutta luonnonmukaisessa kierrossa rungot jäävät maahan lahoamaan ja tuottamaan hirmuisen määrän tuhohyönteisiä, jotka edistävät sitten naapurimetsien luontaista kiertoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.